Vihreä siirtymä ruokkii rakentamista ja pitää infrainvestoinnit kasvussa

Artikkelikuva: INFRA alueiden markkinanäkymät 2026 verrattuna edelliseen vuoteen.

Vihreä siirtymä vauhdittaa energiasektorin rakenteellista muutosta, mutta kasvattaa myös kaivos- ja teollisuusinvestointeja sekä investointeja sähkön kantaverkkoon ja tietoliikenneinfrastruktuuriin. Se on luonut positiivista virettä infrarakentamiseen, osoittavat INFRA ry:n aluesuhdannekatsaukset.

Infrainvestoinnit jatkavat kahden prosentin kasvukäyrällä vuonna 2026 toimintaympäristön epävarmuuksista huolimatta. Energiamurros korvaa asuntorakentamisen notkahduksessa menetettyä markkinaa.

”Tuulivoiman rakentaminen on alamaissa, mutta esimerkiksi aurinkovoimaloita rakennetaan nyt Lappia lukuun ottamatta koko Suomessa. Sen liitännäisenä investoidaan sähkön varastointiin, ja energiamurroksen seurauksena vahvistetaan myös sähkön siirtoyhteyksiä. Lumipalloefekti luo työpaikkoja infrasektorille läpi Suomen”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö iloitsee.

”Myös kunnat panostavat infraan haastavasta taloustilanteestaan huolimatta. Kuusi suurinta kaupunkia lisää katu- ja muuta infrarakentamista. Helsingissä, Vantaalla, Tampereella ja ehkä pian Turussakin raitiotieinvestoinnit kasvattavat markkinaa luoden työpaikkoja.”

Selvin kasvu inframarkkinassa keskittyy INFRAn Uudenmaan, Hämeen ja Pohjanmaan piirien alueille. Aluetarkastelussa korostuvat myös Pohjanmaan, Kainuun, Lapin ja Pohjois-Karjalan kaivosinvestoinnit, jotka kuitenkin Pohjanmaata lukuun ottamatta realisoituvat vasta 2030-luvulla. Datakeskuksia nousee etenkin Uudellemaalle, Kaakkois-Suomeen, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Etelä-Savossakin on Mikkelin seudulla kaksi hanketta lupavaiheessa, ja rakentamista on luvassa jo vuonna 2026. Teollisuus- ja julkinen rakentaminen työllistävät useammassa maakunnassa.

Väylärahoitus kohdentuu vilkkaimmille yhteysväleille

Ratainvestoinnit painottuvat INFRAn aluekatsausten perusteella pääkaupunkiseudulle, Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Turkuun. Isoimmat maantieinvestoinnit osuvat Uudellemaalle, Länsi-Suomeen, Hämeeseen, Keski-Suomeen ja Pohjois-Savoon.

Perusväylänpidon korjausvelkarahoituksella tehdään yhä pieniä maantien ja radanparantamisia sekä siltakorjauksia kaikkialla Suomessa. Kokonaisturvallisuutta ja sotilaallista liikkuvuutta parantavia hankkeita on myös eri puolilla maata.

”Väyläinvestointien painopiste on siellä missä eniten liikutaan, kuten Vantaan ratikassa, Helsinki–Tampere-radassa ja Espoon kaupunkiradassa sekä E18:ssa Raisiossa ja Vt 5:ssä Leppävirta–Kuopio. Pääministeri Orpon hallituksen yli kolmen miljardin euron infrainvestointiohjelma työllistää nyt erityisesti urakoitsijoiden tarjouslaskijoita. Moni hanke käynnistyy tänä vuonna, ja se tietää töitä väyliä rakentaville pää- ja aliurakoitsijoille”, Syrjö analysoi.

Rakennusteollisuus RT:ssä infratoimialaa edustava INFRA julkisti aluesuhdannekatsauksensa Ammattipäivillä Tampereella 11.3.2026. INFRAn jäsenyritykset rakentavat ja pitävät kunnossa liikenne-, kunta- ja energiainfraa, tuottavat rakentamisen kiviainekset sekä tarjoavat purku- ja kierrätyspalveluja ja kaivosteollisuuden materiaalilogistisia palveluja.