Kysely: suomalaismies on huolissaan autonsa rengasturvallisuudesta

Lähes puolet nyppii nastat pois ja käyttää sitten kesärenkaina

Suomalaiset eivät suinkaan autoile kesällä välttämättä kesärenkailla. Liki 60 prosenttia autoilevista miehistä sanoo ajattelevansa autojen rengasturvallisuuden erittäin tärkeäksi seikaksi, ja silti peräti 45 prosenttia on käyttänyt kesärenkaina talvirenkaita, joista on ensin nyppinyt kuluneet nastat pois. Niin tehdään, vaikka kaksi kolmesta ei koe moisia turvallisiksi. 43 prosenttia uskoo kitkarenkaiden olevan turvalliset kesärenkaat. Ei ihme, että autoileville miehille tehdyn kyselyn mukaan 70 prosenttia heistä sanoo olevansa huolestunut autojen rengasturvallisuudesta.

Suomalaismiehillä on erikoisia metodeja hankkia kaaroihinsa kesärenkaat. Peräti 45 prosenttia on käyttänyt kesärenkaina talvirenkaita, joista on ensin nyppinyt kuluneet nastat pois. Noin siitä huolimatta, että kaksi kolmesta heistä ei koe moisia turvallisiksi.

”Miesten puheissa ja teoissa on ilmiselvää ristiriitaa. Torin tekemästä kyselystä ilmenee, että liki 60 prosenttia autoilevista miehistä sanoo ajattelevansa autojen rengasturvallisuuden erittäin tärkeäksi seikaksi. 38 prosenttia vastaa melko tärkeäksi. Ja 70 prosenttia sanoo olevansa huolestunut liikenteessä olevien autojen rengasturvallisuudesta. Silti joka kolmas kesäautoilisi tyytyväisenä nastattomiksi nypityillä talvirenkailla ja 43 prosenttia uskoo kitkarenkaiden olevan turvalliset kesärenkaat”, Torin autoliiketoiminnasta vastaava johtaja Jenni Tuomisto toteaa.

Rengasturvallisuuden erittäin tärkeäksi mainitsevista ajokortillisista miehistä yli joka kolmas sanoo nyppineensä kuluneet nastat pois talvirenkaista ja käyttäneensä lopputuloksia kesärenkaina. Melko tärkeäksi kokevista yli puolet on samaa mieltä. Osuudet ovat lähes samat puhuttaessa kitkarenkaiden käyttämisestä kesärenkaina. Voikin sanoa, että osa miehistä on huolissaan oman autonsa rengasturvallisuudesta.

Tiedot selviävät kauppapaikka Torin maaliskuussa toteutetun kyselytutkimuksen vastauksista. Kyselyyn vastasi 1598 suomalaista miestä, joilla on ajokortti.

Talvirengas on kesällä turvallisuusriski

Talvirenkaaksi suunniteltu rengas – sekä nasta että kitka – on kumiseokseltaan kesärengasta selvästi pehmeämpi ja voimakkaammin saipattu. Saippaamisella pintaan tehdään näkymättömän pieniä viiltoja, joista syntyy renkaaseen huomattavasti lisää tarttuvaa reunaa. Voimakas saippaaminen aiheuttaa kesäkelissä murenemisriskin. Murenemisesta seuraa tärinää, joka heikentää ohjattavuutta ja matkustusmukavuutta.

Pyöriessään talvikäyttöön tarkoitettu rengas tuottaa ja varastoi lämpöä enemmän kuin kesärengas. Mikä tietysti korostuu, kun ajetaan suunniteltua käyttötarkoitusta lämpimämmässä. Talvirengas voi olla arvaamaton kesäkäytössä. Sen märkäpito-ominaisuudet eivät vastaa kesärenkaan vastaavia. Nypityillä nastarenkailla ajaminen on riskialtista myös siksi, että nastoista jääneisiin koloihin kertyy herkästi kiviä, jotka saattavat syvälle työntyessään vaurioittaa rengasta.

Jokaisessa autonrenkaassa on numerosarja, joka kertoo, milloin rengas on valmistettu. Sarja on yleensä nelinumeroinen. Kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisevat valmistusviikon, kaksi jälkimmäistä vuoden. Valmistusajankohta on olennainen kumin kovettumistaipumuksen vuoksi. Kovettunut kumi ei ole turvallinen ajettava. Suomessa uusina myytävät renkaat voivat olla enintään viisi vuotta aiemmin valmistettuja. Hyvän kauppatavan mukaista on kuitenkin informoida ostajaa renkaan valmistusajankohdasta, jos kyseessä on yli kolme vuotta vanhat kumit.

Käytössä olevan kesärenkaan minimiurasyvyys on lain mukaan 1,6 millimetriä. Rengasalan turvasuositus on kuitenkin neljä millimetriä.

Kesärengassesonki alkaa nyt

Huhtikuun on Suomessa pääasiallinen kesärenkaiden vaihtokuukausi. Silloin vaihtaa 75 prosenttia autoilevista miehistä. Laillista vaihtaminen on maaliskuun alusta saakka, mutta harva luottaa talvisten ajokelien olevan ohi ennen huhtikuuta.

”Suomi on maantieteellisesti iso maa, ja kevät tulee yleensä aikaisin vain aivan etelään. On siis ehdottomasti hyvä ottaa talvirenkaiden kanssa varman päälle. 55 prosenttia kyselyn vastaajista sanoo olevansa keväisin liikenteessä huolestunut, että liian aikaisin vaihdetut kesärenkaat aiheuttavat vaaratilanteita. Noin siis, vaikka olisi itse jalan liikkeellä”, Tuomisto kertoo.

”Kesärengassesonki on nyt. Nyt niitä vaihdetaan, nyt niitä ostetaan. Sekä uusina että käytettyinä. Ja kannattaa unohtaa se nastojen nyppiminen. Hyvät renkaat ovat kuljettajan tärkein turvaominaisuus. Niin talvella kuin kesällä”, Tuomisto lisää.

Mitä enemmän suomalainen mies ajaa, sitä luottavaisemmin hän suhtautuu omaan osaamiseensa renkaisiin liittyen. Alle 10 000 kilometriä vuosittain ajavista 30 prosenttia kuvailee rengastietotaitoaan riittäväksi. 30 000–40 000 kilometriä ajavista saman verran sanoo osaamistaan erittäin kattavaksi.

”Mitä enemmän ajaa, sitä suopeammin suhtautuu myös käytettyjen kesärenkaiden ostamiseen. Käytetyt kesärenkaat ovat hyvä vaihtoehto, kun vain tarkastaa ne huolellisesti ennen käyttöönottoa. Tärkeintä on tarkastaa käytettävän renkaan urasyvyys, ajopinnan tasaisuus, kumin ehjä pinta ja ettei kumi ole kovettunut. Ja sitten tietysti varmistaa riittävä ilmanpaine”, Tuomisto neuvoo.

Yli 40 prosenttia miehistä ei tarkasta ajokkinsa renkaita ennen kuin hyppää vieraan ratin taakse. 15 prosenttia sanoo tarkastavansa vieraan auton renkaiden ilmanpaineet potkimalla renkaita. Valtaosa miehistä tarkastaa oman autonsa kesärenkaiden rengaspaineet kuukausittain tai joka toinen kuukausi.

Tyypillisesti kaksi etuvetoista autoa, joihin vaihdetaan renkaat itse

Tyypillisen automaakarin taloudessa on kaksi etuvetoista autoa ja hän ajaa vuosittain 10 000–20 000 kilometriä. Talvirengasvaihtoehdoista nastarenkaat ovat selkeästi kitkoja suositummat. Yli 80 prosenttia suosii niitä.

Suomalainen mies vaihtaa autonsa renkaat itse. Melkein 90 prosenttia tekee niin. Vaikka se vaiva kismittääkin. Yli puolelle operaatiosta aiheutuva vaiva on sen ärsyttävin piirre. Esimerkiksi kulut eivät harmita niinkään.

”Rengasturvallisuudesta huolehtiminen ei kyselymme perusteella liity juurikaan autoilun määrään. Huolta on melko saman verran vuosittaisista ajokilometreistä riippumatta”, Tuomisto päättää.