Uutiset

Kuljetuskalusto

Ammattipätevyyskouluttajat ry tarjosi läpileikkauksen ammattipätevyyskoulutukseen

Kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyysdirektiivi astui voimaan viime vuosikymmenen puolivälissä.  Tämän seurauksena alalle rantautuvien uusien kuljettajien on ajokorttikoulutuksen ohella suoritettava perustason ammattipätevyys, joka vaatii ajokorttiluokasta ja iästä riippuen 140 tai 280 tunnin opetuksen. Alalla jo työskentelevien kuljettajien on sen sijaan suoritettava viisipäiväinen jatkokoulutus määräaikaan mennessä. Linja-autonkuljettajien kohdalla jatkokoulutus on oltava käytynä 10.9.2013 mennessä, kuorma-autonkuljettajilla kouluttautumiseen on aikaa vuosi enemmän. Koulutuksen nykytilaa ja osin myös tulevaisuutta ruodittiin jo perinteisillä, Ammattipätevyyskouluttajat ry:n koulutuspäivillä Vantaalla.

Ammattipätevyysmerkintä tai merkintä ajokortiin

Merkinnän ammattipätevyydestä voi erillisen, Ajovarmasta haettavan ammattipätevyyskortin sijaan ottaa myös ajokorttiin, mikä edellyttää uuden ajokortin hakemista poliisilaitokselta. Erillisen ammattipätevyyskortin hinta on 50 euroa, uudesta ajokortista taasen peritään 45 euron maksu.

Linja-autonkuljettajat ovat voineet hakea ammattipätevyyskorttia tai merkintää jo maaliskuusta alkaen. Kuorma-autonkuljettajien kannattaa kuitenkin odottaa ensi maaliskuun puoliväliin saakka, sillä korttia kannattaa hakea vasta puoli vuotta ennen siirtymäajan päättymistä.

Tarkista ammattipätevyystietosi

Niin järjestelmää ylläpitävän Trafin kuin kouluttajienkin mielestä jokaisen kuljettajan kannattaa tarkistaa suoritetut koulutukset Trafin tietojärjestelmästä jo ennen ammattipätevyysmerkinnän hakemista. Maksuton tietojen tarkistaminen sujuu Trafi.fi –sivuston kautta pankkitunnusten avulla. Mikäli suoritettu koulutus ei näy tietojärjestelmässä, kannattaa asiaa lähteä perkaamaan kouluttajan taholta, sillä vain kouluttajalla on mahdollisuus antaa Trafille kirjaamisessa tarvittavat tiedot.  Ajovarmalla tai Poliisilla ei ole mahdollisuuksia lisätä tietoja, vaikka hakijalla olisikin esittää koulutuksen suorittamisesta kertovat todistukset.

Ammattikuljettajat ovat jo pääosin tiedostaneet ja hyväksyneet pakollisen koulutuksen. Toisin on lukuisilla muilla toimialoilla, joilla kuljettaminen on päätoimen sijaan muuta toimintaa tukevaa. Suomen Yrittäjien koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lampun mukaan Suomessa on tuhansittain yrityksiä, joissa hoidetaan tavarakuljetuksia kuorma-autojen turvin. Valtaosa näistä toimijoista ei edelleenkään tunnista kuuluvansa koulutusvelvoitteen piiriin. Ammattipätevyyskoulutus ei ole sidoksissa luvanvaraiseen tavaraliikenteeseen, joten lähtökohtaisesti myös omia tai yrityksensä tuotteita kuorma-autoilla kuljettavat henkilöt tarvitsevat viisipäiväisen koulutuksen.

Kuljettajakoulutus parantaa osaamista

Ammattipätevyyskoulutuksella pyritään parantamaan niin asiakaspalvelun tasoa, alan imagoa kuin liikenneturvallisuuttakin. Liikkuvassa Poliisissa työskentelevä vanhempi konstaapeli Jarkko Rytilahti kertookin koulutuksen tuoneen mukanaan ammattitaitoisempia kuljettajia, jotka tuntevat työtään koskevat säädökset. Käytännössä tämä näkyy muun muassa alentuneina ajonopeuksina ja turvallisempina kuormanvarmistuksina.

Vanhemman konstaapelin mukaan yksi suurimmista ongelmista suomalaisautoilijoiden ja –kuljettajien parissa on väärällä piirturikortilla ajaminen. Ammattipätevyysdirektiivi tuo mukanaan lisää työtä myös liikennettä valvovalle poliisille. Rytilahden mukaan ammattipätevyyttä on tähän saakka valvottu uusien kuljettajien kohdalla ja pätevyyden puuttuminen on johtanut aina matkan keskeytykseen. ”Ammattipätevyydettä ajamisesta seuraa rangaistusvaatimus kuljettajan ohella myös ajoneuvon luovuttaneelle kuljetusyrittäjälle”, linjaa Rytilahti, jonka mukaan murroksessa elävän Liikkuvan Poliisin edustajilla on edessään lukuisia haasteita lukuisten lakimuutosten kautta. ”Ammattipätevyyden lisäksi vastikään uudistuneet ajokorttilaki sekä tavaraliikennelaki vaativat meiltä uutta osaamista. Menossa oleva mitta- ja massamuutos tuo toteutuessaan sekin omat haasteensa valvontaan”, arvelee Jarkko Rytilahti.

Lue seuraavaksi