Uutiset
Älykkäämpiä nostureita, enemmän dokumentteja
Kuormausnostureiden asennusta säädellään ja ohjataan varsin monen direktiivin, säädöksen ja standardin avulla. Tavoitteena on tietenkin taata nosturin mahdollisimman turvallinen käyttö kaikissa olosuhteissa ja tilanteissa. Asennettaessa kuormausnosturi tieliikenteeseen otettavaan ajoneuvoon, joudutaan huomioimaan myös tieliikenneasetuksen asettamat vaatimukset rakenteelle. Kuormausnostureiden rakennetta, turvalaitteita ja asennusta ohjataan myös vastikään uudistuneella konedirektiivillä.
Kaikkien koneiden valmistusta ja markkinoille tuomista koskeva konedirektiivi 2006/42/EC astui voimaan 29.12.2009. Sen määräykset koskettavat koneiden maahantuojia, valmistajia, osittain valmiiden koneiden valmistajia, eli käytännössä päällirakentajia sekä myös EU-alueen ulkopuolella valmistettujen vanhojen koneiden maahantuojia. Uudella konedirektiivillä pyritään välttämään valmistajiin ja koneiden käyttäjiin kohdistuvia vakavia onnettomuuksia.
”Direktiivi astui voimaan joulukuussa ilman siirtymäaikaa, mutta direktiiviin pohjautuvat standardit ovat osin vielä harmonisoimatta, kertoo Inspecta Tarkastus Oy:n Jukka Laaksonen.
Konedirektiivi itsessään kertoo lähinnä asetetut vaatimukset, standardi sen sijaan määrittelee käytettävät keinot hyvin tarkasti. Koska kuormausnostureita koskevalta standardilta EN 12999 puuttuu vielä uuden konedirektiivin mukainen harmonisointi, joutuvat kuormausnosturien valmistajat itse osoittamaan tuotteidensa täyttävän jo voimassaolevan konedirektiivin. Harmonisoidun standardin julkaiseminen on viivästynyt yhden jäsenmaan tekemän vetoomuksen vuoksi. Laaksonen kuitenkin uskoo harmonisoinnin tapahtuvan vielä kuluvan vuoden aikana.
Uusittu konedirektiivi tuo mukanaan turvallisuutta lisääviä turvalaitteita muun muassa ohjausjärjestelmiin, jotka on suunniteltava siten, että mahdolliset laitteisto- ja ohjelmistoviat tai ennakoitavissa olevat inhimilliset virheet pääse aiheuttamaan mittavia vaaratilanteita. Uutta on myös riskien arviointivelvoite, joka koskettaa niin valmistajaa kuin päällirakentajaakin.
Valmistajan tai nosturin asentajan on laadittava seikkaperäinen arviointi käytön aiheuttamista vaaroista ja niiden pienentämisestä tai poistamisesta. Asennustyön tekijän on täydennettävä valmistajan tekemää, lähinnä laitteesta laadittua riskinarviointia. Olennainen osa riskin arviointia on myös valmistajan antama vaatimustenmukaisuusvakuutus, joka kertoo laitteen valmistuksen tapahtuneen konedirektiivin ja annettujen standardien mukaisesti. Asennustyön tekijän on laadittava rakennetiedosto, joka koostuu muun muassa vaatimuksenmukaisuustodistuksista, vakauslaskelmista tai testeistä ja riskiarvioinnista. Laaksosen mukaan tiedostosta tulee löytyä myös runkorakenteen lujuuslaskelmat, jotka ovat nykyisin usein puutteellisia.
”Moni päällirakentaja osaa varsinaisen rakentamisen, mutta dokumentoinnissa on mielestäni varsin paljon parannettavaa”, kertoo Laaksonen, jonka mukaan määräaikaistarkastuksissa havaitut puutteet löytyvät useimmiten kuormavalvontajärjestelmistä sekä nosturin rakenteen väsymisestä.
”Varsinkin isojen kuormausnostureiden yhteydessä tehdyt runkorakenteen vahvistukset ovat läpäisseet määräaikaistarkastukset lähes poikkeuksetta, mikä kertoo työn asianmukaisesta laadusta. Tästä huolimatta runkorakenteen lujuuslaskelmat ja muu dokumentaatio saattaa olla hyvinkin puutteellista”, harmittelee johtava asiantuntija Jukka Laaksonen.
Lue tästä, kuinka konedirektiivi vaikuttaa valmistajan arkeen
Ari Perttilä
Lue seuraavaksi
