Kiitokori on erikoiskorien osaaja

Kausalan maaperään juurensa sitonut Kiitokori Oy yhdistetään monesti myymälä- ja kirjastoautoihin sekä kuorma-autojen ohjaamovalmistukseen. Vuodesta 1948 keskeytyksettä toiminut ja edelleen suomalaisena, lähes perheyhtiönä toimiva Kiitokori on kuluneiden vuosikymmenten aikana toiminut tiiviisti ajoneuvoteollisuuden parissa etsien kuitenkin toiminnan kehittämisen ja kehittymisen kannalta tärkeitä uusia polkuja. Tänään Kiitokori Oy:n monipuolista osaamista hyödynnetään eritoten kirjastoautojen, lentokenttäkaluston ja erikoislinja-autojen valmistuksessa.

kuva Tiina-Maria Aarnio.

Suomalaisen linja-autovalmistuksen moniottelijan, Ilmari Mustosen ja tämän poikien sekä toimitusjohtaja Antero Sirkan omistamaan konserniin kuuluvat myös Kaarinassa nostokoreja valmistava Vema Lift Oy sekä Jyväskylässä palo- ja pelastuskalustoa rakentava Sammutin Oy.”Kiitokori on siten yritys, jolla on vahvan historian lisäksi myös kasvolliset omistajat”, kertoo myyntipäällikkö Olli Aarnio aurinkoisena syyspäivänä Kausalassa. Kiitokorin historia alkaa paljolti paikalliseen tarpeeseen valmistettujen linja-autokorien valmistamisesta. Yhtiön ensimmäisten tuotteiden – ohjaamoiden, kuormakorien ja linja-autojen valmistuksessa tarvittiin enemmänkin puusepän taitoja kuin metalliosaamista.

Tänään päämateriaalina on puun sijaan ruostumaton teräs, jota on hyödynnetty tuotannossa koko 2000-luvun ajan. Puuta ja varsinkaan puusepäntaitoja ei kuitenkaan ole hukattu, sillä monesti ulkoisesti samankaltaiset ajoneuvot pitävät sisällään hyvinkin monipuolisia ja toisistaan poikkeavia ratkaisuja, joissa kädentaitojen merkitys korostuu. Myyntipäällikkö vertaakin edustamiaan tuotteita lähinnä omakotitalon rakentamiseen – ainakin työmäärän ja työssä vaadittavan monipuolisen osaamisen suhteen.

”Kausalassa meillä on noin 100 työntekijää, joista toimihenkilöiden osuus on noin neljännes. Loput ovat joko oman alansa erikoistaitajia tai moniosaajia, sillä tuotannossa tarvitaan niin sähkömiestä, putkiasentajaa, hitsaajaa, puuseppää kuin maalaria ja verhoilijaakin”, laskee Aarnio.

Vuosittain Kiitokorin Kausalan tehtaalla valmistetaan noin viitisenkymmentä ajoneuvoa, joista karkeasti jaoteltuna puolet on kirjastoautoja. Aarnion mukaan suomalainen osaaminen kirjastoautojen saralla on tunnustettu laajalti Euroopassa, missä Kiitokorin tuotteilla on vankka ja vahva asema.

”Osaltaan tämä johtuu varmasti maamme vankasta kirjastoautokannasta. Suomessa on tällä hetkellä reilut 150 kirjastoautoa, kun esimerkiksi väkiluvultaan moninkertaisessa Saksassa kirjastoautoja on vain satakunta. Myös harvaan asutussa Ruotsissa kirjastoautojen määrä asettuu sadan auton tuntumaan”, tietää Aarnio, jonka mukaan Kiitokori on vuodesta 1965 alkaneen tuotannon aikana valmistanut tarkalleen ottaen 645 kirjastoautoa, joiden aktiivinen käyttöikä asettuu parinkymmenen vuoden tuntumaan.

”Näiden seikkojen valossa olemme tiettävästi Euroopan suurin kirjastoautojen valmistaja”, summaa Aarnio, jonka mukaan Suomessa uusitaan vuosittain kymmenkunta kirjastoautoa. Aarnion mukaan käyttöiältään varsin pitkät kirjastoautot saavat seiniensä sisään varsin kattavan ja yksilöllisen varustelun.

”Yleensä ajoneuvokalusto varustellaan liikkumisen ehdoilla, Kiitokorin valmistamissa tuotteissa pääkäyttö taasen tapahtuu auton ollessa paikallaan. Omalta osaltaan tämä asettaa hyvinkin suuria haasteita niin lämmitykselle, jäähdytykselle kuin myös sähkölaitteille”, painottaa Aarnio.

Kirjasto- ja myymäläautot ovat omavaraisia tehdessään työtä, johon ne on tehty. Yksi tärkeimmistä lopputulokseen vaikuttavista seikoista on yön aikana ladattava sähköjärjestelmä, jonka on tarjottava koko vuoron ajaksi virtaa esimerkiksi ilmastoinnille ja tietojärjestelmille.

Kiitokori toimitti Tukoholmaan tiettävästi Pohjolan suurimman ambulanssin, joka soveltuu niin suuronnettomuuksissa kuin potilassiirroissakin käytettäväksi. ”Erikoisuutena on muun muassa nelinkertainen sähköjärjestelmä ja auton kyljessä oleva 1500 kilon nostin, jonka avulla potilas voidaan siirtää autoon sänkyineen ja mahdollisine hoitolaitteineen”, kertoo Aarnio Hercules-lentokoneen rahtitilan mitoituksen mukaan räätälöidystä, Scania K 320 IB -alustalle rakennetusta ajoneuvosta.

Valtaosa Kiitokorin tuotannosta perustuu linja-autoalustaisiin ratkaisuihin ja Aarnion mukaan tämä perinteikäs toimija tekee hyvin tiivistä yhteistyötä useimpien alustavalmistajien kanssa.

”Monesti alusta yhdessä korirakenteen kanssa on hyvin yhtenäinen, olipa työn alla sitten kirjastoauto, myymäläauto tai linja-auto”, muistuttaa Aarnio, jonka mukaan lähes sukupuuttoon kadonneet myymäläautot ovat tekemässä jälleen uutta paluuta. Uusia myymäläautoja valmistetaan nyt harvakseltaan, viime vuonna Kausalassa tehtiin yksi kappale.

”Kumipyörien päällä voidaan kuljettaa tavaroita, ihmisiä, palveluita tai yhdistelmää useista toiminnoista. Meneillään oleva kehitys harventaa erityisesti maaseudulla kiinteää palveluverkostoa, joka voidaan ainakin osin korvata liikkuvilla toimipisteillä”, pohtii myyntipäällikkö, joka näkisi myymäläautossa olevan mahdollisuuksia niin kirjastolle, postille kuin muillekin lisäpalveluille. Tietotekniikan ottamat pitkät kehitysaskeleet helpottavat omalta osaltaan palveluiden tarjoamista liikkuvista toimipisteistä.

Kooltaan pienenä, mutta kyvyiltään suurena valmistajana Kiitokori on jättänyt standardiratkaisuihin perustuvien linja-autojen valmistamisen suurille toimijoille, joskin tuotevalikoimassa on edelleen useille suomalaisliikennöitsijöille toimitettu lähiliikenneauto OmniStar sekä puolimatala CityStar-kaupunkibussi. Kausalassa sijaitsevan tehtaan konttorissa otetaan luonnoslehtiöstä uusi sivu, kun asiakkaan tarpeet edellyttävät joko mitoitukseltaan tai ominaisuuksiltaan poikkeavaa kalustoa.

”Tarpeet muun muassa lentokentillä ovat usein tavanomaisesta poikkeavia, ja silloin pääsemme näyttämään osaamistamme. Lentokenttien asematasolle valmistamme muun muassa kaksiakselisia, pituudeltaan 14,5-metrisiä autoja, joissa on kaikkiaan 11 ovilehteä molemmin puolin autoa”, kertoo Aarnio lentokoneiden ja terminaalin välisessä liikenteestä käytettävistä autoista, joiden kapasiteetti riittää 150 matkustajan ja heidän käsimatkatavaroiden kuljettamiseen.

Henkilökuljetus-kategoriaan voidaan laskea kuuluvaksi myös muutaman viime vuoden aikana suosiotaan kasvattaneet päiväkotiautot, joita Kiitokori on toimittanut muun muassa Ruotsiin ja Norjaan. Nämä ulkoisesti linja-autoa, mutta sisäisesti isohkoa matkailuajoneuvoa muistuttavat ajokit ovat lyöneet itsensä läpi muissa Skandinavian maissa.

”Näissä 24-paikkaisissa autoissa on istuinryhmät ruokailua ja matkustamista varten, lisäksi autojen varustukseen kuuluu muun muassa reilunkokoinen wc hoitopöydällä, kuivauskaappi ja päiväunikulmaus”, valottaa Aarnio ajoneuvoista, joiden käytöstä on saatu erittäin myönteisiä kokemuksia. Liikkuvia päiväkotiautoja voidaan käyttää joko omina yksiköinään tai vaihtoehtoisesti kiinteän päiväkodin tukena.

Kiitokorin tuotannossa on hyödynnetty massaräätälöintiä, mikä omalta osaltaan mahdollistaa kustannustehokkaan toiminnan myös lyhyissä sarjoissa. Monesti autot ovat perusrakenteeltaan hyvin yhteneväisiä alustan, koriseinien ja katon osalta. ”Suurimmat erot syntyvät seinien sisäpuolisissa rakenteissa ja varustelussa”, kertoo Olli Aarnio Kausalan tehtaalla.

Ari Perttilä