Blogi

Suomea rakennetaan – nyt ja jatkossakin

Jälleen yksi kuukausi eletty poikkeuksellisessa koronasuomessa. Kevättä on vietetty eristettyinä, rajoitettuina ja suojattuina. Konepörssin 6/2020 mennessä painoon oli yhteiskunnan rajoituksia juuri alettu lieventämään muun muassa kouluja käynnistämällä. Kokoontumisrajoituksiinkin on tulossa lievennystä heti kesäkuun alusta. Työvoiman liikkuvuuskin helpottuu.

Alkukesä näyttää, palataanko tiukempiiin sääntöihin uudestaan, vai jatketaanko vaiheittaista paluuta normaaliin elämään. Mikä se uusi normaali sitten tulee olemaan, aika näyttää.

Kun virus iski, olivat rakentamisen asetelmat erinomaiset. Rakennusmarkkinoita tutkiva Forecon Oy toteaa tiedotteessaan, että työkantaa oli alkuvuonna paljon, tilauskirjat olivat hyvällä tasolla vuoden vaihteessa ja uusien talonrakennushankkeiden määrä kasvoi vielä tammi-helmikuussa.

Monet maarakentajatkin kertovat töidensä jatkuneen melko normaalilla vauhdilla koko kevään ajan. Töitä on myös sovittuna pitkälle tulevaisuuteen.

Rakennushankkeita tehdään tyypillisesti noin vuodesta puoleentoista. Se merkitsee sitä, että jo sovittuja töitä riittää monilla kuluvan vuoden lopulle saakka. Uusien hankkeiden käynnistyminen vähenee Foreconin mukaan tänä vuonna, erityisesti toisella vuosineljänneksellä.

Asia vaikuttaa myös konevuokraukseen. Foreconin raportissa volyymi laskee kuitenkin ensi vuonna vain hieman, sillä toimitila- ja teollisuusrakentamisen oletetaan pysyvän hyvällä tasolla.

Talouden työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtama työryhmä esitti toukokuun alussa julkaisemassaan raportissa, että Suomen BKT tulee laskemaan positiivisimpien arvioiden mukaan tänä vuonna viisi ja enimmillään jopa 13 prosenttia. Luvut pohjautuvat Valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin tekemiin laskelmiin.

Kun samalla julkinen velkaantuminen kasvaa tänä vuonna jo noin 80 prosenttiin suhteessa BKT:een niin nykyisen ja tulevankin hallituksen ministereillä riittää pohdittavaa. Julkinen velka uhkaa nousta tällä vuosikymmenellä jo sataan prosenttiin BKT:sta.

Tällä hetkellä asiantuntijat eivät kanna suurta huolta raskaasta velkataakastamme, sillä korkotaso on matalalla, Suomen luottokelpoisuus on hyvä eikä korkotason nousulle näy minkäänlaisia ennusmerkkejä. Raju velkaantuminen tosin siirtää valitettavasti vastuuta tuleville sukupolville.

Tie- ja infrahankkeilla on ennenkin elvytetty laman kolkutellessa ovia. Toivoa sopii, että siihen riittää euroja sen jälkeenkin, kun koronan vastainen taistelu on hamunnut kitaansa miljardikaupalla velkarahaamme. Aina taloudellisten kriisien jälkeen on elvytetty satsaamalla infraan ja siihen nytkin luotetaan.

Etätyö ja etäkoulutus. Siinäpä kaksi tämän kevään avaisanaa. Juuri edellä mainittuun asiaan uusia konsteja tarjoaa Hattrick-hanke. Sen avulla esimerkiksi kenttämekaanikko voi olla reaaliaikaisessa yhteydessä vaikkapa suoraan valmistajaan. Järjestelmä tarjoaa myös keinon etänä tapahtuvaan koulutukseen. Tällaisia innovaatioita tulemme tarvitsemaan yhä enemmän tulevaisuudessa, kotimaassa ja vientituotteiksi. Nyt kun vauhditon digiloikka on yhtäkkiä jo muuttunut pitkän vauhdin digikolmiloikaksi.

Maailmalta on kantautunut huhtikuun lopusta lähtien positiivista tietoa tuotantolaitosten uudelleen käynnistämisistä. Eri konevalmistajien vuoden ensimmäisen neljänneksen liikevaihdot ovat tuotantojen seisahtumisesta ja hidastumisesta johtuen tietenkin laskeneet, kun vertailukohtana on vuoden 2019 vastaava ajanjakso. Kysyntä ei kuitenkaan ole mihinkään kadonnut. Toimitukset ovat myöhässä ja niitä aletaan nyt kuromaan kiinni.