Kauha on pyörinyt jo yli 30 vuotta

Nykyisin kaivukoneen puomin päässä on lähes poikkeuksetta kallistuva kauhanpyörittäjä eli kansanomaisemmin se rototiltti. Jo puolitoista tonnia painavissa peruskoneissa näkee kauhanpyörittäjiä ja järeimmillään niitä on saatavana jo yli 40 tonnin koneisiin. Markkinoita dominoivat edelleen ruotsalaisvalmistajat. Suomessakin laitteita valmistetaan ja myös Pohjois-Euroopan ulkopuolellakin valmistajia ja etenkin käyttäjiä jo on.

Tiettävästi ensimmäinen Suomessa myyntiin tullut kallistuva kauhanpyörittäjämerkki oli Multivip, jota valmisti ruotsalainen EssVerk. Tuolloin Tapani Vuorenhela aloitti niiden myynnin Turusta käsin vuonna 1992. Lamavuodet jatkuivat tuolloin vielä parisen vuotta, eikä uuden lisälaitteen myynti heti ottanut tuulta purjeisiinsa. Vaikka edistyksellisiltä urakoitsijoilta investointihaluja löytyi, eivät työnantajat lämmenneet oitis ajatukselle maksaa ekstraa siitä, että kauha pyörii ja kallistuu.

Alussa kauhanpyörittäjiä käytettiin yksinomaan urbaanissa ympäristössä 12–18 tonnin painoisissa pyöräalustaisissa kaivukoneissa. Nopeasti urakoitsijat tajusivat, kuinka paljon työskentely helpottuu, kun kauha taipuu monenlaisiin asentoihin. Muutaman vuoden ajan laitteen käytöstä maksettiinkin hieman enemmän, mutta aika äkkiä kauhanpyörittäjien yleistyessä tästä käytännöstä työn suorittajien harmiksi luovuttiin.

Konsepti on muuttunut alkuajoista aika paljon. Rakenteet ovat vahvistuneet, varustelu monipuolistunut ja koneohjausjärjestelmät ovat vakiinnuttaneet paikkansa kaivavassa kalustossa. Nykyään kauhanpyörittäjä sulautuukin osaksi koneohjausta. Erilaiset, niin mekaniikan kuin hydrauliikan yhdistävät pikaliittimet ovat yleistyneet, niin kauhanpyörittäjän ylä- kuin alapuolella.

Turvalukitusjärjestelmät takaavat sen, että vahinkoja ei pääse syntymään. Nykyiset ohjausjärjestelmät ja etäkäyttö mahdollistavat entistä tehokkaamman työskentelyn. Jos alkuun lähdettiin muutamalla mallilla, niin mallistot eri valmistajilla ovat nykyään jo varsin kattavat. Kallistuva kauhanpyörittäjä on jo useita vuosia ollut kaivavan kaluston vakiovaruste.

Ruotsista se alkoi

Ruotsi on kauhanpyörittäjien luvattu maa ja siellä konsepti on kehitetty. Se on päivänselvää. Tosin ihan varmaa ei ole se, kuka todella keksi ensimmäisenä idean, sillä siitä on erilaisia näkemyksiä. Konepörssi ei ota siihen kantaa.

Yksi uranuurtajista on SMP Parts AB, jonka juuret yrityksenä juontavat vuoteen 1919, jolloin veljekset Jonas Gunnar ja Fredrik Höglund perustivat yrityksen nimeltä Bröderna Höglunds Verkstäder.

Erilaisen korjaustoiminnan ja hydraulisten työlaitteiden rakentamisen kautta ensimmäinen kallistuva kauhanpyörittäjä esiteltiin yrityksen historiikin mukaan jo vuonna 1985. Nykyään tuotevalikoima kattaa kauhanpyörittäjät 3–28 tonnin peruskoneisiin.

Ruotsalaisilla veljeksillä, Allan ja Rune Johanssonilla on myös suuri historiallinen merkitys kallistuvien kauhanpyörittäjien syntyyn. Hydraulisen pyörittäjän puutavarakuormaajiin veljekset toivat yrityksensä Cranabin puitteissa markkinoille jo 70-luvun lopulla. Indexator oli Johanssonien toinen yritys ja se valmisti hydraulisia komponentteja.

Vuonna 1986 perustajien jälkeinen sukupolvi siirtyi yrityksen vetovastuuseen. Noreco oli esitellyt samana vuonna ensimmäisen kallistuvan kauhanpyörittäjän nimellä Rototilt. Vuonna 1992 Indexator osti Rototiltin nimen ja valmistusoikeudet. Norecon taru päättyi samoihin aikoihin.

Helatuote ja Vuorenhela aloittivat Rototilt-pyörittäjien myynnin 90-luvun puolivälissä Suomessa ja alussa kauppa kävi 100 kappaleen vuosivauhdilla. Sittemmin kaikkien merkkien yhteismyyntimäärä on noussut meillä parhaimpina vuosina ainakin kymmenkertaiseksi.

Rototilt valmistaa nykyään kauhanpyörittäjät 1,5–43 tonnin koneisiin.

Toinen Rototilt-merkin rinnalle jo keksinnön alkuaikoina noussut ruotsalaisvalmistaja on Engcon. Myös toisen Engconin perustajan, eli Stig Engströmin juuret löytyvät Norecosta, missä hän toimi insinöörinä 80-luvun lopulla.

Vuonna 1990 mies sitten perusti oman yrityksensä Engcon AB:n ja päätti edelleen kehittää jo syntynyttä lisälaitekonseptia, joka toisi uuden ulottuvuuden kaikille kaivavan kaluston käyttäjille. Kolme vuotta myöhemmin eli vuonna 1993 sitten ensimmäinen keltainen Engcon esiteltiin suurelle yleisölle messuilla Ruotsissa. Nopeasti se nähtiin myös Suomessa.

Engconin kauhanpyörittäjärepertuaari käsittää peruskoneiden painoluokat 1,5–33 tonnia.

Nämä kolme valmistajaa siis aloittivat suunnilleen samoihin aikoihin ja ovat kolmessa vuosikymmenessä saaneet vahvaa jalansijaa myös Pohjoismaiden ulkopuolella. Jo useiden vuosien ajan ne ovat olleet erilaisten kansainvälistenkin konenäyttelyiden vakio-osallistujia. Kesti kauan ennen kuin konsepti löi itsensä läpi maailmanlaajuisesti, mutta nykyään moni konevalmistajakin tarjoaa kauhanpyörittäjän jo tehdasasennuksena.

Neljäs ruotsalaismerkki eli Steelwrist aloitti hieman myöhemmin. 2000-luvun alussa yritys nimeltä Dsolution AB käynnisti oman kallistuvan kauhanpyörittäjänsä kehitystyön. Nopeasti asiakkaille esiteltiin ensimmäinen prototyyppi. Vuosi 2005 oli merkittävä tulevaisuuden kannalta, sillä tuolloin sellaiset herrat kuin Stefan Stockhaus ja Markus Nilsson perustivat yrityksen Steelwrist AB ja ostivat tuotteen oikeudet Dsolutionilta.

Steelwristin portfoliossa on kauhanpyörittäjät 1,5–33 tonnia.

Myös Suomesta

Kotimainen Marttiini Metal Oy on saanut sekin viime vuosina yhä enemmän jalansijaa vientimarkkinoilla. Jo pitkään yritys on tunnettu luotettavista kallistuvista MT-pikaliittimistään, joita on saatavilla 14–50 tonnin koneisiin. Yritys valmistaa myös pyörittäjiä aina 50 tonnin peruskoneisiin saakka.

Marttiinin historia alkaa vuonna 1928 perustetusta puukkotehtaasta. Metsäteollisuuden koneellistuminen toi mukaan konepajatoiminnan vuonna 1967. Puukkobisnes myytiin Rapalalle vuonna 2005 ja Marttiini Metal Oy jatkoi perheyhtiönä kehittämällä tuotteita myös koneurakoitsijoille. Vuonna 2019 yrityksen sukupolvenvaihdoksen myötä johtoon astui Miika Marttiini.

Vuoden 2022 Maxpossa nähtiin uusi kotimainen kauhanpyörittäjämerkki, kun Lännen Tractors Oy:n osastolla oli esillä sulkavalaisen Rotyx Oy:n keksintö. Rotyx poikkeaa valtavirrasta, sillä se on toteutettu ilman kallistussylintereitä. Sen keskeisenä innovaationa on patentoitu kääntölaite, joka perustuu öljynpaineen avulla kääntyvään siipirakenteeseen.

Miehet Rotyxin takana ovat Tuomo Sihvo, Harri Qvintus sekä Simo ja Asko Toropainen. Rotyx tähtää jatkossa kotimaan lisäksi myös Keski-Euroopan markkinoille. Tällä hetkellä kauhanpyörittäjämallistoon kuuluu kaksi kokoluokkaa eli laitteet 9–13 ja 13–18 tonnin painoisiin peruskoneisiin.

Uusin tulokas on Easy Tilt, Nettisivujen mukaan sekin on Suomessa valmistettu. Mallistossa on jo valmiina kompaktit kauhanpyörittäjät 1-6 tonnin peruskoneisiin. Järeämpiä malleja on tulossa.

Kallistuva kauhanpyörittäjä on siis oleellinen puomin jatke, jonka avulla erilaisten työlaitteiden kuten kauhojen, maantiivistäjien, harjojen, jyrsimien ym. käyttö helpottuu ja tehostuu.

Jos nykyiseltä koneen kuljettajalta vietäisiin mahdollisuus pyörittää ja kallistaa, alkaisi varmasti se kuuluisa itku ja hammasten kiristys. Kauhanpyörittäjän proportionaaliohjaus on syöpynyt kuljettajan hermostoon yhtä vankasti kuin kaivuvipujen liikkeet. Kokonaisuutta hallitsevan kuljettajan työskentelyä on aina ilo seurata. Kauha tai jokin muu työlaite tanssii ammattimiehen käsissä kolmiulotteista valssiaan.

• Lue myös: Konepörssin teemalehti: Työlaitteet.