Närkolla katsotaan vahvasti tulevaisuuteen

Otsikkokuvassa vasemmalta: Krister Nyholm, Mikael Louhi ja Nicklas Pärus.

---

Pohjanmaan rannikolla Närpiössä 62 vuotta sitten perustettu Närko kuuluu tunnetuimpien päällirakenne- ja perävaunuvalmistajien joukkoon sekä Suomessa että Ruotsissa ja Norjassa. Tämän vuoden alusta yhtiössä tehtiin sukupolven vaihdos. Omistajaksi tuli Närkon perustajan Egil Gullströmin tyttären poika Mikael Louhi, joka huhtikuun alussa aloitti Oy Närko Group Ab:n toimitusjohtajana.

Närko Group on konserni, johon kuuluu useita yhtiöitä. Suomessa Närko valmistaa perävaunuja ja päällirakenteita, ja Trailer Rigg komponentteja päällirakenneteollisuudelle. Närko Finland puolestaan vastaa myynnistä ja jälkimarkkinatoiminnoista. Ruotsissa ja Norjassa on lisäksi myyntiyhtiöt ja tuotantoakin.

Yritysryhmään kuuluu myös vihannestukku Botnia Vihannes. Itse asiassa kauppa vihanneksilla alkoi jo pari vuotta kuljetusvälineiden valmistusta aiemmin, ja vihanneskaupan kuljetustarpeet olivat alkusysäys sille, että Egil Gullström ja muutamat muut alueen yrittäjät perustivat autokoritehtaan Närpiöön vuonna 1959.

Huhtikuun alusta

Mikael Louhi aloitti Närko Groupin toimitusjohtajana parahiksi tämän vuoden aprillipäivänä eli 1.4. Hyväntuulista Mikaelia päivämäärä hymyilyttää, mutta hän kiistää sen olevan millään tavoin enteellinen. ”Onhan se ollut ja varmasti tulee vastaisuudessakin olemaan hauska yksityiskohta urallani, mutta ei sen enempää”, Louhi sanoo.

Mikaelin edeltäjä, hänen isänsä Hannu Louhi, jatkaa Närko Groupin hallituksen puheenjohtajana. Konsernin muissa Suomessa toimivissa yhtiöissä toimitusjohtajana jatkaa Nicklas Pärus.

Mikael Louhi on varttunut Närpiön naapurissa Kaskisissa, jossa sijainneen Metsä-Botnian sellutehtaan innoittamana hän hakeutui diplomi-insinööriopintoihin Teknilliseen korkeakouluun ajatuksenaan työllistyä kotipaikkakunnalla. Tie vei kuitenkin kesätöiden kautta Outokumpu-konserniin, sieltä Outoteciin ja edelleen Metso-Outoteciin.

Outotecillä Louhi työskenteli pitkään Kiinassa ja asuikin perheineen Shanghaissa. Kun vanhin lapsista alkoi tulla kouluikään, perhe päätti muuttaa takaisin Suomeen. Pian sen jälkeen alkoikin sukupolvenvaihdos Närkossa tulla puheeksi.

”Eihän tällainen aivan sormea napsauttamalla tapahdu, mutta on minulla aina ollut ajatuksia tällaisesta mahdollisuudesta ja olen ollut kiinnostunut perheen yrityksestä”, Mikael sanoo, ja jatkaa, että on ostanut myös lapsuudenkotinsa vanhemmiltaan ja muuttaa perheineen Kaskisiin, kunhan talon remontti valmistuu.

Korona notkautti odotettua vähemmän

Louhi kertoo, että koronapandemian vaikutukset olivat Närkolla lopulta pelättyä pienemmät, ja tällä hetkellä tuotanto on hyvinkin pandemiaa edeltävällä tasolla. Vaikka Närpiössä tautitilanne oli ajoittain hyvinkin haastava, Närkon henkilökunta säästyi tartunnoilta miltei kokonaan.

”Tällä hetkellä komponenttien ja raaka-aineiden saatavuus teettää ylimääräistä työtä koko toimialalla. Kova kysyntä nostaa hintoja ja venyttää toimitusaikoja”, harmittelee Närkon myyntipäällikkö Krister Nyholm.

Nyhomin mukaan kauppa on käynyt hyvin, ja tilauskirjat ovat täynnä. Elpyminen koronasta tapahtui nopeasti, ja nyt kysyntä uusille kuormakoreille ja perävaunuille on kova kaikilla markkina-alueilla.

Lisää kapasiteettia

Närko Group työllistää kaikkineen noin 250 henkilöä, joista valtaosan Närpiössä. Vajaan 10 000 asukkaan kaupungissa se tarkoittaa, että noin joka neljäs teollisuuden työpaikoista on Närkolla.

”Näen, että meillä on kannettavana myös yhteiskunnallista vastuuta. En tosiaankaan ole ainut kolmannen polven närkolainen, ja haluamme jatkossakin olla turvallinen ja luotettava työpaikka”, sanoo Mikael Louhi, ja kertoo arvostavansa Närkon työntekijöiden sitoutumista ja yrittäjähenkisyyttä.

Jatkossakin Närkolla tarvitaan tekeviä käsipareja, sillä tuotantokapasiteetin nostoon tähtäävät toimet on jo aloitettu. Myös ajoneuvojen sähköistyminen ja erilaisten digitaalisten palveluiden kysynnän kasvu edellyttävät panostuksia tuotekehitykseen.

Louhi toivookin, että myös jatkossa osaavaa työvoimaa olisi saatavilla: ”Meillä pärjää töissä suomen kielellä aivan täysin. Jos perävaunujen ja kuormakorien tekeminen kiinnostaa, hakemaan vain”, hän rohkaisee.

Metropolista pikkukaupunkiin

”Maailman suurimmasta kaupungista Suomen suurimman kautta Suomen pienimpään kaupunkiin, eli Shanghaista Helsingin kautta Kaskisiin”, kuvailee viimeaikojen käänteitä Mikael Louhi hymy huulillaan paluuta kotiseudulle. Hän kertoo vanhempien lastensa olevan innoissaan Kaskisiin muutosta, heille idyllinen pikkukaupunki on jo tuttu.

”Nuorimmainen oli alkuun hieman hämillään. Lopulta ilme kirkastui, ja hän totesi nyt pääsevänsä isän kanssa rakentamaan perävaunuja.”

• Lue myös: Kuusi vuosikymmentä kuljetuskalustoa