Kotikutoinen Konepörssi

Konepörssin numero 5/2020 on historiallinen lehti. Edellisen lehden painoon lähettämisen jälkeen nimittäin lähes koko lehden tekoon osallistuva henkilökunta niin myyntiä, sivunvalmistusta kuin toimitusta ja hallintoakin myöden siirtyi työskentelemään koteihinsa.

Itselle ei prosessiin sinänsä tullut mitään uutta, eikä muutos vaatinut oman käyttöjärjestelmän uudelleen ohjelmointia. Takana kun on yli 30 vuoden kokemus kodin ja työpaikan yhteensovittamisesta.

Konepörssin toimistolla työskentelemään tottuneille, sekä niin monelle muulle suomalaiselle, kodin ja työn sujuva liittäminen on kuitenkin uutta. Siitä asiasta on kirjoitettu jo niin monia palstamillimetrejä, että jätän asian tähän. Totean vaan, että saatiinpa tämä lehti kasaan näinkin.

Reilun kuukauden päivät olemme päivittäneet nettisivuillemme Covid-19-taudin vaikutuksia toimialaamme. Maailmalta ja meiltäkin on kantautunut hyvin samankaltaisia uutisia. Useita tuotantolaitoksia ja tehtaita on jouduttu sulkemaan kokonaan ja toisia osittain. Alkuperäisiä tuotantokatkoksia on jo kertaalleen jatkettu, eikä kukaan pysty sanomaan, milloin tilanne palautuu edes lähelle normaalia.

Myös hienoja osoituksia nopeasta tilannereagoinnista on. Esimerkiksi JCB ilmoitti tuotantonsa pysäyttämisen jälkeen alkavansa valmistaa hengityskoneita ohjaamotehtaallaan Englannissa.

Joissain maissa suljettiin myös rakennustyömaita väliaikaisesti. Kuten valtakunnan uutisista tiedämme, niin esimerkiksi pandemian pahoin runtelemassa Espanjassa on jo rakentamista käynnistetty uudelleen. Toimitukseen saapuneiden tietojen mukaan meillä Suomessa työmaita on pidetty pääasiallisesti käynnissä. Samalla tietenkin virukseen varautumista ja hygieniaa lisäten.

Rakennusteollisuus RT julkaisi jo huhtikuun alussa tiedotteensa tilanteesta. Jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn mukaan valtaosa vastaajista (433 kpl) pitää tuotannon hidastumista ja suunniteltujen hankkeiden lykkääntymistä vähintään melko todennäköisenä. Lähes 70 prosenttia rakentajista arvioi käyttöpääoman ja hankerahoituksen saatavuuden vaikeutuvan. Kysynnän heikkeneminen vaikuttaa tuotantoon vähintään jonkin verran 60–70 prosentilla vastaajista.

RT:n pääekonomisti toivoo samaa kuin Koneyrittäjien liitto. Julkisia hankkeita ei saisi nyt laittaa jäihin, sillä niiden avulla elvytystä alalla voitaisiin aloittaa heti pandemian hellitettyä.

Myös Euroopan konevalmistajien yhdistys CECE (Committee for European Construction Equipment) toteutti kyselyn jäsenyrityksilleen jo maaliskuun lopussa. CECE:n muodostavat noin 1 200 yritystä 13 Euroopan maassa.

Vuosi 2019 oli kyselyssä kerättyjen tietojen mukaan jopa parempi kuin odotettiin. Alkuvuosi 2020 lähti sekin mukavasti liikkeelle. Etukäteisarvioissa Euroopan konemarkkinoiden oletettiin laskevan tänä vuonna vain noin viitisen prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.

Covid-19 pisti kuitenkin kaikki ennusteet uusiksi. CECE:n mukaan 40 prosenttia vastanneista piti noin 10–40 prosentin laskua tämän vuoden konemyyntiin todennäköisenä.

Mikään ei kuitenkaan ole niin vaikeaa kuin tulevaisuuden ennustaminen, joten kaikki riippuu tämän epidemian ja sen aiheuttamien moninaisten rajoitusten kestosta. Kaikenlaisia ennustajia, lausunnon antajia ja asiantuntijoita on maailma tällä hetkellä täynnä, mutta ehkä koskaan ei lähitulevaisuus ole ollut niin vaikeasti hahmotettavissa kuin nyt.

Siitä huolimatta oikein aurinkoista kevättä kaikille. Luultavasti me kaikki olemme tämän koettelemuksen jälkeen kuin ensi kertaa laitumelle pimeän navettatalven jälkeen päästetty lehmälauma. Sitä odotellessa.