Blogi

Tehokkaammalla valvonnalla harmaata taloutta vastaan

Rekka maantiellä

Helmikuun toisella viikolla Poliisi toteutti raskaan liikenteen tehovalvontajakson. Tiivistettynä valvontajaksosta voidaan todeta se, että joka viidennessä kuljetuksessa oli seuraamuksiin johtavaa huomautettavaa. Julkaisemansa tiedotteen mukaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on huolissaan valvonnan tuloksena ilmi tulleesta suuresta puutteiden määrästä, ja järjestö peräänkuuluttaakin tehokkaampaa valvontaa.

SKAL:n puheenjohtaja Jani Ylälehdon mukaan tällä hetkellä rikkomuksista ja laiminlyönneistä kiinnijäämisen riski on olematon ja sanktiot liian pieniä. Se puolestaan houkuttaa liiaksi käyttämään epärehellisiä keinoja kilpailukyvyn parantamiseksi eli suomeksi sanottuna toimimaan talouden harmaalla alueella. Ne, jotka noudattavat sääntöjä ja pitävät kalustonsa asianmukaisessa kunnossa, eivät kovassa kilpailussa pärjää vilpillisin keinoin toimiville.

Olen Ylälehdon kanssa samaa mieltä. Kuten olen aiemminkin tällä palstalla maininnut, Liikkuvan Poliisin lakkauttaminen lienee ollut typerin päätös, mitä sisäministeriön hallinalaa koskien on tehty vuosikymmeniin. Päinvastoin kuin juhlapuheissa vakuutellaan, liikennevalvonnan määrä ja laatu on vain laskenut sen jälkeen. Miksi muuten tehovalvontaviikon tulokset ovat tällaisia?

Harmaan talouden kitkemiseksi kuljetusalalta Suomessa tarvitaan entistä kipeämmin valtakunnallinen, liikenteen valvontaan erikoistunut Poliisin yksikkö. Liikenteen valvontaan keskittyminen mahdollistaisi sen, että yksikön koko henkilöstöllä olisi hyvät valmiudet valvoa myös raskasta liikennettä. Lisäksi osalla henkilöstöllä tulisi olla erityisosaamisalueena raskas liikenne, jolloin valvonnan taso voitaisiin saada jo sangen korkealle tasolle. Kuljettajien oikeusturvan takia yksikön pitää olla valtakunnallinen, jotta uusin tieto ja parhaat käytännöt ovat nopeasti ja yhtenäisinä käytettävissä koko valtakunnassa.

Nykytilanteessa yksittäiseltä poliisilta vaaditaan moniosaamista, eikä mahdollisuutta erikoistua ja kehittyä raskaan liikenteen valvonnan huippuosaajaksi nähtävästi enää ole. Pahimmillaan se johtaa siihen, että valvonnassa takerrutaan lillukanvarsiin, mutta isoja ongelmakohtia ei tunnisteta.

En missään nimessä halua syyllistää tilanteesta ainoatakaan poliisia, kysymyksessä on järjestelmän häiriö. Olen taipuvainen uskomaan, että poliiseissa on niitä, joka haluaisivat keskittyä liikenteenvalvontaan ja kehittää osaamistaan sen suhteen, kunhan siihen vain olisi resurssit ja mahdollisuus.

Tällä menolla vähitellen heikkenevä valvojien ammattitaito johtaa yhdessä alati lisääntyvien määräyksien kanssa siihen, että raskaan ajoneuvon tienvarsitarkastus voi kestää kohtuuttoman kauan. Se lisää kuljetusyrityksen kustannuksia ja pahimmassa tapauksessa vaarantaa asiakkaan toimitusketjun. Maanantaina kriittiseen hetkeen osuva tunnin tai puolentoista tarkastus voi pilata koko viikon työt. Jos tarkastukset sujuvat tehokkaasti, ehditään niitä myös tekemään enemmän ja sitä kautta vaikuttamaan kiinnijäämisen riskiin.

Mitä tulee sanktioitten suuruuteen, vaikuttaisi siltä, että useimmissa Euroopan maissa sakon loppusummassa pilkun paikka on eri kohdassa kuin Suomessa. Esimerkiksi Irlannissa puuttuvasta ammattipätevyydestä sakko on noin kymmenkertainen Suomeen verrattuna. Riittävän vakava törttöily Norjassa voi reilun sakon lisäksi aiheuttaa määräaikaisen tai lopullisen karkotuksen maasta.

Jos kiinnijäämisen riski on ilmeinen ja sanktiot riittävän kovat, uskoisi sen hillitsevän sääntöjen vastaista liikennöintiä teillämme ja ehkä jopa parantavan turvallisuuttakin. Lieneekö valvonnan ansiota, mutta asukasmäärältään jokseenkin Suomen suuruisessa Norjassa kuoli viime vuonna liikenteessä 95 ihmistä ja Suomessa 220. Se on pohdinnan paikka.

Lue seuraavaksi