Andersson aloitti kiinalaisella

Kiinalaisilla tuotteilla on niskassaan usein halvan hinnan ja heikon laadun maine. Turkulaisen Oy Andersson Ab:n leirissä kuitenkin uskottiin, että Kiinasta voisi löytyä laadukas ja kustannustehokas ratkaisu kaupunkiliikenteeseen.

”Kiersimme useita kiinalaisia linja-autotehtaita löytääksemme länsimaiseen tasoon yltävän kumppanin”, kertoo Niko Andersson, linja-autoyrittäjä neljännessä sukupolvessa.

Lopulta kumppaniksi valikoitui yksi Kiinan suurimmista valmistajista, Xiamenin maakunnassa sijaitseva Xiamen Golden Dragon Bus Co., Ltd. Valtion ja yksityisten sijoittajien omistama yhtiö valmistaa vuositasolla reilut 22 000 henkilökuljetinta, joista noin puolet on isokokoisia linja-autoja. Yrityksen markkina-alue kattaa kotimaan ohella niin Venäjän, Lähi-idän, Australian, Etelä-Afrikan kuin Etelä-Amerikankin.

”Sekä tehdas että siellä valmistettujen tuotteiden laatu vakuutti meidät täysin. Yhteistyön aloittamista helpotti sekin, että tehtaalla oli selvä halu uuden, eurooppalaisille markkinoille soveltuvan kaupunkiauton rakentamiseen”, perustelee Andersson yhteistyön taustoja.

Suomeen ja myöhemmin myös muihin pohjoismaihin markkinoitava Golden Dragon XML6155 on kokonaan uusi tuote, jonka suunnittelu ja räätälöinti aloitettiin Anderssonin esittämien reunaehtojen ja eurooppalaisten vaatimusten mukaan. Auton 14,8 metrin pituus oli ensimmäinen uusi asia, sillä Kiinassa linja-autojen kokonaispituus on rajattu 13,7 metriin. Rakenteeseen tuotiin mahdollisimman paljon länsimaisia, luotettavaksi ja kestäväksi todettuja komponentteja, joiden jälkimarkkinointi onnistuu vaivatta myös uudella markkina-alueella.

Moottoritilassa voima uhkuu Cumminsin 280-hevosvoimainen Euro 5-päästönormit täyttävä dieselmoottori, jonka tuottama voima välitetään vetopyörille ZF:n valmistaman kuusiportaisen automaattivaihteiston ja taka-akselin kautta.

”Ilmajousituksessa käytetään Wabcon komponentteja, ohjaus on kotoisin ZF:n tehtaalta, ilmastointi ja lämmitys taasen hoituvat Spheroksen valmistamilla laitteilla, istuimet tulevat espanjalaiselta Fainsalta ja kattoluukut turkulaisen Parabus Oy:n valikoimasta”, luettelee Andersson kiinalaisvalmisteessa käytettyjä kokonaisuuksia.

Suomalaiset vaatimukset huomioitu

Uuden tuotteen suunnittelu ja kehittäminen on aina aikaa ja pääomia vaativaa. Anderssonin mukaan kiinalaistehtaan syventyminen tuotekehitykseen ja tuotteen räätälöintiin oli todella huomattavaa, sillä keväällä liikennöintinsä aloittaneiden ajokkien tekniset yksityiskohdat lyötiin lukkoon vuoden 2009 kesällä.

”Ensimmäiset prototyypit koeajoja sekä tyypityksiä varten saatiin maailmalle vielä saman vuoden aikana”, kehuu Andersson nopeaa tuotekehitystä.

Suomen keliolosuhteet ovat koituneet monen linja-auton surmaksi, joskin Andersson kaataa GD BUS:n epäilijöiden leiriin kylmää vettä, sillä korirakenne on hitsaamisen ja työstämisen jälkeen uppokäsitelty kaikkiaan seitsemässä eri altaassa. Sähkökatalyyttinen pinnoitus ulottuu upotuksen ansiosta myös korirakenteen sisään, joten korroosiokesto on erittäin hyvä. Anderssonin mukaan kaikkien komponenttien kiinnityksessä tarvittavat reiät tehdään jo ennen rungon pinnoitusta, mikä lisää omalta osaltaan korroosiokestoa. Eristeenä käytetään ruiskutettavaa uretaania, lämmitys hoidetaan patterien ja kattopuhalluksen avulla ja kaksinkertaiset ikkunat pysyvät kirkkaina myös pakkasaamuina.

”Korirakenne täyttää myös ECE-vaatimukset, jotka edellyttävät muun muassa keltaisia tukitankoja sekä lattioita oviaukkojen läheisyydessä”, valottaa Andersson.
Sadalle matkustajalle tyyppihyväksytyssä linja-autossa on HSL:n vaatimusten mukaisesti 51 normaalia istuinta, joiden lisäksi matkustamossa on yksi pyörätuoli- ja kaksi vaunupaikkaa sekä kaksi käännettävää klaffi-istuinta. Seisomapaikkoja on 48 matkustajalle.

Matkustamon varustetaso on muutoinkin hyvin nykyaikainen, sillä valaistus on hoidettu energiatehokkain LED-valaisimin. Matkustajien iloksi autosta löytyy kaksi LED pysäkkinäyttöä sekä kaksi LCD-näyttöä, jotka toimivat informaatiopaikkoina.

Turvallisuuden kannalta olennaisia varusteita ovat muun muassa peruutuskamera sekä ovikamerat kunkin oven luona välittämässä kuvaa kuljettajalle ovensuun kulkijoista.

Hybridit käytössä, sähkö tulossa

Jälkimarkkinointi, eli huollot ja korjaukset ovat olennainen osa uuden linja-auton myyntiä. Anderssonin mukaan komponenttien valinnassa on huomioitu tämäkin seikka, sillä komponentit ovat yleisesti tunnettuja ja Euroopassa käytettyjä.

”Lähestulkoon jokaisella linja-autoyhtiöllä on oma korjaamo asentajineen, mikä helpottaa jälkimarkkinointia. Luonnollisesti koulutamme asentajia, mutta tarvittaessa myös komponenttien suomalaiset edustajat huolehtivat jälkimarkkinoinnista omien verkostoidensa kautta”.

Anderssonin mukaan Turkuun on perustettu varsin kattava varaosavarasto, mistä löytyy korin ja matkustamon osien ohella myös kaikki ikkunat. Varsinkin alkuvaiheessa osien menekkiä seurataan tarkalla luupilla oikean varastotason saavuttamiseksi ja mahdollisten lastentautien karsimiseksi.

Turun katukuvaan ensimmäiset kymmenen kiinalaista linja-autoa ilmestyivät huhtikuun 25. päivänä. Anderssonin mukaan autot ovat herättäneet kiinnostusta useissa suomalaisissa linja-autoyrityksissä, jotka kamppailevat jatkuvan kustannuspaineen alla.

”Länsimaiset komponentit ovat näissä autoissa yhtä kalliita kuin eurooppalaisvalmisteisissa, kustannusetu syntyy lähinnä työstä, jota linja-auton valmistaminen aina vaatii”, pohtii Andersson, joka vastaa myös GD BUS linja-autojen myynnistä suomalaisella markkina-alueella toiminimen GD BUS Oy alla.

”Päämiehellämme on selvä ja määrätietoine halu asettua pysyvästi eurooppalaisille markkinoille eurooppalaisten vaatimusten mukaan rakennetulla kalustolla”, tietää Andersson, jonka mukaan loppuvuoden aikana Suomeen saadaan koeajoon ainakin hybridikäyttöinen linja-auto. Euroopassa hybriditekniikka on vasta tulossa markkinoille, kun Kiinassa näitä energiatehokkaita ajokkeja on käytetty jo reilun neljän vuoden ajan useissa kaupungeissa. Golden Dragonin tuotekehitysosastolla kehitetään aktiivisesti myös sähkökäyttöistä linja-autoa, mikä osaltaan kertoo kiinalaistoimijan halukkuudesta toimia yhtenä linja-autoalan edelläkävijänä.

Ari Perttilä