Metsäenergiapäivä Hakevuori Oy:ssä

Metsäenergian parissa kohta 15 vuoden ajan toiminut Hakevuori Oy kumppaneineen järjesti Askolan energiapuuterminaalissa metsäenergiapäivän, jossa pohdittiin muun muassa kotimaisen energian tulevaisuutta. Samalla esiteltiin myös metsäenergian tuotannossa käytettävää kalustoa.

Reijo Wuorion luotsaama Hakevuori Oy on kasvanut alallaan merkittäväksi toimijaksi. Samaan yritysryppääseen kuuluva Konevuori Oy taasen toimii lähinnä maarakentamisen parissa 70 henkilön ja laajan konekannan turvin. Viime vuonna Hakevuori Oy valmisti 35 työntekijän voimin noin 900 000 kuutiota kotimaista metsäenergiaa, jota hyödynnettiin lähinnä Etelä-Suomessa lämpöenergian tuotannossa.

”Enemmänkin tehtäisiin, mutta nyt mennään puolella teholla käsijarru päällä, koska metsähakkeen kysyntä on erittäin alhaisella tasolla”, harmittelee Wuorio maaliskuisessa tapahtumassa. Wuorion mukaan Suomessa on edelleen hehtaareittain hoitamattomia metsäalueita, jotka tarjoavat mahdollisuuden kotimaisen metsähakkeen käytön lisäämiseen.

”Uskon, että jokainen metsähakkeen parissa toimiva yrittäjä on valmis lähtemään talkoisiin tekemään työtä kelloon katsomatta. Kenttä ja kalusto ovat kunnossa, pallo on nyt päättäjillä”, evästi Wuorio tapahtumaan paikalle saapuneita päättäjiä metsähakkeen käytön lisäämiseksi.

Katso video: Metsäenergiapäivä Hakevuori Oy:ssä

Tapahtuman yhteydessä järjestetyn paneelin puheenjohtajana toimineen Bioenergia ry:n puheenjohtajan Jyrki Peisan mukaan Wuorion kommentti kuvastaa hyvinkin kentän tilannetta. Pitkällä aikajänteellä metsähakkeen käyttö on lisääntynyt, joskin viime aikoina kysyntä on kääntynyt huolestuttavaan suuntaan.

Paneelikeskusteluun osallistuivat Olli-Pekka Koisti Metsäkeskuksesta, Suomen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, kansanedustaja Pertti Hemmilä, Metsäteollisuus ry:n Tomi Salo, kansanedustaja Eero Lehti, kansanedustajaehdokas Matti Vanhanen sekä Koskisen Oy:n Markku Koskinen.

Paneelikeskustelun ohella metsäenergiapäivässä esiteltiin myös metsähakkeen tuotannossa käytettävää kalustoa.

Hakevuori Oy käyttää lyhyellä ajomatkalla viisiakselisia nuppiautoja paljolti niiden tehokkuudesta johtuen. 60 kuution kävelevälattiaisella kuormatilalla oleva nuppiauto on tehokas ratkaisu alle 40 kilometrin ajomatkalla. Telivedon lisäksi autoissa on myös vetävä etuakseli. Nyt Actros saa kuormansa kotimaisen LHM Giant -suurtehohakkurin tekemänä.

Paneelissa pohdittiin muun muassa Suomen talouden nykytilaa ja keinoja sen kohentamiseksi, mutta myös eri tahojen näkemyksiä suomalaisesta energiapolitiikasta. Metsässä kun oltiin, niin keskustelu pyöri paljolti metsäenergian ympärillä. Juha Sipilän mukaan Suomessa olisi hyödynnettävä aiempaa enemmän kotimaisia energiamuotoja, jotka toisivat uusia työpaikkoja, mutta samalla lisäsivät myös huoltovarmuutta ja olisivat myös ympäristön kannalta kestäviä. Pertti Hemmilä tehostaisi kotimaisen energian käyttöä kiristämällä fossiilisten polttoaineiden – erityisesti kivihiilen verotusta.

Kansanedustajaehdokas Matti Vanhanen totesi energia-alalla vaadittavan pitkäjänteistä kehitystyötä eikä pelkästään vain Suomessa:

”Ilmastonmuutoksen torjumiseksi vaaditaan kansainvälisiä päätöksiä: Ei riitä, että Suomi toimii etunojassa EU:n suuntaan”, painotti Vanhanen kommentissaan.

Myös Eero Lehti muistutti kansainvälisten päätösten ja tekojen merkityksestä: ”Globaalit ongelmat jatkuvat, vaikka Suomi lopettaisi energiankäytön kokonaan”.

Metsäenergian tuotannossa pitkään toimineen Kotimaiset Energiat Oy:n toimitusjohtaja Tommi Lahti nosti puheenvuorossaan esiin huolen hakkeen kapeasta käyttösektorista. Tällä hetkellä haketta käytetään yksinomaan lämmöntuotannossa, minkä seurauksena hakkurit seisovat toimettomina puolet vuodesta. Muutamat leudot talvet ovat omalta osaltaan pahentaneet yrittäjien tilannetta entisestään. Lahti peräsi päättäjiltä toimia, joilla varmistetaan hakkeen tuotanto ja käyttö läpi vuoden. Samalla hän ilmaisi huolensa metsähakkeen tuotannon kannalta kriittisen, alemman tieverkoston kunnosta.

Juha Sipilän mukaan meidän olisi sitouduttava pitkäjänteiseen politiikkaan, jolla voitaisiin varmistaa metsähakkeen käytön lisääminen. Yhtenä keinona olisi lämpöä ja sähköä tuottavien CHP-laitosten rakentaminen. Suomeen on suunniteltu puolensataa CHP-laitosta, jotka ovat kuitenkin jääneet lähinnä suunnitteluasteelle. Paneelissa ehdotettiin laitosten koon kasvattamista investointien vauhdittamiseksi.

Parituntisen paneelikeskustelun aikana otettiin kantaa myös raaka-aineen riittävyyteen. Pertti Hemmilän mukaan Metlan julkaiseman raportin perusteella suomalainen puu ei lopu ainakaan 20 vuoteen.

”Harvennusrästejä on arvioiden mukaan noin 700 000 hehtarilla”, päättää Hemmilä.

Suomalaisen puun riittävyyteen vaikuttavat huomattavissa määrin myös mahdolliset metsäteollisuuden uudet investoinnit Äänekoskella, Kuopiossa ja Kemijärvellä.

”Kuinka paljon Suomeen syntyy uutta kapasiteettia? Jo Äänekosken hankkeen toteutuminen lisää puunkäyttöä 10 miljoonalla kuutiometrillä”, muistuttaa Metsäteollisuus ry:n Tomi Salo, jonka mukaan jalostukseen soveltumattomien jakeiden käyttöä bioenergiatuotannossa voidaan edistää tukipolitiikalla.

Kesla C860H-hybridihakkurilla säästöjä!

Kesla C860H -hybridihakkuri on edelleen testivaiheessa, mutta valmistajan mukaan tulevaisuuteen luotaava tuote on määrä saada kaupalliseen kuntoon vuoden 2016 aikana. Keslan ja hybriditekniikan parissa toimivan Visedon yhteistyönä syntyneessä hakkurissa hyödynnetään kooltaan maltillista, 5,1 litran dieselmoottoria, joka pyörittää sähköä tuottavaa generaattoria. Hakkuria ja nosturia käytetään yksinomaan sähköllä, jolloin dieselmoottoria voidaan ajaa tasakierroksilla. Mahdollinen ylijäämäsähkö ohjataan superkondensaattoreille kulutuspiikkien tasaamiseksi.

”Tähän mennessä hakkurilla on tehty noin 2000 kuutiota haketta ja saatujen kokemusten perusteella polttoainesäästöt ovat noin viidenneksen luokkaa”, kertoo Keslan Kari Kokko, jonka mukaan tavoitteena 25-35 prosentin säästöt. Myös melutaso on perinteistä hakkuria alhaisempi, mikä on kiistaton etu toimittaessa kaupunkialueilla.

Jenz Hem 820 on terminaalikäyttöön tarkoitettu hakkuri, jonka tuntikapasiteetti asettuu 300 kuution luokkaan. ”Omakotitalon vuotuinen tarve syntyy viiden minuutin työskentelyllä. Vuositasolla tällä hakkurilla voidaan tuottaa haketta 15 000 omakotitalon lämmittämiseksi”, kertoo mittasuhteista tapahtuman juontajana toiminut Mika Taimisto.

Inkoon Hakepalvelu Oy nojaa haketuksessa jokapyörävetoiselle MAN TGS -alustalle asennettuun ympäripyörivään Bruks 806 ST -hakkuriin. Ympäripyörivä rakenne mahdollistaa haketuksen kummaltakin puolen autoa, mikä helpottaa työskentelyä erityisesti metsäautoteiden varsilla.

Metsäenergiapäivän parituntisen paneelin aikana kuultiin useita kannanottoja ja mielipiteitä metsäenergian käytön lisäämiseksi, toivottavasti edes osa konkretisoituisi lisäten siten kotimaisen energian käyttöä.

Ari Perttilä