Blogi

Pomputtaa kesäkatu miestä

Hallituksen kehysriihessä päätettiin huhtikuun alussa leikata liikenne- ja viestintäministeriön määrärahoja 17 miljoonaa euroa aiemmin leikatun 110 miljoonan edestä. Tämä tarkoittaa sitä, että monista suunnitelluista liikennehankkeista joudutaan nyt luopumaan ja siirtämään hamaan tulevaisuuteen. Toisessa vaakakupissa painoi tietenkin nyt puolustusmäärärahojen lisäämisen tarve.

Suomen tieverkko rapautuu kovaa vauhtia. Sen jokainen tienkäyttäjä on tullut karvaasti huomaamaan, eikä tilanne ole parantumassa.

Kovan talven jälkeen kärsitään yleensä pahasta kelirikosta, eikä tämä kevät tehnyt poikkeusta. Monilla paikoin kelirikko oli jopa pahempaa kuin muutamana edellisenä talvena. Hapertuva routa ja runsaan lumen aiheuttamat sulamisvedet mylläävät kylä- ja vähän suuremmatkin tiet perunapelloiksi. Tämä tietää yhä enemmän pehmenneitä, kunnostustarvetta vaativia sorateitä ja paikattavia kulumia sekä kraatereita asfalttiteihin.

Vaikka äskettäin julkistetut lisäleikkaukset eivät kohdistukaan perusväylänpitoon, supistaa äkkiä kohonnut kustannustaso päällystettäviä kilometrimääriä. Tänä kesänä uutta bitumia pintaan saa vaatimattomat 2 300 tiekilometriä, kun tarvetta olisi melkein toiselle mokomalle. Viime vuoden määrä oli 2 900 kilometriä. Väylävirasto on arvioinut, että huonokuntoisen tieverkon määrä kasvaa tänä vuonna ainakin 500 kilometrillä.

Sekä bitumin että polttoaineiden rajusti jopa 30 prosenttia kohonneet hinnat ajavat alan yrityksiä ahdinkoon. Syytä on tässä maailmantilanteessa ymmärtää, että hyvässä kunnossa oleva tieverkko on myös osa kovasti yhteiskuntaa puhuttavaa huoltovarmuutta.

Samaan asiaan liittyen Infra ry muistuttaakin, kuinka tärkeässä roolissa koneurakoitsijan kalusto on poikkeusoloissa. Juuri tuota huoltovarmuutta ja joukkojen toimintavalmiutta takaamassa.

Itse olin viimeisissä kertausharjoituksissani 2000-luvun alussa laatimassa joukko-osastojen kalustoluetteloita. Tämä tarkoitti sitä, että pataljoonan perustamiskeskuksessa sijoitimme alueen yrittäjien kuorma-autoja, traktoreita, pakettiautoja ym. puolustusvoimien määrittämiin joukko-osastoihin. Eli poikkeusoloissa monenlaiset kulkupelit voidaan määrätä puolustusvoimien käyttöön, sillä omaa kalustoa sillä ei ole riittävästi.

Keskeistä poikkeustilanteessa apuun kutsuttavaa arsenaalia ovat myös maarakentamisessa käytetyt työkoneet. Infra ry toteaa, että polttoöljyn hinnan nousu uhkaa rapauttaa tätä tärkeää reserviä. Tilastokeskuksen mukaan moottoripolttoöljyn hinta on noussut lähes 80 prosenttia vajaassa puolessa vuodessa. Tilanne on täysin kestämätön.

Infra ry haluaisikin laskea yritystoiminnassa käytettävän kevyen polttoöljyn veron väliaikaisesti EU-minimiin. Polttoaineveron alennus tulisi suurelta osin kompensoitua, koska polttoaineen hinnan päälle tulee vielä arvonlisävero, jonka tuotto vastaavasti nousee hintojen noustessa.

Infran rakentamisessa käytettävän kaluston kunnossapitäminen on siis elintärkeää kotimaisen huoltovarmuuden ja poikkeusolojen toimintavarmuuden takaamiseksi.

Maxpo tuli ja meni

Maxpolla on pitkä historia. Aivan ensimmäinen näyttely sijoittuu vuoteen 1970 ja paikkana oli Keimolan moottorirata. Aivan kuten seuraavinakin kertoina vuonna -72 ja -74.

Pitopaikat ovat vaihtuneet vuosien saatossa Helsingin Messukeskuksen, Vermon raviradan ja Sipoon Talman kautta Hyvinkään lentokentälle, missä siis ollaan vietetty Maxpoja jo vuodesta 2009 lähtien.

Maxpon historiaan sopii yksi kummallisuus, sillä vuonna 1987 tapahtuma vietiin läpi Kehä-Maxpona. Koneliikkeet esittelivät kalustoaan omilla pihoillaan. Se ei ottanut tuulta purjeisiinsa, joten siitä luovuttiin yhden kokeilun jälkeen.

Mansen Mörinät on kuitenkin osoittanut, että näinkin toteutettava näyttely toimii kuin verojen jokavuotinen korotus eli vuorenvarmasti. Vuonna 1987 aika ei kuitenkaan tainnut olla kypsä tälle ennakkoluulottomalle kokeilulle. Tuo vuoden -87 tapahtuma on muuten ensimmäinen Maxpo, johon nuorena toimittajana osallistuin. Siitä lähtien on tullut käytyä jokaisessa. Ja Hyvinkäällä käytiin nytkin. Messuraportteja pukkaa kanavalle, ole kuulolla.

Kuvia Kehä-Maxposta vuodelta 1987




Lue seuraavaksi