Tupalan veljekset ovat ympäristörakentamisen ammattilaisia

Antti-Jussi ja Jukka Tupala (kuvassa) sekä yrityksensä Tupala-Yhtymä Oy tekevät parhaillaan Fortumille Keltakankaan teollisuusjätekeskuksen laajennusta Kouvolassa. Kyseessä on yritykselle tyypillinen työ. Nuoret miehet kun ovat erikoistuneet juuri jätekeskuksien rakentamiseen, jätteiden käsittelyprosesseihin ja ylipäätään jätekeskuksissa toimimiseen eli kuten asian ilmaisevat, talkkaroimiseen.

Eteen tulevat työt käsittävät maarakentamisen eri vaiheita putkikanaalien kaivamisesta kuonan käsittelyyn ja pohjarakentamiseen. Monipuolisiin työtehtäviin on kokemusta kerrytetty vuodesta 2006 lähtien. Maatalouden liitännäisenä aloitettu toiminta laajeni vuoden 2011 alussa osakeyhtiöksi ja samalla alkoi erikoistuminen juuri ympäristörakentamiseen.

Fortum Waste Solutions Oy operoi Keltakankaalla jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä. Tupala-Yhtymä Oy rakentaa Fortumille parhaillaan laajempaan kokonaisuuteen liittyviä jätevesiallasta ja yli 8 000 neliömetrin kokoista käsittelykenttää, jonka pitäisi valmistua asfalttipintaa myöten vielä tänä vuonna. Hommat alkoivat heinäkuussa.

”Louhintavaihe kesti vähän aiottua kauemmin, kun määrä lisääntyi alkuperäisestä. Täällä louhinnasta vastanneen Fjäder Group Oy:n piti noudattaa myös erikoisvarovaisuutta. Paljon oli louhittavana myös esimerkiksi kanaaleja. Kaikkiaan louhintaa oli noin 30 000 kiintokuutiota”, kertoo Jukka Tupala aluksi.

Fortum laajentaa käsittelyalueita noin 4,4 hehtaaria ja loppusijoitusalueita noin 9,3 hehtaaria. Keskuksen lopullinen pinta-ala tulee olemaan 23 hehtaaria.

Alueella otetaan vastaan pääasiallisesti voimalaitosten ja jätteenpolttolaitosten tuhkaa. Vaaralliseksi luokiteltu tuhka menee alueelle loppusijoitukseen, mutta esimerkiksi kivihiilituhka on puhdasta ja sitä voidaan käyttää nyt käynnissä olevassa projektissa rakennekerroksiin.

Poriin tuhkankäsittelylaitos

Tuhkasta saadaan reseptoimalla kantavaa materiaalia eli sekoittamalla siihen esimerkiksi sementtiä tai muita sidosaineita. Näin saatua tuhkaa voidaan käyttää esimerkiksi juuri vaikkapa kenttien rakennekerroksiin. Fortum Oyj tiedotti taannoin avanneensa Porin Mäntyluotoon Suomen ensimmäisen tuhkankäsittelylaitoksen. Suomen jätteenpolttolaitoksissa syntyy vuodessa 45 000 tonnia APC-tuhkaa (Air Pollution Control), josta kolmannes on suolaa. EU:n kaatopaikkadirektiivin perusteella säädetyn lain vaatimusten mukaan suolaa sisältävää jätettä ei voi enää kaatopaikata nykyisellä tavalla.

Fortumin uuden tuhkankäsittelylaitoksen prosessissa Porissa tuhkasta poistetaan juuri suolaa. Raskasmetallit sidotaan tuhkaan, minkä jälkeen käsitelty tuhka kaatopaikataan. Käsittelylaitoksen ansiosta tuhkien kaatopaikkauksen hiilidioksidipäästöt ja kaatopaikattavat kuutiot vähenevät oleellisesti, eikä kaatopaikkaukseen enää tarvita sementtiä aiempaan tapaan.

”Pyrkimyksenä on saada mahdollisimman paljon tuhkaa hyötykäyttöön uudestaan. Tänne otetaan vastaan tuhkaa muun muassa Oulusta, Vantaalta, Lahdesta ja Espoosta”, kertoo työmaapäällikkö Timo Bruun (Fortum Waste Solutions Oy) Keltakankaalla Tupaloiden kaivukoneiden häärätessä taustalla putkikaivannon ääressä.

Keltakankaan alue tunnetaan Hyötyvirta-nimellä ja sinne on keskittynyt useita loppusijoitukseen ja materiaalien kierrätykseen erikoistuneita yrityksiä. Tupalat ovat olleet alueella yrityksensä perustamisesta saakka.

”Tämä on varsin hyvä kulmakunta meille töiden antajana. Fortumin lisäksi meitä tälläkin hetkellä työllistää myös tuossa vieressä oleva, usean kunnan omistama Kymenlaakson Jäte Oy, joka ottaa vastaan niin teollisuuden kuin yksityistenkin jäte-eriä”, kertoo Jukka Tupala.

Muun muassa kuonan käsittelyä tehdään muutama kuukausi vuodesta. Tupalat seulovat, lajittelevat ja magnetoivat teollisuudelta, esimerkiksi Kotkan Energia Oy:ltä tullutta kuonaa, jota sitäkin käytetään myös rakennekerroksissa aluetta laajennettaessa.

Toiminta on monipuolista ja vaatii erikoisosaamista. Kaikkeen rakentamiseen vaaditaan tietenkin ympäristöluvat ja tiukasti säädellyillä rakenteilla taataan se, että ympäristö ei kuormitu. Esimerkiksi kaatopaikkojen pohjiin tehdään kaksinkertainen tiivisrakenne. Koko Keltakankaan projekti toteutetaan 3D-koneohjausjärjestelmiä hyödyntämällä. Fortumin omat suunnittelijat kääntävät suunnitelmat Novatron Oy:n koneohjausjärjestelmiin soveltuviksi. Jukka Tupala kertoo, että juuri mitään ei enää tehdä ilman 3D-järjestelmiä.

Pitkin poikin Suomea

Tupala-Yhtymä Oy:n tämän vuoden liikevaihto on noin viisi miljoonaa euroa. Ihmisiä se työllistää itse 25 ja aliurakoitsijoiden kanssa pääluku nousee noin 50:een. Erikoistuminen kaatopaikkoihin ja jäteasemiin alkoi vuonna 2007 Säterin kaatopaikalta Valkeakoskelta. Sen jälkeen monet muutkin paikkakunnat ovat tulleet tutuiksi. Tupalat

urakoivat useissa kohteissa Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomessa. Fortumin Hausjärven käsittelykeskuksessa Tupalat ruokkivat osin myös voimalaitosta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Espoossa on sekin tuttu työympäristö.

”Olemme jakaneet työt niin, että minä hoidan tämän itäpuolen ja Antti-Jussi lännempänä olevat kohteet”, selvittää Jukka.

Konekalustossa Tupaloilla on useampaa merkkiä. Uusin tulokas kaivukoneperheeseen on Case CX370D LC. Case-historia on pitkä ja kauppaa on tehty maahantuojan vaihtumisesta riippumatta pitkään saman miehen eli nykyään Rentin rivistössä konekauppiaana häärivän Juhani Helinin kanssa.

”Casen kohdalla voidaan puhua japanilaisesta tekniikasta ja hyvästä käytettävyydestä ja tehokkuudesta. Meillä merkistä ja myyjästä on hyvät kokemukset. Tällä hetkellä noin 30 koneen kannasta kymmenkunta on Caseja”, valistaa Jukka.

Erikoisuutena kalustossa on neljä reilun kymmenen vuoden ikäistä Case-dumpperia (30 t), joiden Jukka mainitsee omien tietojensa mukaan olevan ainoat Suomessa. Kolme 35–40 tonnin kokoluokan pitkäpuomikonettakin löytyy, yksi Case ja kaksi kilpailevia merkkejä. Niillä tehdään usein pitkien luiskien tiivistystäkin asentamalla tärylätkä puomin päähän.

Stage V tulossa

Casen D-mallisarjan ensimmäiset kaivukoneet esiteltiin jo vuonna 2015 Intermat-näyttelyssä. Tämän jälkeen D-perheen koneiden ominaisuuksista on kerrottu Konepörssissäkin useasti eli aiempia artikkeleita voi tutkia osoitteessa www.koneporssi.com (hakusanalla Case). Tupaloiden uusin eli malli CX370D LC (38,6 t/210 kW) on koko kaivukonemalliston kolmanneksi järein ja sen voimanlähde on Isuzu. Sitä suuremmat mallit ovat CX490D LC (50,8 t/270 kW) ja viimeisin tulokas eli CX750D LC (71,4 t/382 kW).

D-mallisarja on isommassa päässä päästöluokassa Stage IV, joten aika pian on varmasti odotettavissa Caseltakin uusia malleja. Heinäkuussa tänä vuonna Case ilmoitti toimittaneensa Eurooppaan ensimmäisen Stage V -mallin eli CX90D:n (8,6 t/50,7 kW). Sen moottorina on Yanmar, joka selvittää päästörajat partikkelisuodattimella (DPF) ja pakokaasujen takaisinkierrätyksellä (EGR).

Kun nelosvaihe on isoissa malleissa saavutettu pelkällä AdBluella, on seuraavaksi luultavasti odotettavissa partikkelisuodatinkin konepeiton alle. Tätä raskaampaa Stage V -mallistoa luvataan markkinoille vuoden 2020 aikana.

”Tämä Case on hydrauliikaltaan parhaimpia, mitä olen ajanut. Kaivaminen on tasaista ja nykimätöntä. Ohjaamossa on hyvä ajomukavuus ja työvalot etenkin on fiksusti asennettu. Rasvari on helppo täyttää, kaikissa koneissa ei valitettavasti niin ole. Tällä hetkellä tunteja on noin 240 ja olen tykännyt kovasti”, kommentoi Case CX370D:n puikoista työmaalla tavoitettu Tommi Jussila lopuksi.

Lue myös: Casen ensimmäinen Stage V -moottorinen kone Pohjolaan.