Uutiset
Kelirikosta tulossa vaikea suurimmassa osassa Suomea
ELY-keskusten katsaus tilanteeseen 16.3.2022.
Lappi ja eteläinen Suomi
Keski- ja Itä-Suomi ↓
Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu ↓↓
Syksyn ja talven haastavat olosuhteet sekä sulamisveden suuri määrä aiheuttanevat erityisesti Lappiin vaikean kelirikkokevään. Maantielauttaliikenteessä vedenpintojen korkeusvaihtelut voivat ajoittain haitata lossiliikennettä etenkin Järvi-Suomessa. Rataverkolla routavaurioita ennakoidaan olevan keskimääräistä vähemmän.
”Olosuhteet ovat syksyn ja talven aikana olleet todella haastavat. Lisäksi vettä on paljon kevään sulamisvaiheessa, myös eteläisessä Suomessa”, sanoo maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen Väylävirastosta.
Onkin ennustettavissa, että sorateillä pintakelirikon lisäksi tulee runkokelirikkoa, joka aiheuttaa haasteita erityisesti raskaalle liikenteelle. Tästä syystä raskaat kuljetukset kannattaa ajoittaa joko kelirikkoa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan.
Runkokelirikon aiheuttamat paikalliset rungon pehmentymät, reiät ja kohoumat vaikeuttavat sorateillä kaikkia liikkujia. Pintakelirikko näkyy sorateillä pehmeänä tai liejumaisena pintakerroksena. Tienkäyttäjien on sopeutettava ajonopeutensa kelirikon edellyttämälle tasolle.
Kelirikon vakavuus riippuu kuitenkin vielä paljon kevään säistä. Esimerkiksi kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset voisivat helpottaa kelirikkotilannetta.
Sorateille luvassa painorajoituksia
Koko Suomen alueella on runkokelirikolle alttiita teitä, joissa maaperä ja maasto-olosuhteet ovat kelirikon syntymiselle otollisia. Keskisessä Suomessa päästäneen keskimäärin normaalilla kelirikolla, sen sijaan Lapissa voi olla vaikea kelirikkokevät. Koillismaalla ja eteläisessä Suomessa on myös syytä varautua normaalia vaikeampaan kelirikkoon.
”Sorateillä saattaa monin paikoin esiintyä pintakelirikkoa ennen varsinaiselle runkokelirikolle altista aikaa. Myös pintakelirikkokaudesta tullee yhtä ongelmallinen kuin runkokelirikkokaudesta. Tämä johtuu siitä, etteivät tiet sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin”, Pirinen selvittää.
Tiestölle joudutaan asettamaan joka vuosi painorajoituksia kelirikon takia. Tänä vuonna on valtakunnallisesti odotettavissa vuosien 2020–2021 taso, eli noin 2 000 kilometriä painorajoitettua tietä.
Lisäksi helmikuun vesisateet pakkasjaksojen välissä aiheuttivat paljon päällystevaurioita Etelä-Suomessa. Reikiintymisongelmat voivat edetä pohjoisemmaksikin, jos vastaavat kelit jatkuvat. Päällysteiden kannalta parasta olisi, jos talvi kääntyisi selkeästi ja nopeasti kevääksi, jolloin myös tarvittavat paikkaustyöt onnistuisivat parhaiten.
Rautateille ennakoidaan keskimääräistä vähemmän routimishaittoja
Rataverkolla routimishaittojen ennustetaan olevan laajimmillaan noin 20–38 raidekilometrin matkalla huhti-toukokuun vaihteessa. Nopeusrajoituksia joudutaan roudan vuoksi alentamaan arviolta noin 18–35 raidekilometrin pituudella. Talvikauden routarajoitukset painottunevat pääosin sellaisille rataosille, joilla ratarakenteet ja kuivatusolosuhteet vaatisivat perusparannustoimenpiteitä.
”Kunkin rataosan kunnossapitäjät tarkkailevat jatkuvasti muutoksia routatilanteessa ja tekevät samalla tarvittavat kunnossapitotoimet, jotta nopeusrajoitusten asettamista voitaisiin välttää tai minimoida sekä määrältään että ajalliselta kestoltaan”, kertoo radan kunnossapidon ohjaus- ja kehittämisyksikön päällikkö Jukka P. Valjakka Väylävirastosta.
Osa talviajan nopeusrajoituksista voi johtua normaalin junaliikenteen tai ratarakenteen kunnon aiheuttamista muutoksista raiteissa, joten rajoitusten syynä ei aina ole routiminen.
Lossi- ja yhteysalusliikenteelle tiedossa vain vähäisiä haittoja, saaristoliikenteessä helppo kelirikkotilanne
Kuluneen talven jäätilanne on ollut melko helppo. Saaristomeren ja Läntisen Suomenlahden saaristoalueilla on ollut alueesta riippuen 10–30 cm paksua kiintojäätä ja tasaista jäätä. Kihti on ollut koko talven avoin. Itäisellä Suomenlahdella on ollut 20–50 cm paksua kiintojäätä ja ulompana 2–25 cm paksua ajojäätä.
Yhteysalusliikenne on hoidettu pääsääntöisesti yhteysaluksilla talviaikataulujen mukaisesti. Jäiden lähtöjen ei oleteta aiheuttavan merkittäviä haittoja yhteysalusliikenteeseen.
Hailuodossa ja Kemijärven Räisälässä on ollut käytössä virallinen jäätie. Kemijärven jäätie on edelleen auki. Maantielauttaliikenne on hoitunut lähes normaalisti koko talven.
Maantielauttaliikenteessä vedenpintojen korkeusvaihtelut voivat ajoittain haitata lossiliikennettä etenkin Järvi-Suomen lauttapaikoilla. Meri-Suomen lauttapaikoilla vedenkorkeudesta johtuvia haittoja ei oleteta syntyvän. Myös jäiden lähdöstä johtuvat jääkenttien liikkeet voivat aiheuttaa hetkellisiä häiriöitä lauttaliikenteeseen.
Kelirikkokausi lähestyy ja kelirikosta varoittavia liikennemerkkejä on jo paikoin pystytetty teiden varsille. Syksyn runsaat vesisateet sekä runsasluminen talvi edesauttavat kelirikon syntymistä. Kevään sää ja paikalliset olosuhteet vaikuttavat kuitenkin kelirikon kestoon ja sen vaikeuteen.
Kelirikolla tarkoitetaan tien pinnan tai tierakenteen pehmenemisen aiheuttamaa kulkukelpoisuuden merkittävää vaikeutumista tai estymistä. Tien pinta tai rakenne voi pehmentyä keväällä roudan sulamisen yhteydessä tai rakenteiden vettyessä märkänä myöhäissyksynä tai lämpimänä alkutalvena. Rakenne voi pehmentyä ja kantavuus heikentyä joko tien pinnalta tai myös syvemmältä. Sorateillä voi siten esiintyä erityyppistä kelirikkoa, kuten pinta- ja runkokelirikkoa.
”Kevään kelirikkoennuste on laadittu syksyn ja talven sääolosuhteiden perusteella. Syksyn vesisateiden jäljiltä teiden rungot jäivät märiksi ja talven runsaiden lumisateiden sulamisvesien yhteisvaikutuksesta sorateiden pintakerrokset voivat todennäköisesti pehmetä nopeastikin. Siksi sorateillä kannattaa varautua pintakelirikkoon sekä painorajoituksiin”, varoittaa yksikön päällikkö Vesa Partanen ELY-keskuksesta.
Kevään säällä on aina suuri merkitys kelirikon esiintymiselle ja sille, kuinka vaikea siitä muodostuu. Mikäli säät ovat roudan sulamisaikana pilviset ja sateiset, sulaa routa nopeasti, jolloin varsinkin tien pintakerrokset voivat liejuuntua pahastikin. Tierungot eivät sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin. Tuulinen, kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset puolestaan pitävät kelirikkoa kurissa.
”Kelirikon vakavuutta pyritään lieventämään ja sen kestoa lyhentämään nyt käynnissä olevilla aurausvallien madaltamisilla, sohjo-ojien teoilla sekä polanteen poistoilla”, jatkaa Partanen.
Painorajoituksia on yleensä eniten Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa
Valtion ylläpitämiä sorateitä Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala) on yhteensä noin 7 350 km ja Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella noin 2 430 km.
”Viime keväänä kelirikko muodostui hiukan keskimääräistä pahemmaksi lukuun ottamatta Etelä-Savoa, jossa se oli normaali. Alueen tiestölle jouduttiin asettamaan painorajoituksia yhteensä noin 630 km. Painorajoitettuja teitä oli Keski-Suomen alueella noin 150 km, Etelä-Savossa noin 30 km, Pohjois-Savossa noin 200 km ja Pohjois-Karjalassa noin 250 km”, toteaa Partanen.
Liikenteen rajoittaminen kelirikkoisilla teillä
Kelirikkoisten teiden liikenteen rajoittamisen tarkoituksena on estää teiden vaurioituminen raskaan liikenteen vaikutuksesta ja turvata elintärkeiksi katsottavat kuljetukset ainakin minimitasolla. Tiet tulisi saada pidettyä sellaisessa kunnossa, että jokaiseen talouteen voidaan kulkea vähintään henkilöautolla.
”Jos kelirikkotilanne kehittyy sellaiseksi, että tien vaurioituminen on odotettavissa, liikennettä ryhdytään rajoittamaan asettamalla tielle suurinta sallittua ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän painoa osoittavat merkit. Yleisimmin käytetty painorajoitus on 12 tonnia, mutta ne eivät koske elintärkeitä kuljetuksia”, kertoo kunnossapitovastaava Marja Bäck ELY-keskuksesta.
Miten painorajoituksista päätetään?
ELY-keskus tekee päätökset ottamalla huomioon paikalliset olosuhteet ja maanteiden hoidosta vastaavan urakoitsijan esitykset. Myös muille kuin kelirikon uhanalaisille teille voidaan tarvittaessa asentaa painorajoitus, esimerkiksi maa-aines- ja puutavarakuljetusten tai poikkeuksellisen vaikean kevään sään vuoksi. Rajoituksista voidaan myös luopua kokonaan, jos kevään sää on suotuisa eli vähäsateinen, tuulinen ja aurinkoinen.
Painorajoitukset pyritään asettamaan mahdollisimman lyhyeksi aikaa. Rajoitukset poistetaan, kun roudan sulaminen on edennyt tarpeeksi syvälle ja tie on saavuttanut riittävän kantavuuden.
”ELY-keskus toivoo, että kelirikolle altteilla maanteillä tiedossa olevia raskaita kuljetuksia ajoitettaisiin ennen varsinaisen kelirikon alkamista ja hyödynnettäisiin yöpakkasia. Usein tämä tarkoittaa aikaista aamua, jolloin teiden kantavuus on suurimmillaan”, toteaa Bäck.
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen sorateille ennustetaan pääosin tavanomaista kelirikkoa. Koillismaalle ennuste näyttää tällä hetkellä vaikeaa kelirikkoa. Alueellisia eroja voi kuitenkin olla ja kevään sää vaikuttaa kelirikon kehittymiseen ja teiden painorajoituksiin.
Tänä vuonna vettä tulee olemaan paljon kevään sulamisvaiheessa niin Pohjois-Pohjanmaalla kuin Kainuussa. Sorateille tulee todennäköisesti pintakelirikon lisäksi myös runkokelirikkoa. Tästä syystä raskaat kuljetukset kannattaa tehdä mahdollisuuksien mukaan ennen kelirikkokautta tai sen jälkeen.
Kelirikkokausi alkaa tavanomaisesti alueella huhtikuun aikana. Kelirikko alkaa tien pinnan pehmentymisenä ja jatkuu tien rungossa heikentäen tien kantavuutta. Yöpakkasten vähentyessä kelirikko alkaa pahentua nopeasti. Pahimmin kelirikosta kärsiville sorateille joudutaan asettamaan painorajoituksia. Yleensä kelirikko on ohi kesäkuun alkuun mennessä, jolloin myös painorajoitukset saadaan poistettua.
Kelirikosta varoitetaan autoilijoita teiden alkuun asennettavilla liikennemerkeillä. Tällaisilla teillä raskasta liikennettä tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää. Kelirikkoisia teitä ei pystytä pitämään normaalissa laatutasossa, joten tiellä liikkujien tulee noudattaa erityistä varovaisuutta.
Painorajoitukset
Lisävaurioiden estämiseksi maanteille joudutaan todennäköisesti asettamaan painorajoituksia. Yleisin painorajoitus on 12 tonnia. Painorajoitusten tavoitteena on ehkäistä tien rungon vaurioitumista ja turvata elintärkeiksi katsottavat kuljetukset. Voimassa olevat painorajoitukset voi tarkastaa liikennetilanne-palvelusta, jota ylläpitää Fintraffic.
Painorajoitukset eivät koske elintärkeiksi katsottuja kuljetuksia. Elintärkeitä kuljetuksia ovat mm. hälytysajoneuvot, tienpitoajoneuvot, linja-autot reittiliikenteessä, maidonkuljetukset, teuraseläinten kuljetukset ja talousjätteiden keräily. Sen sijaan esim. puutavara-, maa-aines- ja polttoainekuljetuksia ei sallita painorajoitetuilla teillä.
Lue seuraavaksi
