Uutiset
VM Suomalainen Oy telakkarantaa rakentamassa
Lounaisessa Helsingissä, kovasti kehittyvän Jätkäsaaren naapurissa sijaitsevan Telakkarannan ilme on myös muuttumassa radikaalisti. Nyt Helsingin teollista historiaa sisältävällä alueella on paljon sataman toimintoja, mutta tulevaisuudessa vanhoja teollisuusrakennuksia muutetaan toimisto- ja liiketiloiksi. Telakkarantaan on myös suunniteltu rakennettavaksi uusia asuntoja sekä ihmisten viihtyvyyttä lisäävä rantapromenadi ravintoloineen. Telakkaranta niveltyy osaksi kantakaupungin rantoja kiertävää reitistöä. Alueella on paljon myös teollisuushistoriallisesti arvokkaita ja suojeltavia rakennuksia.
VM Suomalaisen kaivukoneet ovat iskeneet kauhat maahan Helsingin Telakkarannan urakassa, johon kuuluu muun muassa uusi ratikkalinja sekä paljon kunnallisteknisiä putkistoja. Timo Helenius keltaisessa Liebherrissä oli joulukuun alussa iskuvasarahommissa Hietalahdenrannan Nesteen kohdalla, mistä aikanaan valmistuva uusi viemärilinja tulee sukeltamaan syvälle jätetunneliin.
Aina ennen kuin maanpäällisiä rakennuksia, katuja ja muita rakenteita päästään tekemään, on maanalainen infra saatava kuntoon. VM Suomalainen Oy onkin aloittanut Helsingin kaupungille reilun 14 miljoonan arvoisen Telakkakadun katu- ja aluerakennusurakan, jonka valmistuminen ajoittuu vuoteen 2021.
Kyseessä on erittäin vaativa projekti keskellä vilkasta kaupunkimiljöötä. Putkikoot ovat suuria, kaivannot syviä ja vilkkaan liikenteen ohjaus töiden aikana on haastavaa.
Työmaan vastaava mestari Ville Piironen (vas.) ja työnjohtaja Tuukka Lehto tutkimassa työmaan karttoja. Kyseessä on erittäin haastava urakka, jossa mennään varsin syvälle keskellä vilkkainta kaupunkiympäristöä.
Myös rakennusten lähellä tehtävä louhinta on tehtävä varovasti ja huolella. Osin louhinnasta tullaankin tekemään hydraulisesti kiilaamalla.
”Tämä meidän urakkamme sijoittuu Bulevardin ja Hernesaaren rannan väliin. Työmaan päästä päähän pitkin Telakkakatua matka on noin 1,5 kilometriä. Sen lisäksi taloliittymillä mennään jonkin matkaa sivukaduille. Teemme uuden ratikkalinjan pohjatyöt sekä kaiken kunnallistekniikan, johon kuuluu eri putkilinjojen rakentaminen. Jätevesiviemärin runkolinja tehdään 1 400 millimetrin halkaisijan omaavasta betoniputkesta ja hulevesiputken halkaisija on jopa 1 600 millimetriä. Näiden lisäksi asennetaan vielä vesijohdoksi SG-paineputki 400 millimetrin halkaisijalla. Putkilinjojen yhteispituus onkin noin 4,5 kilometriä”, kertovat työmaata johtavat Ville Piironen ja Tuukka Lehto.
Myös teleoperaattoreiden tulevia tarpeita varten kaivantoihin tulee suojaputkitusta. Marras-joulukuun vaihteessa työmaata aloiteltiin sekä Telakkakadun eteläpäässä, Eiranrannan risteyksessä että Hietalahdenrannan Nesteen kohdalla.
”Syvimmillään Eiranrannan päässä joudutaan menemään seitsemään metriin jätevesiviemärin kanssa. Keskimääräinen kaivannon syvyys tulee olemaan 3–5 metriä. Kalliotakin tulee vastaan. Arvioitu louhintamäärä on 5 000 kuutiota ja kiilaamalla kiveä tullaan irrottamaan lisäksi noin 1 000 kuutiometriä”, jatkavat mestarit työmaakopissa karttojensa ääressä.
Tunnelit syvällä
Vaikka tulevat putket kaivetaan syvälle, on niiden tasosta vielä matkaa työmaan alla risteileviin HSY:n ja Helenin tunneleihin. Ne kulkevat kymmenien metrien syvyydessä Helsingin maaperässä.
”Tässä Bulevardin pään aloituskohdan alla jätetunnelissa, noin 30 metrin syvyydessä kulkee sitä itseään noin 11 kuutiometriä minuutissa. Jätkäsaaressa käyvät laivatkin tyhjentävät jätetankkinsa tähän tunneliin. Me tulemme yhdistämään tämän uuden jäteviemärin tunneliin poraamalla putkia varten 870 millimetrin reiät kallion läpi. Tunnelissa joudutaan tekemään hitsaus- ja muita hankkeeseemme liittyviä töitä öisin, sillä päivisin pitoisuudet tuolla alhaalla ovat aivan liian korkeat”, valistaa Piironen.
”Hepatiitti- ja jäykkäkouristusrokotusten on oltava ajan tasalla, kun tuonne alas menee”, lisää Lehto.
Miehet olivatkin haastattelupäivää seuraavana yönä lähdössä ”mönkijäsafarille” alas tunneliin. Kartoitus ja suunnittelu on tehtävä tällaisissa hankkeissa huolellisesti. Myös työmaan logistiikka ja esimerkiksi isojen putkien kuljetus vilkkaassa kaupunkiympäristössä on vaikeaa. Tilaa työmaan tarvikkeille on vähän.
”Liikenne alueella tulee jatkumaan koko urakan ajan. Pieniä pätkiä tullaan varmasti jossain vaiheessa sulkemaan, mutta pääasiassa teemme töitä liikenteen seassa.”
”Louhittu kivi ajetaan Jätkäsaareen. Matka ei ole pitkä, mutta ainakin laivojen saapuessa reitti on melko tukkoinen. Puolessa tunnissa ei auto kippausreissusta selviä”, tietää työmaalla yhtä kaivukonetta ajava Risto Kantola.
Konepörssi palaa myöhemmin tänä vuonna aiheeseen uudestaan. Vierailemme mielenkiintoisella työmaalla vielä toistamiseen.
Lue myös: Risto Kantola – Lyhyen perän asialla sekä VM Suomalainen oy – Uusin omistajin, omalla kalustolla.
Sininen Liebherr, puikoissaan Risto Kantola on toisessa päässä linjaa, Telakkakadun eteläpäässä Eiranrannassa.
Lue seuraavaksi
