Obas Oy:llä on homma putkessa

Obas Oy on nimi, joka yhdistetään ruostumattomaan teräkseen ja säiliökaluston valmistukseen. Nimi saattaa olla tuttu myös huoltokorjaamotoiminnasta, jota yhtiö harjoittaa Oulun ohella myös Haminassa, Jyväskylässä ja vuoden 2009 alusta alkaen myös Liedossa.

– Yrityksen historia juontaa juurensa vuoteen 1993, jolloin Olavi Leinonen perusti Oulun Auto ja Konevarusteen. Alkujaan Leinonen työllistyi lähinnä säiliökaluston korjauksilla, mutta jo vuosituhannen vaihteessa toiminta oli kääntynyt säiliökaluston valmistukseen, kertoo myyntipäällikkö Santtu Keto yrityksen historiasta.

Vuosituhannen vaihduttua elettiin suomalaisessa säiliöautoilussa murroksen aikaa. Alan nopea keskittyminen johti uusien pienyrittäjien syntymiseen, mikä taasen työllisti säiliökalustovalmistajia. Obas Oy:n toiminta ja liikevaihto kasvoivat nopeasti, mutta samalla myös tuotekehitys vaati entistä mittavampia resursseja, joten edessä oli omistuspohjan laajentaminen. Tässä vaiheessa kuvaan astui sijoitusyhtiö Teknoventure Oy, joka tarjosi apua resurssipulaan.

Laajamittaisempi huoltoliiketoiminta alkoi vuonna 2006 Obas Oy:n ostaessa ADR Haanpäältä huoltokorjaamotoiminnat. Tammikuun alusta Obas Oy laajensi korjaamotoimintansa Varsinais-Suomeen, jolloin Kiitosimeonin Liedon korjaamon siirtyi Obas Oy:n vastuulle.

Materiaalikehitystä asiakkaan eduksi

Obas Oy on jo vuosien ajan käyttänyt rakenteissaan ainoastaan ruostumatonta tai haponkestävää terästä niiden ominaisuuksien vuoksi.

– Oikeilla materiaaleilla saamme rakenteesta sekä kestävän että keveän, summaa Keto, jonka mukaan materiaalien kehitystyötä on tehty paljolti yhteistyössä materiaalivalmistajien kanssa.

Ruostumattomalla teräksellä voidaan yhdistelmän omamassaa keventää 1000-2000 kilolla lujuuden kärsimättä. Kedon mukaan suuria painonpudotuksia ei nykytekniikalla ja -materiaaleilla ole enää luvassa, joskin muutaman kilon säästökohteita on edelleen mahdollista löytää keskeytyksettömän tuotekehityksen avulla.

– Säiliökuljetuksissa jokainen säästynyt kilo voidaan hyödyntää kuormassa, mistä liikennöitsijälle oikeasti maksetaan, muistuttaa Keto.

Oulun Oritkarissa sijaitsevalta tehtaalta valmistuu vajaan 50 työntekijän voimin vuosittain 50-60 nestemäisten aineiden kuljetukseen soveltuvaa yksikköä. Useimmiten nämä työllistyvät vaarallisten aineiden kuljetuksilla, joskin tuotevalikoimaan kuuluu myös maidonkeruuautot, joita syntyy satunnaisesti. Kappaletavaraliikenteeseen yritys valmistaa ruostumattomasta teräksestä kaksiakselista dollyä, jonka omamassa on 1950 kiloa, eli perinteisiä ratkaisuja keveämpi.

Standardointi näkyy hinnassa ja nopeudessa

Suuri osa säiliökuljetuksista hoituu maassamme edelleen pienyrittäjien kalustolla, mikä näkyy kalustovalmistajan arjessa lähinnä varustelun kirjavuudessa.

– Suuntaus on uskoaksemme vähitellen kääntymässä standardituotteisiin, mikä helpottaa suuresti valmistajan työtä näkyen myös hankintahinnaltaan edullisempana lopputuotteena. Standardituotteisiin siirtymiseen ohjaavat lähinnä EU-tason vaatimukset, jotka säätelevät vaarallisten aineiden kuljetuksessa käytettävää kalustoa hyvin tarkasti.

– ADR-kirjat ovat esillä aina tarjouksen kirjoitusvaiheessa, jotta kaikki tarjotut ajoneuvot täyttävät varmasti kaikki määräykset.

Kedon mukaan kaluston yhdenmukaistaminen avaa myös suomalaisvalmistajille mahdollisuuksia vientitoimintaan. Tällä hetkellä viennin osuus Obaksen liikevaihdosta on vielä kotimarkkinaa pienempi, johtuen osaltaan juuri määräysten kirjavuudesta. Vientikalustoa on valmistettu lähinnä Ruotsiin, Venäjälle ja viimeksi niinkin eksoottiseen kolkkaan kuin Bakuun.

– Euroopan bulkkituotemarkkinoille meillä ei kuitenkaan ole halua lähteä, koska kilpailu paikallisia, meitä suurempia toimijoita vastaan ei ole kaupallisesti järkevää. Yrityksemme valttina oman suunnittelun ohella on joustava tuotantojärjestelmä, joka mukautuu mitä erilaisimpiin vaatimuksiin.

Kedon mukaan Obaksella on Oritkarin tehtaalla hyvät mahdollisuudet lisätä tuotantomääriä kysynnän kasvaessa. Kapasiteettia on lisätty mennen syksyn aikana siirtymällä solutuotantoon, mikä on tehnyt tuotannosta suoraviivaisemman ja yksinkertaisemman.

– Uskoisin asiakaskuntamme löytyvän jatkossa lähimmistä naapurimaista, joissa käytetään paljon täysperävaunuyhdistelmiä. Keskieurooppalaiset massavalmistajat kun valmistaisivat kaikkein mieluiten ainoastaan puoliperävaunuja.

Säiliöt vaativat huolenpitoa ja tarkastuksia

Kaikki maantiellä liikkuvat ajoneuvot vaativat säännöllistä huoltoa ja korjauksia, joita tehdään myös kaikissa Obas Oy:n korjaamoissa. Yhtiön tarjoamat huoltopalvelut eivät rajoitu pelkästään säiliökalustoon, vaan asentajat tarttuvat toimeen yhtä reippaasti, olipa kyseessä sitten rekanveturi tai hakeauto.

– Hamina, Oulu ja Lieto ovat säiliökuljetusten kannalta merkittäviä solmukohtia ja näiden pisteiden arki täyttyykin usein säiliökaluston huolloista ja tarkastuksista, joita tehdään hyvin säännöllisesti ja valvotusti. Esimerkiksi kolmen vuoden välein tehtävä koeponnistus voidaan tehdä näissä pisteissä yhdessä ulkopuolisen tarkastajan kanssa. Jyväskylässä säiliöosaamista vaaditaan harvemmin, vaikka sieltäkin sitä löytyy.

Kedon mukaan kaikissa toimipisteissä hoituvat niin hitsaukset, öljynvaihdot kuin muutkin huollot jarrutöitä unohtamatta.

– Kaikilla korjaamoilla on voimassaolevat jarruluvat ja vaikkei meillä kaikissa paikoissa ole omia dynamometrejä, on tarve katettu yhteistyökumppaneiden avustuksella.

Kuljetuskalustolla on elinkaarensa aikana yleensä useampia käyttäjiä, mutta tässäkin kohdassa säiliöala eroaa merkittävästi muista suoritealoista.

– Säiliökalustolla on useimmiten vain yksi aktiivinen käyttäjä elinkaarensa aikana – paljolti kilpailullisista syistä. Niinpä meillä ei ole tarvetta toimia vaihtokalustokaupassa, summaa Santtu Keto, jonka mukaan vähän ajettuja käytettyjä säiliöyhdistelmiä kysytään heiltäkin jatkuvasti.

Ari Perttilä