Kuorma kyytiin sidontaa unohtamatta

Lukuisa joukko Suomen ulkomaankaupasta kulkee ainakin osittain sidontamääräyksiä tarkoin valvovan Saksan kautta. Saksalaisviranomaisten mukaan kuorman lähettäjä yhdessä rahdinkuljettajan kanssa on vastuussa kuorman oikeaoppisesta sidonnasta. Vastuu sidontavälineistä on kuitenkin ajoneuvon haltijalla, useimmiten siis kuljetusliikkeellä ja edelleen kuljettajalla.

”Saksalaistoimijat laittavat suomalaisia suuremman painoarvon kitkalle ja edelleen käytössä nopeasti yleistyneelle kitkamatolle”, kertoo kuormansidontatarvikkeita reilun kolmen vuosikymmenen ajan markkinoineen Ergorej Oy:n Seppo Vesterinen.

Hyväksytyn kitkamaton kitkakertoimen on oltava vähintään 0,6 ja se saa muuttaa muotoaan enintään 30 prosenttia paksuudestaan. Ergorej Oy:n maahantuoma, paksuudeltaan 8 millin kitkamatto kestää muuttumattomana 125 tonnin kuormitusta neliötä kohtaan. Vesterisen mukaan kumiseoksesta valmistettu, paksuudeltaan 8 millin kitkamatto on osoittautunut käytössä kestäväksi, joten se voidaan käytön jälkeen kääriä rullalle myöhempää tarvetta varten.

”Esimerkiksi 2000 kilon betonielementti vaneripohjaa vastaan on sidottava saksalaisen ohjeistuksen mukaan yhdeksällä sidontavyöllä. Kitkamaton avulla lainmukaiseen sidontaan riittää neljä kuomaliinaa”, laskee Vesterinen kitkamaton etuja.

Toinen saksalaistiestöllä havaittu eroavaisuus löytyy sidontavöistä ja niiden nimellislujuuksista. Vesterisen mukaan Suomessa on totuttu käyttämään nimellislujuudeltaan 2000 kilon vöitä, joiden murtolujuus on 4000 kiloa. Monet saksalaisviranomaiset vaativat sidontavöille kuitenkin kolminkertaista murtolujuutta, mistä osoituksena vöissä on merkintä LC 1700. Kolminkertaisen murtolujuuden omaavissa sidontavöissä on myös totuttua suurempi kiristyskahva sekä kiritysvoimasta kertova STF500 daN-tunnus.
Vesterisen mukaan monet suomalaiset huolintaliikkeet ovatkin päätyneet varustamaan kalustonsa kitkamatoilla ja LC1700 –hyväksytyillä sidontavöillä huolettomien sidontojen takaamiseksi.

”Esiin on tullut tapauksia, joissa saksalainen lastaaja on kieltäytynyt lastauksesta hänen mielestään riittämättömien sidontavälineiden vuoksi”, kertoo Vesterinen muistuttaen samalla myös koulutuksen merkityksestä.

”Mielestäni sidontaan olisi kiinnitettävä enemmän huomiota niin kuljettajien kuin varastohenkilöstön koulutuksessa. Oikealaatuisten sidontavälineiden on oltava myös ehjiä ja kaikkien sidontapisteiden tulee täyttää annetut vaatimukset”, muistuttaa Vesterinen.