Monien mahdollisuuksien kippilava-Dyna

Suomalaiseen kuljetuskulttuuriin tuntuu kuuluvan, että kaluston pitää olla varmuuden vuoksi mieluusti riittävästä vähintään seuraavaa kokoluokkaa. Yhdyskuntarakenteen tiivistymisen myötä lisääntyvät ahtaat paikat ja kuorma-autokortin omaavien kuljettajien vähentyminen lisäävät luultavasti kiinnostusta pakettiautokokoluokan kippiautoihin. Haasteena näissä on mahdollisimman kevyt rakenne, jotta hyötykuormasta saadaan edes kohtuullinen, mutta samalla rakenteen pitää olla riittävän kestävä työkäyttöön.

Pajakulman koritehdas, entinen Raskoneen koritehdas, Tampereella varustelee tällaisia autoja kippivarusteisin Tipliner-alumiinilavoin. Alumiinirakenteet tekevät rakenteesta kevyen kestävyydestä tinkimättä ja sillä on myös hyvä korroosionkesto. Myös lattia on alumiinia, joten se ei tule vettymään. Runkorakenne on kuitenkin kuumasinkitystä teräksestä, millä tuetaan alumiinin ominaisuuksia ja varmistetaan kestävyys. Tipliner-lavat ovat sarjavalmisteisia kokonaisuuksia ja sarjanumeron perusteella voidaan toteuttaa toimiva varaosapalvelu. Kevyiden autojen standardisoidut kiinteät avolavat kulkevat Pajakulmalla Roadliner-merkin alla ja umpikorit Cityliner-merkillä.

Dyna 100

Saimme kokeiltavaksi Toyota Dyna 100 -pakettiauton Tipliner-lavaalla. Dyna 100 on ”pikku-Dyna”, jonka kokonaispaino on 3000 kg. Moottori on sama kolmelitrainen common rail -moottori kuin isommassa 150-mallissa. Tehoa tässä moottorissa on 100 kW (136 hv) ja vääntöä 300 Nm kierrosalueella 1200-2400 k/min. Voimaa ja sitkeyttä moottorissa tuntui olevan sopivasti tällaisen auton käyttötarkoituksiin. Vaihteisto on viisinopeuksinen manuaali, jolla moottorin käyntinopeuden suhteutus ajonopeuteen kävi mukavasti varsinkin alle 80 km/h nopeuksissa. Tästä ylöspäin olisi yksi isompi vaihde olut hyödyllinen, mutta muutenkin ajo-ominaisuudet sopivat hyvin 80 km/h nopeuteen asti, vaikka toki satasen vauhtiakin saa tällä pidettyä yllä. Auto soveltuu selkeästi parhaiten taajamaliikenteeseen.

Ohjaamo on kaikkiaan hieman vanhahtava muotoilultaan eikä penkin säätömahdollisuudetkaan ole kaikkein monipuolisimpia, mutta lyhyehköihin siirtoihin aivan toimiva. Ohjaamoon kulku on kätevää, mikä tällaisessa autossa on tärkeää.

Kolmikaatokippi

Tiplinerillä kippaaminen onnistuu kaikkiin suuntiin, sillä lavan joka kulmassa on kuulakiinnike ja lavan vastakappaleissa sokat, jotka siirretään haluttuun suuntaan kippaamista varten. Järki pitää kuitenkin olla mukana, sillä myös kippaaminen kohti ohjaamoa on mahdollista siirtämällä sokat etummaisiin kiinnikkeisiin. Tällä konstilla saadaan kuitenkin ohjaamo remonttikuntoon. Muutoinkin pitää aina huolehtia, että molemmat sokat ovat paikoillaan, sillä muutoin lava nousee holtittomasti ja taas olisi remonttia tiedossa. Ristiin sokat eivät mene, sillä vierekkäiset sokat ovat erikokoiset.

Kippisylinteri toimii yksinkertaisesti sylinterin juuressa olevan sähköpumpun avulla. Koko hydrauliikkayksikkö on tässä samassa paketissa, joten pitkiä hydrauliikkavetoja ei tarvita. Kun pumpulle tulee sähkö, kippi nousee ja paluuventtiilille kytkettäessä sähkö, lava laskee. Erillistä päävirtakytkintä järjestelmässä ei ole, mutta ohjaimen hätä-seis -nappulalla saadaan vahinkotoiminnot estettyä.

Kauko-ohjain on johdollinen takalaitanostimista tuttu kapula. Sen teline on kiinnitetty lavan etuseinään. Sijoitus on siinä mielessä huono, että lavan ollessa ylhäällä ei kapula ylety telineeseen ja jos autoa pitää siirtää lava ylhäällä, kapula on sijoitettava ”jonnekin”. Tällöin on vaarana esimerkiksi, että kapula putoaa maahan ja jää pyörän alle. Kapulalle voisi löytyä sijoituspaikka ohjaamon sisäpuolelta, jossa se olisi myös säältä ja kuralta suojassa.

Kipin nousukulmaa on rajoitettu, sillä kevyt auto voi jopa kaatua, jos kuorma ei jostakin syystä lähdekään luistamaan lavalta. Täysien kuormien kanssa on syytä muutoinkin huomioida kippauspaikan tasaisuus ja alustan kantavuus, jotta ei pääse sattumaan vahinkoa.

Kippaamiset onnistuivat niin sivulle kuin taakse ilman ongelmia. Sivukippauksessa kipattu hake meni kohtuullisen kauas, siten, että rengasta vasten ei kovin paljoa tavaraa tullut. Taakse kipatessa klapit kipattiin takalaidan ali – takalaita voidaan kätevän rakenteen ansiosta avata joko ala- tai yläreunasta ja se voidaan ottaa myös kokonaan pois. Klapeja kipatessa olisi ollut kätevämpi ottaa laita alas tai kokonaan pois, jolloin klapit olisivat jääneet korkeammalle kasalle. Nyt puut tulivat laudan alta hieman matolle, mikä olisi jonkin muun tavaran kanssa mahdollisesti jopa toivottavaa.

Sivulaita aukeaa yhdessä osassa ja laita on alareunasta saranoitu. Takakulmissa olevat teräksiset lukkotolpat ovat kiinteät. Irrotettava tolppa lisäisi vielä hieman lavan käytettävyyttä esimerkiksi mahdollistaen lavaa pidempien esineiden, vaikkapa rankojen kippaamisen sivulle.

Tämän lavan etureunaan oli asennettu etusermi. Tämä on hyvä suoja kuorman siirtymistä estämään, siihen on kätevä sitoa korkeita kappaleita kiinni sidontakiskojen ansiosta ja pitkää tavaraa saadaan sen päälle, jolloin tavarat menevät ohjaamon yli. Haittansakin sermistä on, sillä se lisää kippauskorkeutta ja sivulle kipatessa sermin kanssa ei pysty kippaamaan yhtä lähelle seinää kuin ilman. Käyttötarkoituksen mukaan kannattaa siis miettiä, tarvitaanko sermiä vai onko ilman parempi.

Paljonko siinä kulkee?

Lavan sisäpituus on 2,9 metriä, leveys 1,72 metriä ja laitakorkeus on 0,35 metriä. Näistä luvuista laskien lavan tilavuus laitojen yläreunaan on 1,75 kuutiometriä. Koivuklapi painaa noin 300 kg heittomotilta ja suurin piirtein saman painaa irtokuutio kuivaa haketta, joten puuhommissa täyteen kantavuuskuormaan saisi olla korokelaidat, jotka on kyllä saatavana Pajakulmalta optiona. Mullan paino vaihtelee tiiveyden ja kosteuden mukaan, mutta noin 600 kg:n kuutiopainoa käyttämällä vakiolaidoilla saa ottaa multaa tasakuorman. Pelletti, jota voisi kuvitella tällaisella autolla hyvinkin jaettavan lyhyitä matkoja, painaa noin 650 kg/kuutio, joten sitäkin saa ottaa melkein vakiolaitojen tasalle. Hiekkaa lavalle ei kärsi ottaa kuin reilu 600 litraa, mutta vaikkapa hinattavalla hiekoittimella saattaisi kapasiteetti olla jo kuution luokkaa kertakuormauksella ja pienikokoisena tämä mahtuu kevyenliikenteen väylille hyvin.

Lisää kuljetuskapasiteettia saadaan kytkemällä perävaunu. Lavarakenteen mitoitukset on tehty siten, että vetokoukun asentaminen on mahdollista. Dyna 100:n sallittu vetopaino on 2000 kg ja jarruttomalle täysi 750 kg. BE-kortilla on siten mahdollista kuljettaa tällä viiden tonnin yhdistelmää ja vetää vaikka pientä kuormainta sillä.

Vakuuttava lavarakenne

Tipliner-kippilavat on tarkoitettu pakettiautokalustolle, joille keveyden ja kantavuuden suhde on sopiva. Dynan lavarakenne painaa noin 410 kg . Lavaa voidaan soveltaa myös kevyisiin kuorma-autoihin esimerkiksi kappaletavaranostimen kanssa asennettuna.

Kaikkiaan rakenteet vaikuttivat olevan asiallisen järeää tekoa, vaikka painossa on pyritty minimointiin. Näillä eväillä on edellytykset, että lava pysyy toimivana vuosia asiallisessa työkäytössä, kunhan on järki ja ammattitaito mukana. Muualla maailmassa vastaavat pienet kippilava-autot ovat paikoin jopa yleisiä, mutta meillä Suomessa tätä ei vielä ole otettu omaksi.

www.pajakulma.fi

www.toyota.fi

Juha Kuusjärvi