Uutiset

Kuljetuskalusto

Pitoa tien ja auton väliin

Talvisessa kelissä taivalta taittava autonkuljettaja kuulee radiotoimittajan kertovan maassamme vallitsevasta normaalista talvisesta ajokelistä, mikä on talviajoa parhaimmillaan. Vasta pesty auto pysyy puhtaana ja alkutalvesta alle laitetut talvipinnat kasvattavat turvallisuudentunnetta. Talven ajan alla pyörineet renkaat eivät kuitenkaan ole enää uudenveroisia, vaikka täysin laillisia ja esittelykelpoisia ovatkin.

Nokian Renkaat on nyt ensimmäistä kertaa testannut ja mitannut renkaiden vaikutusta moduuliyhdistelmän käyttäytymiseen suomalaisessa talvikelissä. Testejä varten Ivalon lentokentälle oli ajettu kahdella moduuliyhdistelmällä, joiden ainoat erot olivat rengastuksessa. Ensimmäisessä yhdistelmässä oli kauttaaltaan uudet renkaat, vetäjän etu- ja vetoakselilla pyörivät nokialaiset talvipinnat Hakkapeliitta F ja E. Teliakselille ja perävaunuun oli valittu Nokian NTR 72S –renkaat. Referenssiyhdistelmässä sen sijaan oli kauttaaltaan kulunut rengastus. Mistään sileäksi ajetuista renkaista ei kuitenkaan ollut kyse, sillä kulutuspintaa oli jäljellä viidestä seitsemään milliä.

Useamman päivän aikana tehdyistä testeistä haluttiin saada myös luotettavia mittaustuloksia, joiden keräämiseksi Oulun Yliopiston opiskelijat olivat kiinnittäneet kumpaankin ajokkiin kymmenkunta anturia autojen liikkeiden taltioimiseksi.

Matkoissa on eroja

VR Transpointin vihreävalkoinen, uusilla renkailla varustettu moduuliyhdistelmä kerää nopeutta määrätietoisesti, mutta verkkaisesti. Nopeusmittarin neula nousee korkeammalle ja korkeammalle, kunnes tavoittaa 70 km/h tavoitenopeuden. Keilan kohdalta alkaa paniikkijarrutus, joka päättyy vasta 133 metrin ja EBS-järjestelmän tiukan ponnistelun jälkeen.

Horisontista seuraavaksi saapuvassa yhdistelmässä on alla ne ajetut renkaat, joten pysähtymismatkan oletetaan venyvän äskeistä pidemmäksi. Lopulta yhdistelmä seisahtuu vasta 217 metrin jarrutuksen jälkeen. Nopeuden nostaminen suurimpaan sallittuun marssivauhtiin, eli 80 km/h:ssa kasvattaa pysähtymismatkoja entisestään. Uusin renkain varustettu yhdistelmä vaatii pysähtyäkseen liki 200 metriä, referenssiajokki sen sijaan seisahtuu vasta 255 metrin matkan jälkeen. Ajoneuvojen nopeuksia mittaavan tutkan mukaan jälkimmäisen ajokin nopeus oli 36 km/h kohdassa, missä ensimmäinen ajokki oli jo pysähtynyt. 43 tonnin kokonaismassaan kuormatun yhdistelmän törmäysvoima on kuitenkin varsin huomattava näinkin alhaisessa nopeudessa. Hyytävässä talvikelissä testiä seuranneet toimittajat ja rengastehtaan edustajat alkoivat näkemänsä perusteella pohtia, kuinka 60 tonnin kokonaismassan kuormattu ja heiveröistä ylinopeutta maantiellä etenevä yhdistelmä käyttäytyisi vastaavassa tilanteessa.

Samaisilla yhdistelmillä ajettiin myös väistökoe, jossa kaistanvaihdon jälkeen palataan takaisin omalle ajokaistalle. Hyvin maltillisella, 45 km/h nopeudella tehdyissä kokeissa huomataan renkaiden vaikutus ajokin hallittavuuteen. Paremmalla rengastuksella varustettu yhdistelmä selvittää keilaradan suhteellisen helposti ja vakaasti referenssiajokin menon ollessa huojuvampaa.

”Uusin renkain varustettu vetoauto ei aliohjaudu ja vetoakselilla on vähemmän sivuttaisliikettä. Kuluneet renkaat tekevät vetoauton aliohjautuvaksi ja auton takapää lähteen luistoon dollyn puskiessa vetoautoa eteenpäin. Tämä yhdistelmä on selvästi vaikeampi palauttaa takaisin kaistalleen”, kertoo Nokian kuorma-autonrenkaiden tuotekehityspäällikkö Teppo Siltanen seuratessaan yhdistelmien liikehdintää liukkaaksi hioutuneella radalla.

Lain kirjain ei täytä tarkoitustaan

Testitulosten perusteella on selvää, että renkailla on erittäin ratkaiseva merkitys ajoneuvojen hallittavuuteen ja sitä kautta liikenneturvallisuuteen. Uudet renkaat ovat turvallisuuden kannalta pitävä, joskin valitettavan tilapäinen keino, sillä pitävin pinta kuluu nopeasti pois. Ivalon testeihin osallistuneet kuluneet referenssirenkaat ovat kaikin tavoin mitattuna hyvät, jollaisia suomalaisteillä pyörii tuhansittain.

Erityistä huolta rengasalan osaajien parissa herättävät suomalaisteillä liikkuvat, heikkolaatuiset ja sileäksi ajetut renkaat.

”Lain vaatima 1,6 millin urasyvyys on täysin riittämätön lukema suomalaiseen talveen. Norjassa vaaditaan talvikaudella M+S-merkinnällä varustettuja, kolmen millin urasyvyydellä varustettuja renkaita sekä pyöräketjuja, Ruotsissa vetoautoissa on oltava vähintään viiden millin kulutuspinta, mikä olisi mielestäni otettava vähimmäisvaatimukseksi myös Suomessa”, pohtii Nokian kuorma-autonrenkaiden johtaja Pontus Stenberg, jonka mukaan tienpidon määrärahat ovat jatkossakin vähissä, joten maanteiden ammattikuljettajat saavat jatkossakin kohdata työssään niin lunta, loskaa kuin liukkauttakin.

Ari Perttilä

Katso video HD-laatuisena osoitteessa:
http://www.youtube.com/watch?v=CPaTjBjJZXA

Lue seuraavaksi