Uutiset

Kuljetuskalusto

Kentän halki käy ilmalaivan tie

Karttapalloa pyöriteltäessä konkretisoituu Suomen ja eritoten Helsingin keskeinen sijainti Euroopan ja Aasian välissä. Suorin ja lyhin lentoreitti Keski-Euroopasta Aasian kasvukeskuksiin kulkee pääkaupunkimme kautta. Tämän ansiosta Helsinki-Vantaan lentoasemasta on muutaman viime vuoden aikana kehkeytynyt merkittävä kansainvälisen lentoliikenteen solmukohta. Useimmilta kiireisiltä matkustajilta jäävät huomaamatta monet lentoliikenteen sujuvuuden kannalta olennaiset tukitoimet, kuten huoltotoiminta ja lumenpoisto.

Lentoaseman alueella työskentelee kaikkiaan noin 20 000 henkilöä, jotka omalta osaltaan huolehtivat matkustajien ja lentoliikenteen turvallisuudesta ja mukavuudesta. Varsinkin talviaikaan korostuu 130 lumen ammattilaisen asema ja osaaminen.

”Koko lentoaseman pinta-ala on noin 1800 hehtaaria, josta noin 500 hehtaaria on asfaltoitua aluetta”, kertoo Finavian kunnossapidon päällikkö Jyrki Pulkkinen, jonka mukaan pieni lumisade työllistää miehet ja koneet viikoksi, reilumpi myräkkä tuo työtä pariksi viikoksi.

Aurauksen ohella lumen kuljettaminen takaa omalta osaltaan työllisyyttä. Esimerkiksi pinta-alaltaan 105 hehtaarin asematasolla kun ei ole lainkaan mahdollisuuksia lumen varastointiin.

”10 sentin lumipatja tarkoittaa 7000 siirrettävää autokuormaa”, laskee Pulkkinen, jonka mukaan viime talvena lentoasemalla siirrettiin lunta noin kahdeksan miljoonaa kuutiota.

Oikean kaluston ja osaavien tekijöiden ansiosta lentoasema pysyy avoimena runsaasta lumentulosta huolimatta. Kolme käytettävissä olevaa kiitotietä auttavat myös lentoliikenteen sujuvassa kulussa. Lentokoneet voivat käyttää kahta kiitotietä kolmannen ollessa kunnostuksessa.

”Marraskuussa 2008 täällä satoi 42 senttiä lunta puolentoista vuorokauden aikana, mutta lentokoneet nousivat ja laskeutuivat lähestulkoon normaalisti”, kertoo Pulkkinen esitellessään uutisia lumisateista, jotka sulkivat joulukuun alussa useita Keski-Euroopan lentokenttiä.

Laaja kenttä – paljon kolattavaa

Lumen ammattilaisten käytössä on luonnollisesti myös ammattilaisten koneet. Maamme päälentokentällä luotetaan lumenpoistokalustossa paljolti kotimaiseen osaamiseen. Kiitoteiden puhdistuksessa hyödynnetään Patria Vammaksen valmistamia auraharjapuhaltimia, jotka puhdistavat pituudeltaan kolmen kilometrin kiitotien rullausreitteineen käyttökuntoon alle vartissa. Suurimmat lumet kolataan yhdeksän metriä leveällä auralla, jonka työjälki viimeistellään harjalaitteen ja puhaltimen avulla.

”Auraharjapuhaltimet liikkuvat 60 metriä leveällä kiitotiellä 8-10 koneen ryhmissä, joko kiila- tai auramuodostelmassa”, selventää Pulkkinen käytettäviä työmenetelmiä.

Ymmärrettävästi kiitotien ympärillä ei sallita lumipenkkoja, joten auraharjapuhaltimien jälkeen kiitotien varteen ajetaan norjalaisvalmisteisella Øveraasen-suurteholingolla. Tämä vuonojen ja lumimyrskyjen maassa suunniteltu linko ei lunta kaihda, sillä Pulkkisen mukaan torvesta lentää lunta 30 metrin päähän viiden kuution sekuntivauhdilla. Tunnissa Øveraasen linkoaa sivuun jopa 5000 tonnia lunta.

Lumen ohella myös liukkaus vaikeuttaa lentoliikennettä. Liukkaudentorjunnassa ei ominaisuuksiensa vuoksi käytetä perinteistä maantiesuolaa, vaan kaliumformiaattia, jonka levityksessä käytetään kuorma-auton vaihtolavarungolle rakennettua levitintä, joka mahdollistaa jopa 24 metrin työleveyden.

Osa kunnossapidon kalustosta on suunniteltu tiettyyn tehtävään, joskin hankinnoissa pyritään aina monikäyttöisyyteen. Pyöräkuormaajia ja kuorma-autoja käytetään erilaisissa tehtävissä eri vuodenaikoihin, mutta työn luonteesta johtuen ajokilometrien määrä jää alhaiseksi. Käyttötuntien määrä saattaa kuitenkin nousta varsin suureksi kalustossa, jonka elinkaari on yleensä hyvin pitkä.

”Kalustomme käyttöikä varsinkin erikoisajoneuvojen osalta venyy usein yli 20 vuoteen”, kertoo Pulkkinen.

Ajetaan pitkään

Valtaosa Helsinki-Vantaan lentoaseman 1200 ajoneuvosta ei koskaan liiku asema-alueen ulkopuolella, joten koko laivastoa ei ole rekisteröity tieliikenteeseen. Liikennevakuutus sen sijaan löytyy kaikista alueella liikkuvista moottoriajoneuvoista. Käytön luonteesta johtuen valtaosalla lentoaseman ajoneuvoista on elinkaarensa aikana vain yksi käyttäjä.

”Pitkän käyttöiän jälkeen ajoneuvot myydään romuksi tai puretaan varaosiksi omaan käyttöön”, kertoo Finnair Tekniikan kalustopäällikkö Kjell Skogberg, jonka mukaan ajoneuvot ovat varsin raskaassa käytössä lyhyistä ajomatkoista huolimatta.

”Esimerkiksi pakettiautojen ovet joutuvat käytössämme todella kovalle rasitukselle, koska niitä avataan ja suljetaan päivittäin kymmeniä kertoja. Edellisen sukupolven Ford Transit on osoittautunut todella kestäväksi ja luotettavaksi vaihtoehdoksi”, summaa Skogberg.

Uskollisen sotaratsun on jossakin vaiheessa väistyttävä nuorempien edestä, joten Skogbergin joukot ovat jo muutaman vuoden ajan etsineet korvaavaa vaihtoehtoa Transitille. Tässä vaiheessa testijaksoa VW Caddy näyttäisi täyttävän vaaditut kriteerit.

”Koko 60 huoltoauton laivastoa ei voi kerralla vaihtaa uuteen merkkiin vain hinnan perusteella. Valinnan taustalla on oltava perusteellinen ja riittävän pitkä testijakso”, painottaa Skogberg, joka suhtautuu hiukan varauksellisesti vaihtoehtoisiin polttoaineisiin.

”Lentoasemalla työskennellään lähes keskeytyksettä kaikkina vuodenpäivinä, joten vielä tänä päivänä hankintahinnaltaan korkeiden sähköautojen pitkät latausjaksot eivät tue toimintaamme. Maakaasu saattaisi olla vaihtoehto, joka ajoneuvojemme rekisteröimättömyydestä johtuen vaatisi mittavia investointeja omaan tankkausjärjestelmään”, maalailee Skogberg.

Toivotaan vähäistä työllisyyttä

Lentäminen on muihin liikennemuotoihin verrattuna erittäin turvallista ja lentomatkailussa kaikkein turvattomin taival onkin matka kotiovelta lentoasemalle. Tästä huolimatta lentoliikenteen mahdollisiin riskitekijöihin suhtaudutaan kunnioittavalla vakavuudella myös Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

”Meillä on kolme jatkuvasti miehitettyä pelastusasemaa, joiden kalustoon kuuluu 5-7 raskasta Rosenbauer Panther-sammutusautoa”, kertoo pelastuspäällikkö Marko Haapanen.

Vuosina 2002-2003 hankitut sammutusautot kuljettavat mukanaan 12 000 litraa vettä ja 1500 litraa sammutusvaahtoa. Haapasen mukaan Itävallassa valmistettujen ajoneuvojen katolta löytyvä vesitykki on tulipalon sammuttamisen kannalta olennaisin varuste.

”Lentokoneonnettomuuden kaikkien pahin muoto on ulkopuolinen tulipalo, joka on saatava sammumaan ensimmäisen kolmen minuutin aikana. Lentokoneessa saattaa olla 100 tonnia kerosiinia, jonka sammuttaminen on mahdollista ainoastaan sammutusvaahdon avulla”, painottaa Haapanen.

Detroitin voimalalla varustettu sammutusauto lähtee ovien avauduttua onnettomuuspaikan suuntaan varsin kevein askelin. Nopeusmittari näyttää lukemaa 100 km/h puoli minuuttia kaasupolkimen pohjaan painamisesta. Kokonaismassaltaan 33 tonnin ajokille luvataan 120 km/h huippunopeus, mikä on matalan ja leveän rakenteen ansiosta myös turvallinen marssivauhti.

Onneksemme sammutuskalustoa tarvitaan varsin harvoin ja Haapasen mukaan kaluston pääasiallinen käyttö rajoittuukin lähinnä päivittäin tehtäviin harjoituksiin.

”Kenelläkään ei ole rutiinia lentokoneiden haastaviin sammutuksiin. Pelastushenkilöstön ammattitaitoa on kuitenkin pidettävä yllä jatkuvalla harjoittelulla”, päättää Haapanen.

 Ari Perttilä

Lue seuraavaksi