Uutiset
Oy Närko Ab ja pitkät työsuhteet
Työurat luottamukseen perustuvassa hyötyajoneuvokaupassa ovat tunnetusti pitkiä. Jorma Määtän marraskuussa 1973 alkanut työsuhde Oy Närko Ab:n kanssa kuuluu juuri näihin pidempien joukkoon. Pian on kuitenkin aika antaa tilaa uusille osaajille.
Egil Gullströmin 1960-luvun taitteessa Närpiöön perustama Autokoritehdas Närko oli alallaan nuori toimija oululaisen Jorma Määtän aloittaessa tuotteiden myyntityön pohjoisen Suomen alueella marraskuussa 1973. Reilun viidenkymmenen vuoden aikana Närko on kasvanut ja kehittynyt alallaan merkittäväksi valmistajaksi, Määttä taasen on neljässä vuosikymmenessä vakiinnuttanut asemansa luotettavana kauppakumppanina. Menneisiin vuosikymmeniin mahtuu satoja perävaunuja, kymmeniä kommelluksia ja tukeva joukko asiakassuhteista ystävyydeksi muuttuneita tuttavuuksia.
”Ensituntumaa myyntityöhön sain lähikaupan tiskin takana, mistä siirryin opiskelujen kautta kuljetuspäälliköksi Lauri Vähälä Oy:öön. Kuuden kuljetusliikkeessä vietetyn vuoden jälkeen siirryin marraskuun 12. päivänä vuonna 1973 Närko Oy:n palvelukseen”, kertaa Määttä työuransa alkuvuosia.
Oulussa pääpaikkaansa pitävän Määtän myyntialue kattaa maantieteellisesti tarkasteltuna puolet Suomesta – karkeasti rajattuna alue koostuu Kokkolan, Pihtiputaan ja Nurmeksen yläpuolisesta alueesta. Myyntimäärissä mitattuna alueelta kertyy noin kolmannes Oy Närko Finland Ab:n kotimaan myynnin volyymista.
Neljä vuosikymmentä sitten alkanut Määtän ja Närkon yhteinen taival jatkuu edelleen, joskin ensi kesänä pohjoisen Suomen kuljetusyrittäjien hyvin tuntema perävaunumyyjä aikoo vaihtaa perävaunuesitteet ja tarjouskaavakkeet päätoimiseen mökkeilyyn ja hiihtoon.
”Hyvä myyntialue ja hyvät asiakkaat yhdessä asiallisen ja myötämielisen työnantajan kanssa on mahdollistanut yli neljän vuosikymmenen ajan jatkuneen yhtämittaisen työuran”, summaa Määttä taustoja pitkälle työrupeamalleen, mitä hän on saanut tehdä sanojensa mittaisten asiakkaiden kanssa.
”Niin, ja ne huonot johtajat meillä ovat osanneet lähteä ensin”, huomauttaa sanavalmiina henkilönä tunnettu Määttä.
Neljän vuosikymmenen aikana kalusto on kasvanut kokoa ja samalla teknisten ominaisuuksien joukko on kasvanut aiemmasta. Myyjä näkee suurimmat muutokset kuitenkin asiakaskunnassa ja kaupankäyntitavoissa.
”Aiemmin perävaunu- ja päällirakennekauppaa tehtiin paljolti vapaa-aikana – monesti hyvin vapaamuotoisella tavalla, mikä myös talousosastolla huomattiin. Sittemmin asiakaskunta yhdessä kaupankäyntitapojen kanssa on muuttunut, nyt toimitaan paljolti puhelimen ja sähköpostin avulla”, summaa Määttä.
Myös suunnittelussa on astuttu usean kerran uuteen aikakauteen. Menneinä vuosina perävaunusta piirrettiin luonnos, jonka yhteyteen listattiin varusteet, mitat ja hinnat. Näiden tietojen pohjalta suunnittelijat laativat piirustukset tehtaalle. Nykyisin kaikki tehdään tietokoneavusteisesti ja useaan kertaan tarkistaen. ”Joskus on syntynyt liian matala kaappi ja perävaunun akseleita muistan olleen väärissä paikoissa. Työtavat huomioiden on hämmästyttävää, ettei virheitä sattunut enempää”, pohtii Määttä.
Uusista myyntityökaluista huolimatta henkilökohtainen tapaaminen koetaan edelleen tärkeänä asiana niin asiakaskunnan kuin valmistusorganisaationkin parissa.
”Oulu sijaitsee myyntialueeseen nähden keskeisellä paikalla, mikä on mahdollistanut henkilökohtaisten kontaktien ylläpidon”, muistuttaa Määttä. Oy Närko Finland Ab:n myyntipäällikkö Krister Nyholm toivoo Määtän seuraajan löytyvän omalta myyntialueeltaan juuri helpon tavoitettavuuden ja tiiviin kanssakäymisen vuoksi.
”Pohjois-Suomi on meille tärkeä markkina-alue, missä meillä on vankka asema niin rahtikaluston kuin puutavaraperävaunujenkin suhteen”, valottaa Nyholm, jonka mukaan pian oloneuvoksen asemaan siirtyvä ja aikakautensa mukaan toiminut Määttä on tehnyt alueellaan hyvää työtä.
”Alueelle haetaan ammattimaista ja osaavaa myyjää, joskaan Jorma Määttää ei etsitä”, muistuttaa Nyholm, jonka mukaan Määttä on osannut ja uskaltanut heittäytyä myös asiakkaiden asemaan.
Ensimmäisten uusien tuotteiden myyminen on monesti ollut vaikeaa, koska vanhoillisella alalla on haluttu pysyä tutuissa ja tunnetuissa ratkaisuissa.
”Ensimmäisiä viisiakselisia perävaunuja myydessäni esittelin asiakkaalle kuvia neli- ja viisiakselisista perävaunuista. Lopuksi totesin, että kuljetuspäällikkönä ottaisin viisiakselisia, koska perään saattoi aina ottaa ’vielä yhden’ noudon. Perustelut kuultuaan asiakas totesi, että hänkin ottaisi sellaisen”, kertaa Määttä vuosituhannen vaihteen neuvottelua, joka johti viisiakselisten perävaunujen hankintaan.
Moni kuljetusalan toimija yhtyy mitä ilmeisimmin Määtän ajatuksiin, joiden mukaan suomalaista kuljetusalaa ja siten myös kuljetusyrittäjiä on pompoteltu jo vuosikymmenten ajan osin lainsäätäjän, osin asiakaskunnan taholta.
”Nopeasti tehdyillä lakiuudistuksilla ei luoda mahdollisuuksia pitkäjänteiselle kuljetusyrittäjyydelle. Moduuliyhdistelmien leveysasia ja nyt tehty massauudistus ovat olleet kumpikin alalle kalliita uudistuksia”, harmittelee Määttä, jonka mukaan toiset kuljetusyrittäjät ovat kuitenkin aina pärjänneet hiukan toisia paremmin.
”Kuljetusyrittäjien taloudellinen tilanne on nyt varsin tukala, eikä lähitulevaisuus näytä sen valoisammalta”, harmittelee Nyholm, jonka mukaan närpiöläistehdas nojaa aiempaa tiiviimmin vientimarkkinoihin.
”Kaksi vuosikymmentä sitten kotimarkkinat muodostivat puolet volyymistämme, nyt suomalaismarkkinoiden osuus on viidenneksen luokkaa”, kertoo Nyholm esitellessään tuotantolinjalla valmistuvia, asiakkaiden ajotehtäviin vastaavia perävaunuja.
Lue seuraavaksi
