Tierakennuksen uusilla urilla

Tirkkosen menetelmässä hyödynnetään tiealueella oleva kiviaines murskaamalla se paikan päällä. Toki tiellä on erilaisia maaperiä eikä kiviaineskuljetuksilta vältytä kokonaan, mutta ajomatkat ovat kuitenkin huomattavan lyhyitä. ”Joillakin tiepätkillä on kiviainesta yli tarpeen, jolloin sitä jätetään kivipankkiin ja käytetään myöhemmin muissa kohteissa lähialueella”, kertoo Tirkkonen. Aina ei kiviainesta ole riittävästi. ”Olemme käyttäneet terästeollisuuden kuonaa sideaineena lisäksi, jos siihen on olut tarvetta.”

Kiviaineksen ottaminen tiealueelta on kätevää myös ottolupien kannalta, sillä sellaisia ei tarvita tässä tapauksessa. Tiealuetta lunastetaan yleensä lisää tällaisissa tapauksissa, kuten tehdään yleensäkin rakenteiden uusimisen yhteydessä.

Suunnittelu uusissa puissa

Tirkkonen hoitaa kunnostusurakan kokonaisurakointina. Poikkeuksellista siinä on, että urakkaan kuuluu myös suunnittelu kokonaisuudessaan. Esimerkiksi Ely-keskukset, jotka ovat hoitaneet tiehallinnolta siirtyneitä teiden kunnossapitovastuita tämän vuoden alusta, antavat Tirkkoselle tieosuuden korjattavaksi ja hän hoitaa siitä eteenpäin. ”Hieman on tullut sanomista muiden urakoitsijoiden puolelta, että saan näin vapaat kädet, mutta tämä on pioneeritoimintaa eikä toimintamallien kehittäminen olisi järkevästi mahdollista muuten.”

Kunnostushanke lähtee kartoitusajolla, jonka Tirkkonen tekee tiehöylällään. Höylä on melkoisen erikoinen ilmestys, johon on rakennettu ja muutettu paljon tekniikkaa. Esimerkiksi ohjaamona näyttää olevan pyörivä moton ohjaamo ja kone on varustettu 3D-mallinnusjärjestelmällä. Kartoitusajossa koko tieosan muoto tallennetaan kolmiulotteisena datana ja maatutkataan kiviaineksen kartoittamiseksi sekä otetaan viipalenäytteitä. Sitten tie harataan kaivukoneella metrin syvyydestä ja yli 35 senttimetrin läpimittaiset kivet nostetaan karholle tien sivuun ja näytteet otetaan uudelleen. Näiden tulosten perusteella tehdään suunnitelma, jossa huomioidaan näkemät, kaltevuudet ja muu tarpeellinen.

Reilusti kantavuutta

Harauksella nostettua ylisuurta kiveä nousee helposti tuhansia tonneja kilometriltä. Lisäksi kalliokohdat ja suuret kivet ammutaan louheeksi. Kiveä siirretään tarpeen mukaan lisää kantavuutta tarvitseviin paikkoihin, joissa kiviainesta ei ole riittävästi.

Kiviaines sekoitetaan tien runkoon traktorin perässä olevalla murskaimella. ”Tien runko harataan metrin syvyydeltä ja murskaimen avulla siihen sekoitetaan riittävästi kiviainesta kantavuuden saavuttamiseksi. Routimistahan tämä ei estä, mutta tasalaatuinen kerros routii samalla tavalla joka paikassa, jolloin tien pinta pysyy tasaisena. Tien reunat rakennamme louheella, jolloin kantavuus on hyvä myös siellä ja louhe muodostaa tavallaan salaojan, jolloin tierungon vesitalous pysyy kunnossa”, esittelee Tirkkonen.

Uusia menetelmiä seurataan tietysti tilaajankin taholta tarkasti. Kantavuusmittauksissa on saatu erittäin hyviä tuloksia. Verrattuna tavalliseen tapaan, eli maarakennuskankaan päälle ajettuihin puhtaisiin murskekerroksiin, kantavuudet ovat olleet yli kolminkertaisia heti työn valmistumisen jälkeen. Kantavuuksia tarkkaillaan myös jälkikäteen ja vuosien kuluessa kantavuudet näyttävät vain kasvavan.

Keskimäärin Tirkkosen menetelmällä tehty tiekorjaus maksaa parisenkymmentä prosenttia enemmän kuin murskeilla parannettuna. Hintaero tasoittuu nopeasti mitä pidemmät kuljetusmatkat murskeille tulee. ”Olemme tehneet esimerkiksi huoltoteitä Lapin luonnonsuojelualueille. Siellä kuljetusmatkat ovat pitkiä tämä on ylivertaisen edullinen tapa tehdä hyviä kantavuuksia tällaisissa kohteissa.

Murskausta maan sisään

Pienissä kohteissa Tirkkonen murskaa kaiken kiviaineksen rammeroimalla ja omalla PTH-Chrusher-traktorimurskaimellaan. Sillä murskautuu 30-35 senttimetrin kokoinen kivi vielä kohtuullisen mukavasti ja massoja sillä saadaan ajettua reilusti yli 1000 tonnia päivässä. Isompikin kivi menee, mutta aikaa kuluu ja koneet kuluvat vastaavasti enemmän.

Voimaa tällainen murskausteho vaatii tietysti valtavasti ja siksi Tirkkosen Fendtin on virittänyt tätä tehtävää varten Itävallassa Profiteam Holzer (PTH), joka on tehnyt myös työkoneet, eli murskaimen ja haran. Jatkuvaa tehoa Tirkkosen Fendtistä saadaan 450 hevosvoimaa, mutta hetkellisesti tehoa voidaan ottaa ulosottoakselilta reilusti enemmänkin. ”Olen kokeillut muutakin traktorimerkkiä, mutta voimansiirto on tässä työssä niin kovilla, että tämä on osoittautunut ainoaksi kestäväksi vaihtoehdoksi. Parhailla Fendteillä on tässä työssä ajettu 20 000 tuntia.”

Kulutusosaa menee tietysti paljon. Tirkkonen on ajanut tällä rungolla nyt neljä vuotta ja joka talvikautena siihen on tehty laaja kunnostus. ”Terien kestävyyttä kun vielä saisi lisättyä, koska ne ovat kalliita ja niiden kustannusvaikutus merkittävä. Terien kestävyys on parantunut merkittävästi viime vuosina. Olen käyttänyt koboltti-terää, jonka kehitystyössä olen itse ollut mukana aktiivisesti. Timantti olisi kestävin, mutta hinta on niin kova, että kokonaiskustannuksilta koboltti on kuitenkin vielä järkevämpi vaihtoehto.”

Suuret kivimäärät mobiilimurskaimella

Kun murskattavan kiven määrä on suuri, kannattaa kivi pienentää mobiilimurskauslaitoksella. Petäjävedellä Tirkkosen työmaalla oli murskaamassa Seppälän Kiuaskivi Oy. ”Erikoinen työmaa tämä on, mutta mielenkiintoinen ja hyvin tuntuu homma toimivan”, sanoo Mikko Seppälä. ”Hyvin tuntuu tulevan kantavuuksia, rapa kyllä roiskuu, mutta eivät täällä autot tai koneet uppoa murskaimella käsiteltyyn tiepohjaan.”

Yrityksen päätuote on nimestäkin pääteltävä kiuaskivi. Yritys louhii Oriveden Eräjärvellä erittäin hyvin kiuaskiveksi soveltuvaa Oliviinidiabaasia. Murskaimia Seppälällä on ollut 90-luvulta lähtien, nykyistä pienempiä myllyjä ja osin murskaamassa on käyneet aikaisemmin muut urakoitsijat. Murskaukseen Seppälä hankki viime kesänä Sandvik UJ440i -leukamurskaimen, jota nyt siis käytetään Tirkkosen urakalla tietyössä. Jälkimurskaimena Seppälällä on Lokotrack LT 1100. Seppälä harjoittaa murskausurakointia maanlaajuisesti pienemmistä isompiin kohteisiin.

”Hienosti ovat murskaimet menneet. Sandvikin leuka on tehokas ja Sandvikilla on asiakaspalvelu asiakaslähtöistä – neuvoja saa tarvitessa ja homma toimii. Tehokkaan etupään perään hankintalistalla on välimylly tai isompi jälkipää”, suunnittelee Seppälä.

Kiuaskivien pesuun ensimmäisen pesukoneen Seppälän Kiuaskivelle kehitteli Vimelcon Mika Lampinen. Hänen kauttaan muodostui myös yhteistyökuvio Tirkkosen kanssa.

Tällä työmaalla esimurskaimella murskataan tienpäällä tiealueelta harattua kivikarhoa. Osa kivestä jää paikoilleen mutta suuri osa siirretään – lähelle pyöräkuormaimella ja kauemmas ajetaan autolla. Osa molskotista ajetaan läjitysalueelle, jossa on jälkimurskain tekemässä pintakerrokseksi ajettavia hienompia murskeita.

Seppälän Kiuaskivellä luotetaan nuoreen voimaan. Pääasiassa murskauslaitosta pyörittää Mikko Seppälän poika Saku Seppälä työporukkansa kanssa. ”Välillä pojat jo neuvovat minuakin. Homma toimii heillä hyvin”, toteaa Mikko Seppälä.

Juha Kuusjärvi