Kehä III:n historiasta kirjauutuus

Vuosina 1965–68 valmistuneen Helsingin ohikulkutien, Kehä III:n avaamisesta on kulunut 50 vuotta. Pyöreitä vuosia täyttäneen kehätien kunniaksi tien suunnittelun, rakentamisen ja parannustöiden historia on koottu yksiin kansiin. Juuri ilmestyneen kirjan Valtaväylä ja susiraja – Kehä III 50 vuotta on kirjoittanut FM Jussi Iltanen.

Helsingin ohikulkutien suunnittelu ja rakentaminen ajoittui sotien jälkeiseen aikakauteen, jolloin yksityisautoilu alkoi kasvaa merkittävästi ja maan tieverkon uudistamistarve oli valtava. Ensimmäisessä vahvistetussa tiesuunnitelmassa 1950-luvun lopussa ohikulkutiestä suunniteltiin soratietä, ja koko tielle kaavailtiin vain kolmea eritasoliittymää. Suunnitelmia päivitettiin rakennustöiden aikana, ja ensimmäiset parannustyötkin tehtiin jo muutaman vuoden kuluttua tien valmistumisesta.

Kehä III:ksi ohikulkutie nimettiin 1970-luvulla, ja nykyisin se on yksi Suomen vilkkaimmista teistä jopa 70 000 autolla vuorokaudessa. Kehä III:sta on tullut valtaväylä, joka tunnetaan myös Helsinkiä kiertävänä susirajana.

”Vaikka Kehä III on maamme merkittävimpiä teitä, sen historiasta on julkaistu tähän mennessä yllättävän vähän mitään kirjallista aineistoa. Tien rakentamisen aikaan ensimmäiset moottoritiet veivät huomion vaatimattomalta kehätieltä, ja tie kasvoikin valtaväyläksi vaivihkaa”, kertoo teoksen kirjoittanut Iltanen. ”Kirja pohjautuu pitkälti aikalaistietoihin arkistolähteistä ja lehtiartikkeleista”, hän jatkaa.

Tekstiä täydentää runsas kartta- ja valokuvakuvitus, ja useita valokuvia ei ole julkaistu kertaakaan 1960-luvun jälkeen.

Uudessa teoksessa tutustutaan kehätieajatusten syntyyn 1900-luvun alussa, varhaisiin suunnitelmiin maailmansotien välisenä aikana ja ensimmäisiin nykyisen Kehä III:n linjauksiin 1940-luvulla. Tien rakentaminen ja parannustyöt käydään vaihe vaiheelta läpi tutustuen suunnittelun vaiheisiin ja tien vaikutuksiin niin autoilijoille kuin tienvarren asukkaillekin.