Ensimmäinen ja sadas Jorpe R525-Miner -lava Tapojärvelle

Pajakulma Oy toi markkinoille raskaaseen maansiirtoon tarkoitetun Jorpe R525-Miner -lavan vuonna 2012. Tuolloin uuden lavatyypin ensimmäinen yksilö meni Tapojärvi Oy:lle kaivoshommiin Pohjois-Suomeen. Nyt Pajakulman Perniön tehtaalta on valmistunut sadas R525-Miner-lava, joka sekin toimitettiin Tapojärvelle. Lavassa on myös sarjanumero 7377, joka kertoo Jorpen lavojen kokonaisvalmistusmäärän kautta aikojen.

Jorpe R525-Miner on valmistajan järein lavamalli. Tapojärvi Oy:llä oli aikanaan suuri vaikutus sen syntyyn. Yrityksen harjoittamaan kaivosalan kone- ja kuljetuspalveluihin tarvittiin kestäviä lavarakenteita, jotka soveltuivat tunneleissa operointiin. Pitkälti Tapojärven vinkkien ja vaatimusten perusteella uusi R525-Miner-lava aikanaan syntyikin. Pyöristetty lavanpohja on juuri tällainen asiakkaalta tullut pyyntö.

Mikään uusi asia ei kyseinen Jorpen lava Tapojärvelle suinkaan ollut tuolloin vuonna 2012, vaan yritys on hankkinut perniöläisen lavan ensimmäisen kerran jo vuonna 1974. Nyt toimitettu Jorpe R525-Miner -maansiirtolava on siis kyseisen lavatyypin sadas valmistunut yksilö. Itse asiassa se on yksi viiden sarjasta, jonka Tapojärvi on tilannut. Oikeastaan tilauksessa on kyse kokonaisista kaivosautoista sisältäen Scanian alustan, jonka päälle on asennettu lava ja muut tarvittavat varusteet. Kyseessä on heti työajoon valmis paketti. Tämän jälkeen on viiden sarjasta jäljellä vielä yhden kaivosautokokoonpanon toimitus.

Kaikki sata R525-Miner-lavaa eivät toki ole päätyneet Tapojärvelle, vaan niitä on mennyt muillekin toimijoille. Pajakulman Perniön yksikönpäällikkö Marko Toivosen mukaan kaikki nämä lavat on toimitettu Suomeen ja tietenkin auton päälle asennettuna. Kaikkia toimitettuja autokokoonpanoja yhdistää asiakaskohtainen räätälöinti. Vuositasolla näitä järeimpiä Minereitä syntyy 10–15 kappaletta.

Aikatauluissa pysytään

Pajakulman toiminnan peruspilari on toimittaa asiakkaalle sopimuksen mukainen tuote sovitussa aikataulussa. Kun aikataulut ovat tiukkoja, niin vaaditaan todellista venymistä. Tämän osoitti aikoinaan jo Jorma Toivonen, kun Tapojärven ensimmäistä toimitusta tehtiin vuonna 1974.
”Toimitusajat olivat silloinkin kriittisiä ja mennessäni autoa hakemaan sovittuna päivänä huomasin heti paikalle tultuani aamulla, että hommat olivat pahasti kesken; kippiä vasta asennettiin, lava oli maalaamatta jne. Kerroin Jormalle, että minun on päästävä lähtemään tänä iltana, koska auton pitää olla ajossa vuorokauden kuluttua Kolarin Rautuvaarassa. Matkaa oli noin 1 000 kilometriä ja auton huippunopeus 70 kilometriä tunnissa. Jorma totesi, että kyllä auto valmistuu tänä iltana. Ja niinhän se valmistuikin. Kello 21:n maissa auto ajettiin maalaamosta pihalle ja pääsin matkaan kohti Kolaria. Tiedustellessani Jormalta, että olisiko maalin pitänyt hiukan kuivua, totesi hän, että kyllä se kerkiää matkalla kuivua. Auto meni sovittuna aikana Kolarin kaivoksella ajoon”, on Esko Tapojärvi muistellut.

Jorpe R525-Miner

Lavan suunnittelussa pyrittiin aikoinaan rakenteen yksinkertaistamiseen ja esimerkiksi hitsaussaumojen vähentämiseen. Aikaisempi niin sanottu kapulalaitarakenne korvattiin yhdestä levyaihiosta valmistettuun ”pohjakaukaloon”, joka on taivutettu kaarelle särmäyspuristimen avulla kummaltakin sivulta. Taivutussäde on mallimerkinnän 525 millimetriä. Valmistustekniikan kehittyessä pitkien ja paksujenkin levyjen kanttaus on nykyään mahdollista.

Pohjalevyssä ei siis ole yhtään hitsaussaumaa pitkittäin tai poikittain. Näin kulutuskestävyys saadaan paremmaksi. Toki lavasta hitsaussaumoja löytyy, mutta ne on pyritty sijoittamaan vähäiselle kulutukselle alttiisiin kohtiin. Itse asiassa lavakaukalo on kasattu vain kolmesta levyaihiosta. Materiaalina on Hardox 450 -kulutusteräs. Pohjalevyn ainevahvuus on 16 millimetriä ja laitojen 12. Lavan omapaino on noin viisi tonnia.

Paljon mietittyjä ratkaisuja
Jorpe-lavan yksinkertaisen kaukalorakenteen ohella Tapojärvelle toimitettu kaivosauto pitää sisällään paljon asiakaskohtaisia ratkaisuja. Lavarakenteen lisäksi autossa on Pajakulman toteuttama ristikkorakenteinen apurunko sekä paljon toimintaa tehostavia yksityiskohtia.

Kippihydrauliikan tarvitsema öljysäiliö on sijoitettu suojaan lavan ja ohjaamon väliin. Säiliön päällä on molemmille puolille laskeva kiviränni, joka estää maamassojen pääsyn juuri tuonne välitilaan. Rännin alla olevia hydrauliikkaletkuja on suojattu alumiinilevyillä letkurikkojen varalta. Auton ohjaamon koko katto on puolestaan suojattu alumiinista tehdyllä suojalla. Katon ja rännin välinen rako on tiivistetty kumilistalla. Pakoputki linjattiin asiakkaan pyynnöstä osoittamaan oikealla sivulle, koska tunneliajoihin pakoputken ylös- tai alaspäin suuntaus ei sovellu. Näissä Tapojärvelle menneissä Scania R650 XT -kaivosautoissa pakoputki ”otettiin ulos” auton sivulle ilmansuodatinpaketin yläpuolelta. Kippauksesta autossa huolehtii Pajakulman asentama Wipron Nummi-kippi.

Myös manuaalikäyttö

Lavan kippitoimintoja on mahdollista käyttää myös suoraan kippiventtiiliä manuaalisesti ohjaten. Venttiili on sijoitettu edellä mainittuun suojaisaan tilaan ohjaamon ja lavan väliin ja venttiilipakettiin yltää hyvin maassa seisten. Lavan alle on sijoitettu vaihtoventtiili, jonka myötä voidaan kipattaessa käyttää kahta eri laskunopeutta. Tyhjän lavan saa laskettua suuremmalla nopeudella, kun taas kuormatun lavan lasku voidaan tehdä hitaammin rakenteita rasittamatta.

Takapyörien roiskeläpät on pyritty tekemään mahdollisimman tiiviiksi niin renkaiden etu- kuin takapuolelle, jolloin liejun pääsy lavan alle ja auton runkorakenteisiin vähenee. Lavan vasemman sivun etupäähän on asennettu kiinteästi suojaan laskostuvat tikapuut. Näin ne ovat aina mukana, mutta suojassa.
Ylösnousevan takalaidan paksu kumitiiviste tekee lavakaukalosta tiiviin rakenteen, jolloin voidaan kuljettaa hyvinkin märkää tavaraa ilman että se valuu ulos lavalta. Tiivistyksen varmistaa takalaidan hydrauliikkatoiminen lisälukko. Siinä vankkatekoinen salpa kiristää laidan tiukasti lavarunkoa vasten. Salpa taittuu kokonaan suojaan lavan alle kippaustilanteissa, jolloin se myös säilyy ehjänä pidempään. Lisälukko voidaan tarvittaessa kytkeä pois toiminnasta.

Maansiirtolavojen valmistus ja asennus Perniössä

Pajakulmalla on neljä toimipistettä; Helsingissä, Tampereella, Laukaalla ja Perniössä. Viimeksi mainitussa syntyvät Jorpe-maansiirtolavat sekä kasettiperävaunut. Muilla paikkakunnilla valmistetaan muun muassa tienhoito-, vaihtolavalaite-, nosturi- sekä kevyempiä lava-, umpikori- ja huoltoautoja. Tuotteisiin kuuluvat myös monet erikoislaitteet kuten harjalakaisuautot sekä sirottimet ja pesurit. Kokonaisuudessaan Pajakulmalla työskentelee noin 70 henkeä, joista viitisentoista Perniössä. Perniön tuotteiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa pitkälti yksikönpäällikkö Marko Toivonen. Suunnittelutukea antaa tarvittaessa Tampereella istuva Mika Kulku. Tampereella tuotekehityksestä vastaavat neljä suunnittelijaa. Kehityksen on oltava jatkuvaa tälläkin alalla alati kiristyvien säännösten ja kilpailun johdosta.

”Valmistustapamme on hyvin joustava”, sanoo Marko Toivonen. Räätälöintiä tehdään jokaisen valmistuvan tuotteen osalta, myös tuotantotavoissa. Tässä esitelty Miner-lava syntyy ulkoa ostetuista, valmiiksi taivutetuista teräsleikkeistä, mutta levyä leikataan ja taivutetaan myös itse.
Hitsaus tapahtuu kokonaan manuaalisesti. Vaikka lavojen perusrakenne on pitkälti sama, vaikeuttaa räätälöinti hitsauksen automatisointia. Kaikki teräsrakenteet hiekkapuhalletaan kauttaaltaan ennen kaksikomponenttimaalausta. Maalauksen jälkeen kokoonpano ja varustelu tehdään osittain auton päälle asennuksen yhteydessä. Kaikki järeät Jorpe-maansiirtolavat asennetaan aina valmiiksi auton päälle Perniössä. Ja kun päällirakenteiden asennus on valmis, huolehtii Pajakulma auton rekisteröintikatsastuksesta.

”Pääsääntöisesti asennamme uusia lavoja uusiin autoihin, mutta joskus asennamme myös käytettyjä Jorpe-lavoja uusiin autoihin. Se kertoo rakenteidemme hyvästä kestävyydestä”, lopettaa Toivonen.

• Lue myös: Tapojärvi ja Yara lähtevät kehittämään uutta toimintamallia