Kierrätykseen se menee linja-autokin

Linja-autojen purkamotoiminta on Suomessa harvojen, mutta sitäkin ammattitaitoisempien yrittäjien käsissä. Reilun kolmen vuosikymmenen ajan purkamotoiminnan parissa työskennellyt Jukka Vesanka keskittyi jo 1980-luvulla linja-autoihin ja niiden purkamiseen.

”Purkaminen vaatii sekin ammattitaitoa, jonka merkitys korostuu purkuosan myynnissä”, summaa suulas savolainen yrittäjä.

Euroopassa sijaitsevat linja-autoalustojen valmistajat on nopeasti lueteltu, korivalmistajien joukko on sitäkin moninaisempi. Valmistajien lukumäärän kasvaessa moninkertaistuu myös osa- ja nimikevalikoima, jonka hallinnassa on kokemuksella suuri merkitys.

”Yleensä asiakkaat tietävät auton merkin, mutta varsinkin tuontiautojen kohdalla tarkemman tyypin selvittäminen vaatii yleensä jatkokysymysten sankan joukon”, valottaa Vesanka, jonka mukaan asiakkaalle on toimitettava oikeat osat jo ensimmäisellä kerralla.

Savonlinnassa toimivan J.V. Bussi-Group Oy:n valikoimaan kuuluu yksinomaan linja-autojen komponentteja; moottoreita, vaihteistoja, akseleita ja määrätön määrä korinosia. Merkittävin osa asiakaskunnasta koostuu suomalaisista linja-autoyrittäjistä, joskin hankinnoilla käyvät myös ulkomaiset yrittäjät Venäjältä, Baltiasta ja Afrikasta, missä kysyntä kohdistuu lähinnä ajoneuvojen tekniikkaan. Mitä vanhemmasta osasta on kyse, sitä kauemmas Savonlinnasta se kulkunsa suuntaa. Esimerkiksi Mercedes-Benzin voimalinjan osat eivät vanhene koskaan, sillä maailmalla on käytössä edelleen lukematon määrä 1960- ja 1970-luvuilla valmistuneita Mercedes-Benzejä.

Uitettukin vanhenee

Vesangan mukaan suomalaiset linja-autoliikennöitsijät ovat ymmärtäneet purkuosan edut varsinkin vanhemman kaluston kunnossapidossa. Monesti purkuun tulevien autojen huoltohistoria on tiedossa, jolloin purkuosa on edullisuuden lisäksi myös turvallinen hankinta.

”Isommat linja-autoyrittäjät tuntuvat pitävän kriittisiä voimalinjan komponentteja varastossa, jolloin seisonta-aika vaurion yhteydessä saadaan hyvin lyhyeksi”, tietää Vesanka.

Purkamoyrittäjän mukaan suomalaiset linja-autoyrittäjät ajavat teknisesti hyväkuntoisella kalustolla, joka on renkaita myöden liikenneturvallisuuden kannalta moitteettomassa kunnossa. Jukka Vesanka epäilee myös julkisuudessa suuren huomioin saaneiden bussipalojen määrää.

”Linja-autoja syttyy silloin tällöin, mutta mihin ne palaneet autot joutuvat, sillä meille saakka niitä tulee hyvin satunnaisesti”, vakuuttaa Vesanka. Tällä hetkellä purkuun tuodaan enimmäkseen 1990-luvun lopulla valmistunutta kalustoa. Purkamon portilla huomaa myös 2000-luvulla lisääntyneen käytettyjen linja-autojen tuonnin. Suomalaiskorien lomassa näkee aikaisempaa useammin käytettynä Euroopasta tuodun 1990-luvulla valmistuneen maantien ässän.

Purettavat autot Vesanka hankkii useimmiten suoraan liikennöitsijöiltä tai vakuutusyhtiöiltä. Urheiluseurojen omat autot yhdessä matkailuajoneuvoksi rakennettujen linja-autojen kanssa ovat suurelta osin jo kadonneet tien päältä. Entistä useammin päätös ajoneuvon ohjaamisesta päätepysäkille syntyy isomman lasivaurion seurauksena.

”Linja-autojen liimalasit ovat osa kantavaa rakennetta, jolloin laseilla on merkittävä vaikutus turvallisuuteen. Monien, erityisesti käytettynä tuotujen linja-autojen ikkunat ovat paitsi hintavia, myös vaikeasti löydettäviä, mikä nopeuttaa autosta luopumista lasivaurion jälkeen”, kuvailee Vesanka nykytilannetta.

Koulutusmahdollisuudet puuttuvat edelleen

”Kaupunkiliikenteessä suositaan matalalattiakalustoa, minkä vuoksi vanhat kaupunkiautot ovat joutuneet poistolistalle varsinkin suuremmissa kaupungeissa. Purkuun menee mielestäni todella hyväkuntoisia autoja, joilla olisi edessään lukemattomia turvallisia kilometrejä esimerkiksi kehittyvissä maissa. Käytettyjen linja-autojen vientikanavat ovat kuitenkin tyrehtyneet lähestulkoon olemattomiksi. Aikaisemmin käytettyjä linja-autoja myytiin huomattavia määriä muun muassa Venäjälle ja Baltiaan”, tietää Vesanka, jonka mukaan vientimarkkinoilla eletään tällä hetkellä yksinomaan komponenttimyynnin varassa.

Käytettyjen linja-autojen tuonti Suomeen on edelleen varsin vilkasta ja Vesangan mukaan suomalaisyrittäjät ovat viime vuosina tuoneet huomattavan määrän Suomessa rakennettuja, mutta alkuun ulkomaille myytyjä autoja. Suomalalaisella korilla varustettuja autoja uitetaan takaisin synnyinmaahansa varsinkin muista Pohjoismaista.

Savonlinnalaisyrittäjältä kysytään säännöllisesti komponentteja myös uudempaan kalustoon, jota puretaan lähinnä onnettomuuden seurauksena. Uudemmasta kalustosta onkin jatkuva pula, minkä vuoksi Vesangan tapaa varsin usein ajoneuvohankintamatkalta Ruotsista, missä kalusto poistetaan käytöstä nuorempana.

Myös ensimmäiset suomalaisyrittäjien hankkimat maakaasuautot ovat löytäneet tiensä Vesangan valintaan, missä maakaasu ei kuitenkaan ole myyntivaltti, koska kaasuun liittyvillä komponenteilla ei ole kysyntää purkuosamarkkinoilla.

”Liikennöitsijät tyhjentävät kaasusäiliöt ja linjaston, joten meille maakaasuautojen purkaminen ei tuota ongelmia. Ikkunat ja akselistot yhdessä korin luukkujen kanssa ovat oikeastaan ainoat kaasuautoista käyttöön saatavat osat”, valottaa Jukka Vesanka miettien samalla purkamotoiminnan tulevaisuutta.

”Purkamotoimintaa tarvitaan jatkossakin kaikkialla, missä autoja käytetään. Alalle ei edelleenkään ole minkäänlaista koulutusta, vaikka ajoneuvotekniikan kehittyminen asettaa osaamisvaatimuksia myös purkamotoimintaan. Dieselkaluston oheen olemme jo saaneet maakaasuautoja, jossakin vaiheessa tänne tulee myös ensimmäinen hybridiauto”, summaa Jukka Vesanka kesäisessä auringonpaisteessa Savonlinnan Karvilassa.

Ari Perttilä