Tuulta ja aurinkoa

Julkisuudessa liikkuu erilaisia arvioita tulevan talven ja koko ensi vuoden rakennushankkeiden määrästä. Pessimistisimmät arviot ennustavat asuinrakentamisen uusien aloitusten merkittävää peruuntumista tai ainakin lykkääntymistä. Korkotason nousu pitää huolen siitä, että äskettäin valmistuneiden asuntojen kauppa ei tällä hetkellä käy.

Korkotason ei kuitenkaan enää uskota tästä kohoavan, vaan pikemminkin hidastuva inflaatio antaa ehkä edellytykset laskea ohjauskorkoa.

RPT Byggfakta Oy:n mukaan asuinrakentamisen arvossa tullaan näkemään myöhemmin merkittäviä muutoksia hankkeiden siirtyessä edelleen tulevaan. Sama ongelma ei niinkään koske muuta rakentamista.

Rakentaminen kokonaisuudessaan kun on kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä edelleen aktiivista. Odotettavissa on viiden prosentin kasvu hankkeiden määrässä, ilmenee RPT Byggfaktan julkaisemasta maksuttomasta Rakennusalan trendit -verkkopalvelusta.

Vuoden 2023 ensimmäinen vuosipuolisko oli vahva alkavien rakennushankkeiden arvolla mitattuna. Hankkeiden määrä laski RPT:n mukaan kuitenkin hieman edellisvuoden tasosta. Kolmas kvartaali näyttää nyt puolestaan suurta nousua rakentamisen arvolla mitattuna viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna (+21 %).

Jos asuntorakentamisen odotetaankin hiipuvan, niin etenkin kokoontumistilojen, koulujen, urheilun ja virkistyksen sekä liike- ja toimistotilojen segmenteissä tullaan kokemaan voimakasta kasvua.

Suuria kolmannella vuosineljänneksellä alkavia, maarakentajillekin töitä tarjoavia isoja rakennushankkeita RPT listaa seuraavasti: Varman asuin- ja toimitilakortteli As Oy Pitäjänmäen Asunnot Helsingissä (100 miljoonaa euroa), Skarta Energy Oy:n aurinkovoimala Utajärvellä (74 miljoonaa euroa), kansallismuseon lisärakennus Atlas Helsingissä (55 miljoonaa euroa) sekä Kiinteistö Oy Kotkan Unelman kauppakeskus Kotkan tähti (55 miljoonaa euroa).

Valtaosa Suomen sähköstä tuotetaan ydinvoimalla (29,7 %). Seuraavaksi tulevat vesivoima (16,3 %), biomassa (14,8 %) ja neljäntenä tuulivoima (14,1 %). Aurinkoenergian osuus on edelleen alle prosentin. Toki se tulee kasvamaan, kun aurinkopuistoja rakennetaan niitäkin parhaillaan ympäri Suomea. Olemmekin menossa kohti omavaraisuutta sähkön tuotannossa.

Viime vuoden lopulla huippukalliina käväissyt sähkön hinta on pysynyt alhaalla koko kevään ja kesän. Olkiluoto kolmosen käynnistymisen lisäksi kasvava rooli edullisen sähköhinnan takaamisessa on siis tuulivoimalla. Näitä taivaata silpovia voimaloita nousee Suomeen kiihtyvällä vauhdilla, joskin hallitusohjelman epäselvät kirjaukset muun muassa etäisyysrajoista on otettu ammattipiireissä huolestuneina vastaan.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen kesäkuussa laatiman tilaston mukaan tänä vuonna rakennetaan toiseksi eniten tuulivoimakapasiteettia Suomessa. Alkuvuonna on rakennettu 75 uutta tuulivoimalaa, joiden teho on yhteensä 439 megawattia (MW). Maamme tuulivoimaloiden yhteenlasketun tuotantotehon odotetaan kasvavan noin 7 200 megawattiin vuoden loppuun mennessä.

Suomessa oli kesäkuun lopussa yhteensä 1468 tuulivoimalaa tuottamassa puhdasta energiaa. Loppuvuoden aikana odotetaan valmistuvaksi vielä noin 180 voimalaa.

Tuulivoimaloiden rakentaminen vaatii järeää nostokalustoa ja Suomeen onkin lähiaikoina tullut ristikkopuominostureita, joilla voimalarunkojen ja siipien nosto yhä korkeammalle onnistuu. Näistä asioista tarinaa myöhemmin syksyllä.

Syksyn näyttelyrupeama on alkamassa. Power Truck Show on jo pidetty ja Lepaa Hattulassa on välillä 17.–19.8. Maxpoa vietetään tutussa paikassa Hyvinkään lentokentällä kuun vaihteessa (31.8.–2.9.). Paikallisista tapahtumista voisi mainita vaikka Länsirannikon Konepäivät 30.9. Raumalla. Kaikki alan tapahtumat löydät tästä linkistä.