Uutiset

Autot

Terveydentilan vaikutukset ajamiseen huolettavat joka neljättä kuljettajaa

– lääkärin vastuu puuttua koetaan korkeaksi

Joka neljäs Liikenneturvan kyselyyn* vastanneista kuljettajista on ollut joskus tai usein huolissaan omasta ajoterveydestään. Ajoterveys ja sen arviointi on yksi puheenaiheista myös tänään alkavilla Lääkäripäivillä. Vaikka ajoterveys nostetaan huolenaiheena esille usein iäkkäiden kohdalla, koskettaa se jokaista kuljettajaa ikään katsomatta. Myös läheisen ajoterveydestä huolta kantaminen on monelle tuttua.

Myös erilaiset lääkkeet voivat vaikuttaa ajokuntoon eri tavoin. Kuva: Aleksi Makkonen/Liikenneturva.

Valtaosa Liikenneturvan kyselyyn vastanneista suomalaisista kokee, että ajoterveydentilan heikentyessä ensisijainen vastuu puuttua autoiluun on kuljettajalla itsellään. Lähes yhtä vastuullisena pidetään lääkäriä, ja yhdeksän kymmenestä painottaa myös lähipiirin ja poliisin vastuuta puuttua tilanteessa, jossa autoilu ei ole enää turvallista.

”Vastauksista näkyy se, että suomalaiset pitävät terveydentilaa merkittävänä osana turvallista autoilua. Puuttuminen nähdään vahvasti osana lääkärin roolia”, toteaa Liikenneturvan suunnittelija Mia Koski.

Lääkärin tulee arvioida myös ajoterveyttä

Ajoterveys ja sen arviointi on puheenaiheena tänään alkavilla Lääkäripäivillä. Osana Suomen Liikennelääketieteen yhdistyksen ”Liikennelääketiede muutosten tuulessa” -kokonaisuutta olevassa puheenvuorossaan Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen tuo esille tieliikennettä koskevien lakimuutosten vaikutuksia myös lääkärin työhön.

”Ajoterveystarkastusten määrän karsinta ja muut viimeaikaiset kevennykset korostavat yksilön omaa vastuuta. Myös lääkärin vastuu arvioida ajoterveyttä vastaanotolla kasvaa. Ajoterveyden puheeksi ottaminen ja siitä keskustelu tulisikin tulla luontevaksi osaksi hoitosuhdetta”, Tarvainen korostaa.

Ajoterveyttä arvioi aina lääkäri, mutta jokaisen kuljettajan on myös itse seurattava omaa terveydentilaansa. Liikenneturvan ja Suomen Liikennelääketieteen yhdistyksen lääkäreille viime syksynä tekemässä kyselyssä** ilmeni, että kuljettaja ei välttämättä ole itse tietoinen ajoterveydessään tapahtuneista muutoksista. Kolme neljästä lääkäristä koki, että esimerkiksi iäkäs potilas on vastaanotolle tullessaan harvoin tietoinen ajokykynsä heikentymisestä.

Oman terveyden ja ajokunnon seuranta korostuu

Lääkäreille tehdyssä kyselyssä ilmeni myös, että harva potilas ottaa ajoterveydelliset asiat esille oma-aloitteisesti lääkärin vastaanotolla.

”Syy olla kertomatta terveystietojaan tai olla menemättä lääkäriin voi johtua ajokortin menettämisen pelosta. Tärkeintä on hoitaa sairaus, sen hoito usein tukee ajoterveyden säilyttämistä. Ajoterveyttä on myös sairauksien hoitaminen niin, että ne eivät estä turvallista ajamista. Esimerkiksi hoidolla aisoissa pysyvä diabetes ei ole este turvalliselle autoilulle”, Koski kertoo.

Hetkellisesti ajokunto voi heikentyä lääkkeiden, alkoholin, väsymyksen tai voimakkaiden tunnetilojen takia. Sen hetkisen ajokunnon arvioiminen on jokaisen kuljettajan tehtävä. Myös sairauden kanssa voi olla parempia ja heikompia päiviä. Oman terveydentilan vaikutus ajamisen turvallisuuteen onkin huolettanut joka neljättä Liikenneturvan kyselyyn vastannutta kuljettajaa.

”Oman terveydentilan seuranta ja sen arvioiminen suhteessa ajamisen turvallisuuteen on hyvä tapa jokaiselle. Toisinaan ajoterveys heikkenee vähitellen ja siihen on siten mahdollista varautua. Sairaskohtauksen johdosta terveydentila voi romahtaa myös kertaheitolla ja vaikuttaa ajamisen edellytyksiin väliaikaisesti tai pysyvästi. Ajoterveys ei ole ainoastaan iäkkään kuljettajan asia, vaan myös nuoren tai ammattikuljettajan turvallisen ajamisen edellytykset voivat heikentyä terveydellisistä syistä”, Koski toteaa.

*Liikenneturva selvitti suomalaisten kokemuksia ajoterveydestä joulukuussa 2017. Kantar TNS Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastanneita oli 1530, joista autoilevia oli 1212.

**Liikenneturva ja Suomen Liikennelääketieteen yhdistys selvittivät lääkäreiden kokemuksia ajoterveysasioista sähköisellä lomakkeella keväällä 2018. Kyselyyn vastasi yhteensä 78 lääkäriä, joista suurimmalla osalla on yli 10 vuoden työura taustalla. Kyselystä tiedotettiin mm. Mediuutisten uutiskirjeen mukana ja lääkäreille suunnatuissa koulutuksissa.

Lue seuraavaksi