Korjausvelkarahalla päällystetään jälleen lisäkilometrejä

Väylävirasto ja elinvoimakeskukset tavoittelevat valtakunnallisesti noin 2 400 kilometrin päällystysohjelmaa vuonna 2026. Kahden peräkkäisen hyvän vuoden jälkeen kilometrimäärä jää pienemmäksi alemman rahoitustason takia, vaikka hallituksen myöntämää määräaikaisen korjausvelkaohjelman lisärahoitusta on käytössä myös tänä vuonna. Osa lisärahoituksesta ohjataan viime vuoden tapaan maantiesiltojen korjaamiseen.

Viime vuonna uutta päällystettä saatiin noin 3 420 kilometriä, josta kävely- ja pyöräilyväyliä oli noin 160 kilometriä. Vuonna 2024 maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä päällystettiin yhteensä noin 4 050 kilometriä.

Kaiken kaikkiaan päällysteiden korjaukseen ja tiemerkintöihin käytetään tänä vuonna 279 miljoonaa euroa, josta 100 miljoonaa on hallituksen myöntämää lisärahoitusta. Vuonna 2024 pelkkää lisärahoitusta oli päällystyksiin 250 miljoonaa ja viime vuonna 180 miljoonaa euroa. Niin sanotun korjausvelkarahoituksen aikana vuosina 2024–2026 päällystetään keskimäärin arviolta reilut 3 200 kilometriä vuodessa, kun ennen lisärahaa päällystettiin keskimäärin reilut 2 700 kilometriä vuodessa.

”Lisärahoitus tulee tänäkin vuonna tarpeeseen, mutta kokonaisuudessaan pienemmän rahoituksen takia päällystystyöt painottuvat vilkkaammalle tieverkolle, jossa liikennettä on eniten. Siten maanteiden korjausvelan kasvua ei saada taitettua vuosien 2024 ja 2025 tapaan. Etenkin vähäliikenteisemmän tieverkon pitkäjänteinen korjaus vaatisi rahoitustason pysyvää nostoa. Vakaan rahoitustason jatkuvuus olisi erittäin tärkeää niin tienkäyttäjien, tieverkon kunnon kuin koko alan investointien, osaamisen kehittämisen ja työllisyyden kannalta”, toteaa väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta.

Kilometrimäärään vaikuttaa vielä moni muuttuja

Lopulliseen päällystyskilometrien toteumaan vaikuttavat oleellisesti sekä teiden rakenteille tehtävät parantamistoimenpiteet että asfaltin sideaineena käytettävän bitumin hinnan – johon taas vaikuttaa eniten raakaöljyn maailmanmarkkinahinta – kehittyminen työkauden aikana. Myös sääolosuhteet ja esimerkiksi talven aikana syntyneiden päällystevaurioiden suuruusluokka vaikuttavat toteumaan. Päällystystyöt alkavat aikaisintaan vapun tienoilla.

Alueellisesta tienpidosta vastaavat elinvoimakeskukset (entiset ELY-keskukset) kilpailuttavat maanteiden päällystysurakat, ja kilpailutukset jatkuvat paikoin aina alkukesään asti. Päällystysohjelmat varmistuvat eri tahtiin eri puolilla maata. Osa päällystyskauden kohteista valitaan vielä keväällä päivittyvien, viimeisten kuntomittausten pohjalta.

Vuosikymmenen lopun niukka rahoitus näkyy tienkäyttäjien arjessa

Tieverkon nykykunnon ylläpitämiseksi vaadittaisiin vuosittain noin 4 000 kilometrin mittaista päällystysohjelmaa. Huonokuntoisia päällystettyjä maanteitä oli vuoden 2025 lopussa noin 10 700 kilometriä, mutta ilman viime vuosien lisärahoitusta määrä olisi ollut tätä suurempi.

”Mikäli vuosikymmenen lopun niukkaan rahoitustasoon ei tule muutoksia, on maantieverkon kunto heikentymässä nopeasti, mikä valitettavasti näkyy myös tienkäyttäjien ja elinkeinoelämän arjessa korjausvelan kasvaessa. Tulevat niukat vuodet 2027–2029 ovat syömässä korjausvelkarahoituksen tuomat hyödyt, ja päällystyskierron, eli montako vuotta päällystyskertojen välissä keskimäärin on, arvioidaan vuosikymmenen lopussa olevan pidempi kuin ennen lisärahoitusvuosia”, Anttila kertoo.

Maantiesilloille hyviä uutisia tänäkin vuonna

Loppuosa hallituksen tälle vuodelle myöntämästä lisärahoituksesta, 18 miljoonaa euroa, käytetään maantiesiltojen korjaamiseen viime vuoden tapaan. Kaiken kaikkiaan tieverkon siltojen ja muiden taitorakenteiden korjauksiin käytetään kuluvana vuonna 111 miljoonaa euroa.

”Huonokuntoisia siltoja voidaan lisärahoituksen avulla korjata ennen kuin mahdolliset ongelmat ehtivät kasvaa suuremmiksi. Siltoja korjaamalla ehkäistään tieliikenteen pullonkauloja ja huolehditaan elinkeinoelämälle sekä huoltovarmuudelle tärkeistä kuljetusreiteistä”, Anttila sanoo.