Blogi

Korjausvelan kasvu pysähtymässä tänä vuonna

Tien päällystystyö

Väyläviraston mukaan valtion liikenneväylillä on korjausvelkaa noin 2,8 miljardia euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan summaa, jonka vaurioituneen väylän tai sen osan palauttaminen nykytarvetta vastaavalle tasolle vaatii. Korjausvelka on syntynyt vuosia jatkuneesta väylänpidon rahoituksen alimitoituksesta.

Korjausvelasta hieman yli puolet kohdistuu tieverkkoon ja hieman alle puolet rataverkkoon. Vesiväylillä ei ole merkittävää korjausvelkaa. Tieverkolla korjausvelka näkyy pääosin vähäliikenteisemmän tiestön rappeutumisena, mutta rautateillä korjausvelasta puolet kohdentuu päärataverkkoon.

Valonpilkahdus on kuitenkin näkyvissä, sillä edellisellä ja nykyisellä hallituskaudella tehtyjen päätösten jälkeen perusväylänpitoon on saatu 300 miljoonan euron pysyvä korotus. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että tänä vuonna voidaan päällystää noin 4 000 kilometriä teitä, mikä on yli kaksinkertainen määrää viime vuoteen verrattuna. Tuo päällystysmäärä tarkoittaa, että sen suhteen korjausvelka ei ainakaan kasva.

Olisikohan niin, että vihdoin on huomattu elintärkeän kansallisomaisuutemme eli tieverkon rapistuvan ja tarvitsevan pelastustoimia? Ei hetkeäkään liian aikaisin.

Tiestön käytettävyyteen vaikuttaa sen kunnon lisäksi hoito. Suomen 79 tienhoitourakasta tänä vuonna oli kilpailutuksessa 13. Osassa urakoita urakoitsija säilyi ennallaan, osassa vaihtui. Muutamissa urakoissa työhön ryhtyy toimija, joka ei aiemmin urakkavastuussa ole ollut. Uudet viisivuotiset urakat alkoivat lokakuun alussa.

Yhteistä uusille hoitourakoille on, että ne hoidetaan viimevuonna käyttöön otetun uuden mallin mukaan. Uudessa urakkamallissa korostuu tilaajan ja urakoitsijan yhteistyö sekä tienkäyttäjille saatava hyöty.

Tienkäyttäjille hyöty näkyy esimerkiksi parempana hoitotoimenpiteiden kohdistuksena ja ajoituksena. Myös toimenpideajat vähäliikenteisillä teillä lyhentyvät. Uusi urakkamalli on joustavampi ja mahdollistaa paremmin reagoinnin kelin mukaan.

Myös taloudellinen riskinjako on oikeudenmukaisempaa. Väyläviraston arvion mukaan uudistuneen urakointimallin ansiosta yhä useammat yritykset ovat olleet kiinnostuneita urakoinnista ja ottaneet osaa kilpailutuksiin.