Ajotaitoa Tahkolta

Aaltonen Motorsport järjestää Tahkovuorella ajotapahtumia erilaisille ryhmille. Yksinkertaisimmin ajoa pääsee kokeilemaan päivittäin järjestettävissä tunnin tapahtumissa, joihin voi osallistua aivan yksittäinenkin henkilö. Tyypillisiä asiakkaita ovat kuitenkin yritykset, jotka tilaavat tapahtuman asiakkailleen tai henkilökunnalleen. Ajotapahtumat ovat kestoltaan yhden, kolmen ja kuuden tunnin mittaisia ja sisällön laajuus luonnollisesti ajan mukaan. Lisäksi tehdään räätälöityjä kokonaisuuksia.

Elämyksiä tarjotaan 14 jäärata-auton kalustolla, joka käsittää Bemareita, Focuksia, Minejä ja Porschen. ”Autot on rakennettu tähän käyttöön – ne vastaavat pitkälti ralliautoa varusteiltaan, mutta eivät ole varsinaisesti minkään sarjan sääntöjen mukaisesti tehtyjä. Jotakin N ja A -ryhmien väliltä”, kertoo toimintaa yhdessä vaimonsa Kati Aaltosen kanssa pyörittävä Tino Aaltonen. ”Esimerkiksi alustassa on kiinnitetty huomiota enemmän ajon helppouteen ja mukavuuteen kuin maksimaaliseen nopeuteen.”

Bemareissa ja Focuksissa on Eibachin alustat ja rallinastarenkaat, joten ajo-ominaisuudet ovat jotakin aivan muuta kuin siviiliautoissa. Vakiomoottorista on kutiteltu tavanomaista enemmän voimaa ja ohjaamo on varustettu turvakaarin ja kilpaistuimin. Minit taas ovat enemmän siviiliversioita ja renkaatkin ovat tieliikennemallia.

Uusin hankinta on Porsche 911, jota käytetään pitkissä ajotapahtumissa. Auto on rakennettu historiikki-tyyliin. Hyvänä puolena mallissa on ilmajäähdytys, jolloin etuosassa ei ole helposti särkyvää jäähdytintä. Tino Aaltonen pitää mahdollisena jopa koko kaluston vaihtamista Porscheihin, mutta se ei toteutune ainakaan aivan lähitulevaisuudessa.

Elämäntyö pohjana

Jääajotapahtumia ei ole todellakaan rakennettu kevyelle perustalle. Pääkouluttaja Tino Aaltosen isä on Rauno ”Flying Finn” Aaltonen, joka voitti muun muassa ensimmäisenä suomalaisena ennen MM-sarjaa ajetun EM-sarjan vuonna 1965. Hän ajoi muun muassa 60-luvulla yhdessä Timo Mäkisen Mineillä, jolloin myös syntyi kanssa käsite Flying Finns.

Aktiivisen ralliuran jälkeen Rauno Aaltonen työskenteli muun muassa BMW:lle, jolle hän kehitti 70-luvulla oman ajokoulutusjärjestelmän. Myös Tino työskenteli tässä koulutusorganisaatiossa, ensin apukouluttajana, sitten pääkouluttajana. Siten hän on ollut vetämässä ajotapahtumia jo neljännesvuosisadan.

Suomessa ajokoulutuksia järjestettiin 90-luvulla, kun ABS-jarrut tulivat markkinoille. Niitä esiteltiin yrittäjille, ammattiautoilijoille ja normaaleille tiellä liikkujillekin esimerkiksi kaarrejarrutuksin. Tästä toiminnasta juontaa osittain nykyinen jääajotoimintakin. ”Vuonna 1995 alettiin turvallisen ajon koulutuksen päätteeksi toivoa päästä kyytiin kilpa-autoon pikataipaleelle. Pian sitten jo haluttiin myös itse ajamaan”, kertoo Tino Aaltonen.

Seitsemäs talvi Tahkolla

Tunnin tapahtumat ovat avoimia yksittäisille henkilöille. Kolmen ja kuuden tunnin ajotapahtumat on suunnattu pääasiassa kotimaisille, vähintään kuuden hengen ryhmille. ”Koska autoja on 14 kappaletta, pääsee tapahtumassa ajamaan lähes koko ajan eikä touhu mene makkaravalkealla istuskeluksi”, huomauttaa Tino Aaltonen. ”Toki haluttaessa se nuotiokin voidaan paikalle järjestää.”

Usein isä-Raunokin on mukana tapahtumissa.

Ryhmiä käy paljon myös ulkomailta. ”Nämä ovat kolmen päivän tapahtumia, joissa ajetaan paljon kahden päivän aikana, mutta niihin järjestetään myös muuta ohjelmaa. Nämä ovat kokonaispaketteja, joissa hoidamme ryhmän lentokentältä lähtien syömisineen, iltaohjelmineen, kaikkineen. Usein nämä ryhmät tulevat uudelleen seuraavina talvina.”

Lisäksi Aaltoset järjestävät turvallisen ajon tapahtumia asiakkaiden omilla autoilla. Näissä pääsee kokeilemaan esimerkiksi luistonvalvonnan käyttäytymistä tositilanteessa. Ryhmille voidaan järjestää räätälöityjä tapahtumia, joissa esimerkiksi ajetaan sekä omilla että kilpa-autoilla.

”Ihmisten ajoasenne on mennyt huonompaan kuin mitä se aiemmin oli. Nyt luotetaan autojen passiiviseen turvallisuuteen liiaksikin”, sanoo Tino Aaltonen.

Tilaisuuksissa käy hyvin vaihtelevan tasoisia kuljettajia – tavallisesta autoilijasta rallikouluun tuleviin ammattilaisiin asti.

Oma talli

Vuonna 1991 Tino perusti autokorjaamon Tino´s Garage, joka toimi aluksi enimmäkseen kilpa-autopajana. Edelleen yritystoiminta on tällä nimellä ja Aaltonen Motorsport on aputoiminimi, joka otettiin käyttöön Sport 2000 -ratasarjassa toimimista varten. Tino lähti luokkaan mukaan vuonna 1997, kun se perustettiin. Korjaamo keskittyi tässä vaiheessa puhtaasti BMW:n rakenteluun ja turvallisen ajon tapahtumat vähenivät.

Sport 2000 -luokan kanssa samoin säännöin alkoi Euroopassa useita sarjoja samaan aikaan ja Saksassa vastaava DTC-luokka alkoi vuonna 1995. Tästä syystä kysyntää autoille oli paljon. Jo pelkästään Suomessa Sport 2000 -autoja on paljon.

Aaltosen talli ajatti parhaimmillaan kahdeksaa autoa, kahta Saksassa ja kuutta Suomessa. ”Ajoin itse yhden kauden Suomessa ja sitten kolme kautta Saksan DTC-luokkaa. Tallihommissa tulivat myös sponsoreille järjestetyt pr-tilaisuudet tutuiksi.”

Tino Aaltonen tekee edelleen ajotapahtumia eri merkkisille autoille, esimerkiksi Minille hän on tehnyt paljon töitä. Viimeisen kahden vuoden aikana hän on tehnyt rata-ajotapahtumia Ferrarille. ”Tämä kokemus on muuttanut käsitystäni Ferrarin ominaisuuksista – se on sittenkin hieno auto ajettavaksi.”

Saksan kilpailuajan peruja on Tinon tuttavuus Einbach-tehtaan omistajan kanssa. Sen myötä Aaltonen Motorsport on Eibach-tuotteiden, kuten jousien ja alustaosien edustaja Suomessa. Edustukseen kuuluvat myös K&N -vapaavirtausilmansuodattimet.

Jäälle

Kävimme tutustumassa tapahtumapaikkaan, joka on Tahkovuoren juurelle ulottuvan Syväri-järven Tahkolahdella. Sinne on jäädytetty kymmenien hehtaarien kokoinen alue, jolla on muun muassa lentokenttänäkin käytettävä rata. ”Jäädyttämällä on varmistettu, että jää on varmasti tarpeeksi vahvaa ja hyvälaatuista, jotta tapahtumat ovat turvallisia”, sanoo Tino Aaltonen. Alueelle on aurattu erilaisia jääratoja ajotapahtumia varten.

Autokalustosta oli paikalla edustaja kaikista käytössä olevista malleista. Ja tottahan niitä piti päästä myös ajamaan. Ensimmäisenä Tino antoi peruskoulutuksen, jossa käytiin läpi istuma-asento sekä vaihteiden ja ratin käyttö. Tällainen koulutus annetaan kaikille tapahtumissa käyville kuljettajille, pidemmissä tapahtumissa hieman laajempikin.

Sitten vain kypärä päähän ja Bemarin kyytiin keiloja kiertelemään. Tino esitteli kuinka takavetoinen auto menee vauhdilla kaarteet kun niihin mennään vastaheitolla ja oikea-aikaisella jarrutuksella kertoen ajodynamiikan perusteita painon siirrosta tarpeelliseen suuntaan. Muutaman esittelykierroksen jälkeen pääsin toteamaan, että se on helppoa, kun osaa, mutta osaamisen saavuttaminen ei tapahdu siinä samassa. Muutaman kierroksen jälkeen alkaa jo vähän onnistuakin, joka tuntuu hienolta.

Seuraavaksi siirrymme samalla kaavalla etuvetoiseen Focukseen. Se taittuu myös jarruttamalla ja vastaheitolla kaarteisiin eikä sitä viedä käsijarrun avulla, kuten joskus on tullut etuvetoista kiusattua. Tino esitteli myös vasemman jalan jarrutuksen. ”Tätä käydään hieman läpi pitkissä koulutuksissa, mutta yleensä ihmisillä ei ole vasemman jalan koordinaatio kovin hyvä ja siksi tarkasti ajoitettava jarrutus ei ala kovin nopeasti onnistua.”

Jääradalla etuvetoisellakin ajaminen on hauskaa ja vauhdikasta. Autoissa olevat rallinastat antavat hyvän pidon jäällä. Pitoa voisi verrata tavallisen renkaan pitoon soralla.

Minissä oli tavalliset tieliikennenastat alla. Sillä Tino opetti elokuvista tutun käännöksen, jossa ensin peruutetaan vauhdilla, pyöräytetään auto ympäri ja jatketaan samalla vauhdilla eteenpäin. Muutaman harjoituskierroksen jälkeen tämäkin onnistui, vaikka ei kyllä aivan tyylipuhtaasti.

Vielä päätteeksi kiersimme jäärataa Bemarilla, taas ensin Tinon opastuksella sitten omaan tahtiin ja taas oli hauskaa. Vielä päätteeksi kokeilin rataa vertailun vuoksi omalla autolla, jossa on kitkarenkaat. Tämän perusteella voin vakuuttaa, että kyllä nastarenkaissa on parempi pito jäällä.

Kotiläksyksi Tino antoi ratin käsittelyn opettelemista. ”Vuosien ja miljoonien kilometrien jälkeen on varsin haastavaa oppia pois vanhoista tavoista. Kyllä se varmaan neljän vuoden kuluttua alkaa sujua”, lohdutti Tino Aaltonen.

Turvallisuus perustana

Turvallisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota. Tilaisuuksissa asiakkaat ovat kuitenkin omalla vastuullaan ja korvaavat sen minkä särkevät. ”Vielä tämän seitsemän vuoden aikana ei ole tarvinnut ketään laskuttaa vaurioiden takia.”

”Nämä pohjautuvat turvallisen ajon tapahtumaan, mutta hauskuus yksi tärkeä elementti”, korostaa Tino Aaltonen. ”Ajodynamiikan valaisu antaa oivalluksia auton ominaisuuksista ja käyttäytymisestä. Aikaisemmin tapahtumissa käyneet ovat kertoneet, kuinka henki on säästynyt sen ansiosta, että on osannut ajaa.”

Ajotapahtumia järjestetään vain jääradalla, joten toimintakautta on vain kolmisen kuukautta vuodessa. Muun ajan vuodesta Kati ja Tino isännöivät omistamaansa kokouskartano Villa Wolaxia Turun kupeessa Kuusiston saaressa. Jääratakauden ajan Aaltoset asuvat Tahkolla. ”Olemme talvi-nilsiäläisiä”, toteaa Kati Aaltonen.