Autoalan tiekartta ennustaa käyttövoimien kehityskaarta – painetta myös paketti- ja kuorma-autoluokkiin

Autoalalla valmistettiin ensimmäinen käyttövoimatiekartta vuonna 2019 ja runsaiden muutosten vuoksi nyt oli aika julkaista seuraava alan ennuste. Päivityksiä aiheuttavat esimerkiksi lainsäädännön muutokset, erilaiset kansalliset ja EU-laajuiset ohjaustoimet sekä kiristyvät ilmastotavoitteet sekä energian hintakehitys. Niin sanottu vihreä siirtymä ohjaa alaa ja muutosten nopeus on uusissa ennusteissa otettu tarkemmin huomioon.

Uudessa ennusteessa otetaan huomioon monia muuttujia, kuten toteutettavaksi oletetut toimenpiteet lainsäädännössä sekä EU-komission ilmasto- ja energiapakettien sisältö. Ajoneuvojen päästöjä koskeva lainsäädäntö, ns. kansalliset nykytoimet sekä fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaiset hankintatuet tulevat muuttamaan alan käytäntöjä nopeillakin aikatauluilla. Myös vihreään siirtymään liittyvät energia- sekä ilmastolakipaketit tulevat voimaan ja autovalmistajia tulevat koskemaan ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä koskevat raja-arvot. EU:n politiikan mukaiset hyvin haastavat päästötavoitteet tulevat vaatimaan alan kaikilta toimijoilta paljon ja aivan pienillä muutoksilla tavoitteita ei tulla saavuttamaan.

Sitovat tavoitearviot myös ammattiliikenteeseen

EU:n hiilidioksidipäästöjä koskevat sitovat tavoitearvot autonvalmistajille ovat pakettiautoluokassa -15 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja -50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kuorma-autoille vastaavat alentamistavoitteet vuoteen 2020 nähden ovat -15 prosenttia ja -30 prosenttia. Ydinkysymyksenä tulee luonnollisesti toimimaan käyttövoiman laatu, ja raskaamman puolen kehityksessä energiamuotojen vertailu on hyvin oleellista.

Paketti- ja tila-autoissa sekä kevyissä, alle kuuden tonnin kuorma-autoissa sähköautojen osuus ensirekisteröinneistä on arvion mukaan vuonna 2025 noin 22 prosenttia ja vuonna 2030 noin 50 prosenttia. Vielä lähivuosina hankintaa jarruttaa akkukapasiteetin saatavuus, mutta kehitys nopeutuu vuoden 2025 jälkeen. Pakettiautot ottavat vuosina 2025–2028 kiinni henkilöautoja sähköistymisessä ja hybridivoimalinjojen merkitys jää pakettiautokannassa pieneksi sähköistymisen edetessä suoraan täyssähköautoihin.

Keskiraskaassa ja raskaassa sarjassa uusiutuvan dieselin merkitys päästöjen vähentämisessä on suuri, sillä sähkö ja kaasu yleistyvät hitaasti kalliimman hankintahinnan, toimintamatkarajoitteiden ja rajallisen jakelu- ja latausinfrastruktuurin vuoksi. Maa- ja biokaasu yleistyvät raskaiden yli 16 tonnin kuorma-autojen polttoaineena lähivuosina nopeammin kuin sähkö, ja sähkön oletetaan alkavan yleistyä nopeammin vasta 2030-luvulla. Mielenkiintoista on seurata vedyn kehitystä energianmuotona ja sen suosion on ennakoitu yleistyvän hitaasti 2030-luvun loppupuolella.

Linja-autoluokassa kaupunkiliikenteen sähköistyminen saattaa tapahtua nopeasti infran kehittyessä poliittisen paineen kautta. Kaukoliikenteessä vaihtoehtoina dieselille ovat akkusähkö, polttokenno ja kaasu, mutta tällä sektorilla muutos on huomattavasti rauhallisempaa.

Ongelmakohtina latausinfra ja korkeat hinnat

Ammattiliikenteessä sähköistymistä rajoittavat lähivuosina ensisijaisesti akkujen huono saatavuus ja latausinfran puutteet. Jakelukuorma-autoissa akkusähkö yleistyy jo kuluvalla vuosikymmenellä ja raskaampienkin kuorma -autojen luokassa sähkö soveltuu hyvin osalle alueellisesti rajatussa käytössä oleville yhdistelmäajoneuvoille.

Tilannetta latausten suhteen voitaisiin parantaa esimerkiksi rakentamalla kalustolle soveltuvia ja ammattiliikenteelle suunnattuja kevyen kaluston latauspisteitä, joita esimerkiksi taksit ja jakelupakettiautot voisivat hyödyntää. Tämä tulisi toteuttaa erityisesti kaupunkiseuduilla, joissa sähkökäyttöiset taksit ja jakelu- ja keräilyliikenteen autot yleistyvät nopeasti. Valtateiden varsille tulisi puolestaan rakentaa riittävän kattava isomman kokoluokan latausasemien verkosto, jota myös raskaampi kalusto pystyisi hyödyntämään.

Suurten kuljetusyritysten täytyy puolestaan investoida omien varikoiden ja terminaalien latauspisteisiin ja tähän tulisi saada tukea valtiovallan puolelta. Vaihtoehtoisia polttoaineita hyödyntävät ajoneuvot ovat vielä toistaiseksi myös kalliita ja lataus- ja jakeluinfra on suppea, joten tämän vuoksi raskaan kaluston hankintatuet ovat tärkeitä riittävän ajoneuvomäärän saamiseksi paketti- ja kuorma -autokantaan. Kaiken kaikkiaan sähköistymisen vauhti on kasvussa niin Suomessa kuin muualla Euroopassa, mutta erityisesti ammattiliikenteen puolella muutoksen vauhti on edelleen suuri kysymysmerkki. Maamme kuljetusala on jo valmiiksi erittäin tukalassa kilpailutilanteessa, joten vihreä siirtymä ei saa tuottaa ylitsepääsemättömiä ongelmia alan yrityksille ja muutosten täytyy tapahtua hallitusti.

(Autoalan käyttövoimatiekartta on laadittu Autoalan Tiedotuskeskuksessa, joka on Autoalan Keskusliiton ja Autotuojat ja -teollisuus ry:n yhteinen tutkimus- ja viestintäyksikkö. Tiekartan raportin on laatinut liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja.)

Lue myös: Uuden sähkö- ja kaasukäyttöisen paketti- ja kuorma-auton ostamiseen tukea Traficomilta