”Koulutettiin, kun oli hiljaista”

Tuskinpa on kukaan välttynyt huomaamasta Kuljetusliike Taipaleen yhdistelmiä, jotka omalta osaltaan huolehtivat maamme teollisuuden ja kuluttajien kuljetuksista. Kaukokiito-ketjuun kuuluvan yrityksen toimialueena on maamme etelä- ja länsiosa Hamina-Vaasa-akselin eteläpuolella. Perheyrityksen 67 oman ajoneuvon lisäksi kuljetuksia hoidetaan myös parinkymmenen alihankkijan yksikön turvin.

Yrityksen perustaja Osmo Taipale aloitti pienimuotoisen terminaalitoiminnan autotallissaan jo 1950-luvulla, nyt vuonna 2010 yrityksellä on nykyaikaiset terminaalitilat varastoineen Hämeenlinnassa ja Leppävedellä Laukaassa.

”Kuljetusliike Taipale Oy on vuosien saatossa kehittynyt ja kasvanut paikallisesta kuljetusyrityksestä kokonaisvaltaiseksi logistiikkapalveluiden tarjoajaksi”, summaa liikennepäällikkö Riku Vainio, jonka mukaan peruslähtökohtana on edelleen tavaran kuljettaminen lähettäjältä vastaanottajalle lisäarvopalveluiden noustessa entistä merkittävämpään asemaan palvelutarjonnassa.

Valmiina nousukauteen

Kuljetusliike Taipale Oy työllistää yhdessä tytäryhtiönsä Masa-Kiito Oy:n kanssa tällä hetkellä 155 työntekijää, joista valtaosa on kuljettajia. Liikennepäällikkö pitää ammattipätevyysdirektiivin mukaista koulutusta pelkästään myönteisenä seikkana.

”Hankimme jo vuonna 2008 omat jatkokoulutusluvat, joiden turvin olemme vieneet läpi jo noin 400 koulutuspäivää”, laskee Vainio, jonka mukaan omien koulutuslupien taustalla oli halu tarjota kuljettajille nimenomaan heidän ja myös työnantajan vaatimusten mukaista ja räätälöityä koulutusta.

Osa koulutuksista toteutetaan oman henkilöstön turvin, joskin koulutusta ostetaan tarpeen mukaan myös koulutuspalveluita tarjoavilta yrityksiltä. Vainion mukaan vähitellen taustalle väistyvää taantumaa hyödynnettiin koulutuksessa mahdollisimman paljon.

”Jokainen tietää taantuman vaihtuvan jossakin vaiheessa kiireeseen. Päätimme hyödyntää hiljaisemman ajan koulutuksiin, jotta kuljettajamme ovat valmiina kohtaamaan tulevan nousukauden”, valottaa Vainio ajatuksiaan.

Kysymys tulevaisuuden kuljettajien saatavuudesta vetää kolmannen polven kuljetusyrittäjän mietteliääksi.

”Kyllä kuljettajia aina löytyy, sen sijaan hyvien ja ammattitaitoisten kuljettajien löytäminen voikin olla vaikeampi juttu. Alan monimuotoisuudesta johtuen uusien kuljettajien kouluttaminen on vaikeaa. Puutavara-autonkuljettajaksi kouluttautunut ei välttämättä menesty kappaletavaraliikenteessä, sillä vaaditut tiedot ja taidot eroavat varsin paljon eri suoritealoilla” summaa Vainio nykypäivän haasteita.

Paljolti tästä syystä on Kuljetusliike Taipale ollut jo muutaman vuoden ajan erittäin aktiivinen kumppani paikallisille oppilaitoksille ja heidän opiskelijoilleen.

”Pyrimme tarjoamaan harjoittelupaikan mahdollisimman monelle alan opiskelijalle”.

Tehokkuutta monipuolisella kalustolla

Liikennepäällikön mukaan taantuma näkyi kuormatiloissa varsin konkreettisella tavalla, sillä kappaletavaraliikenteen volyymeistä hukkui paikoin jopa puolet. Yritykselle erittäin tärkeässä asemassa olevissa elintarvikekuljetuksissa volyymien vaihtelut olivat maltillisempia. Määrät pysyivät ennallaan, joskin kauppoihin ajettiin aikaisempaa edullisempia tuotteita.

”Kokolihan asemesta kyydissä oli enemmän jauhelihaa”.

Taipaleella on vuosikymmenten kokemus myös ulkomaanliikenteestä, jota harjoitettiin viime vuosina lähinnä CEMT-liikenteen muodossa. Viimeinen ulkomaankomennuksella ollut ajoneuvo komennettiin kuljettajineen takaisin Suomeen vuonna 2009. Vainion mukaan työstä on osattava myös kieltäytyä, mikäli kustannukset kohoavat yli työstä maksettavan korvauksen.

Markkinatilanteen heilahteluista huolimatta on Taipaleella tehty korvausinvestointeja ja uudishankintoja aikaisemmin tehtyjen suunnitelmien mukaan. Edellisvuonna hankittiin seitsemän uutta, asiakkaiden kuljetustarpeen mukaan räätälöityä yhdistelmää. Vainion mukaan liikennealueen materiaalivirrat vaativat monikäyttöistä kalustoa, jonka turvin voidaan vastata useiden asiakkaiden kuljetustarpeeseen. Esimerkiksi valtaosa elintarvikekuljetuksiin käytetystä FNA-kalustosta on kokosivuaukeavaa, jotta kyytiin saadaan tarvittaessa vaikkapa teollisuuden vientikuormia etelän satamiin vietäviksi.

”Tehokas ja kannattava toiminta edellyttää nykyaikaista kalustoa, jonka käyttöaste liikenteessämme on varsin hyvä. Jakoautoilla ajetaan vuositasolla noin 45 000 kilometriä, kun linjaliikenteen yhdistelmiin pyörähtää parhaimmillaan 250 000 kilometriä vuodessa. Käyttöiän venyttäminen ei ole mielestäni oikea tapa hakea tehokkuutta”, summaa Vainio, joka laskee yrityksen autojen ajavan vuodessa noin seitsemän miljoonaa kilometriä.

Taipaleella pidetään edelleen kiinni omasta korjaamosta, missä tehdään pääasiassa pieniä perushuoltoja ja pikkuvikojen parsimisia. Vainion mukaan oman korjaamon edut korostuvat juuri näissä pienissä, kaluston liikkuvuuden turvaamiseksi tehtävissä töissä.

Taantumavuosista huolimatta on Taipale pystynyt kasvattamaan liikevaihtoaan tasaisesti ja määrätietoisesti. Vuonna 2004 laskutettavaa työtä tehtiin reilulla seitsemällä miljoonalla eurolla, kun nyt päättyvän tilikauden liikevaihto asettui 15 miljoonan euron tienoille. Kasvuhakuisessa yrityksessä ei luonnollisestikaan tyydytä nykyiseen tasoon, vaan kasvua haetaan erityisesti kuljetusta tukevista palveluista, kuten varastoinnista ja keräilystä.

Ari Perttilä