Pohjatöitä robottiautolle

Itsekseen liikkuvia autoja on jo kerrottu liikkuvan, mutta vielä on pitkä matka, että ne voisivat itsenäisesti liikkua edes päätieverkolla. Mutta tekniikkaa kehitetään ja sekin päivä koittaa, että robottiautolla voidaan mennä melkein minne tahansa. Sitä ennen on tekniikkaa kehitettävä erittäin luotettavaksi – siinä työssä Suomi, TTS, Iveco ja VTT etunenässä ovat mukana.

Yhteiseurooppalaisen DESERVE-projektin tavoitteena on yhteisen sulautetun ohjelmistoalustan luominen ajoneuvoille. Projekti on alkanut jo vuonna 2012 ja se päättyy vajaan vuoden kuluttua, joten loppusuora häämöttää. Pohjaratkaisut ovatkin jo pitkälle kehitetty ja vuorossa on testausvaihe. Siinä on neljä autoa, joista kaksi on henkilöautoa ja kaksi kuorma-autoa.

Toinen kuorma-autoista varustellaan ja ja sitä testataan VTT:n koordinoimana Suomessa. Johtavana toimijana Suomen projektissa on TTS-Kehitys Oy. Kaikkiaan projektissa on mukana Euroopan 25 johtavaa autonvalmistajaa alihankkijoineen ja tuotekehitysorganisaatioineen.

Projektia varten Iveco Finland toimitti keväällä Iveco Stralis Hi-Way -kuorma-auton, joka on varustettu automatisoidulla Eurotronic-vaihteistolla. Autossa on varustuksena jo tehtaalta tullessa paljon nykyaikaisinta tekniikkaa. Autoa olivat esittelemässä tutkija Pasi Pyykönen VTT:ltä ja koulutussuunnittelija Arto Kyytinen TTS:ltä Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivillä Tampereella huhtikuun lopulla.

Ohjelmistoalustan ”aisteina” toimivat kamerat sekä tutkat. Autoon on asennettu 360 asteen kamerajärjestelmä, joka siis näkee ajoneuvon joka puolelle. Lisäksi ympäristöä järjestelmä aistii tutkan sekä 3D-kameran avulla.

”Järjestelmä pitää olla vähintään kahdella tavalla varmistettu, jotta jonkin järjestelmä pettäminen ei heti lamaa koko toimintaa. Ajatusmaailma on pitkälle samanlaista kuin ilma-aluksissa, joissa kaikki toiminnot ovat vähintään kahdennettu”, vertaa Pyykönen.

Ajoneuvon kuljettajaa monitoroi oma kamerajärjestelmänsä. Se tunnistaa esimerkiksi mihin suuntaan kuljettaja katsoo ja yhdistää tiedon tutkien sekä 3D-kamerajärjestelmän tuottamiin havaintoihin ajoneuvon ympäristöstä. Näin järjestelmä pystyy varoittamaan kuljettajaa hänen huomiotta jääneestä kohteesta. Järjestelmä voitaisiin liittää auton hätäjarruihin ja esimerkiksi estää auton liikkeellelähtö, jos sen reitillä on este; kuorma-autossa tuulilasin alle jää helposti este katveeseen saati sitten taakse peruutettaessa.

Auton alla eri puolilla on kahdeksan valaisinta, joita järjestelmä voi sytyttää sen mukaan, kun on esteitä havainnut. Näin kuljettajan huomio kiinnittyy oikeisiin paikkoihin.

Projektin aikana tutkitaan mitä tietoja järjestelmään otetaan alustan datasta. Nykyisissä CAN-väyläjärjestelmissä kun on saatavissa hyvin pitkälle kaikki tieto alustan toiminnoista näkyviin liittymällä väylään. Esimerkiksi auton kaistavahdin antamia tietoja voidaan käyttää täydentämään tai varmistamaan järjestelmää tai akselipainojen tietoja ajoneuvon käyttäytymisen ennustamiseen.

Stralis luovutettiin projektin käyttöön joulukuussa ja heti vuoden alussa lähti rakentaminen käyntiin. Huhtikuun lopulla perusjärjestelmä oli pitkälle asennettuna autoon. Testiohjelman läpiajon jälkeen auto lähtee normaaliin liikenteeseen keräämään kokemuksia.

”Tarkoitus on, että autolle saadaan useita kuljettajia useasta kuljetusliikkeestä, eli vaihtoja tulee olemaan runsaasti. Näin saamme tietoa miten järjestelmä toimii erilaisten kuljettajien ja vaihtuvien kuljetustehtävien mukaan. Ennen kuin robottiauto saadaan liikenteeseen pitää järjestelmä saada erittäin luotettavaksi”, sanoo Kyytinen.

”Täysautomatisoidut robottiautot eivät ole vielä pitkään aikaan arkipäivää. Autonomisia piirteitä, moottoritieavustin, automaattinen parkkeeraus, risteysavustin ja niin edelleen, lisätään autoihin seuraavien vuosien aikana askelittain toiminto kerrallaan”, toteaa hankkeen koordinaattori Matti Kutila VTT:ltä.

”Vuoteen 2025 mennessä tullee joitakin tieosuuksia mahdolliseksi ajaa automaattisesti, 2030 saattaisi olla kattava päätieverkko mahdollinen”, ennustaa Kyytinen. ”Tavaraliikenne menee varmasti kehityksen kärjessä, sillä siihen robottiauto on helpoin soveltaa. Siksi on erittäin hienoa, että me Suomessa pääsemme kehittämään juuri kuorma-auto järjestelmiä, sillä sen myötä meille jää osaamista alalta, jolla on kuljettamisen tulevaisuus.”

Juha Kuusjärvi