Teräsponttoni kestää yli puoli vuosisataa

Suomen vesistöt jäätyvät talvella ja se asettaa erityisvaatimuksia kaikille kelluville rakenteille. Myös lisääntyvät ympäristövaatimukset edellyttävät, että vesistöihin päätyy mahdollisimman vähän haitallisia aineita, esimerkiksi muovia. Teräksiset, ilmatäytteiset ponttonirakenteet ovat kestäviä ja helposti huollettavissa. Lopuksi ne voidaan kierrättää.

Reittitiimi Oy:n toimitusjohtaja Tapio Sarkolalla on vuosikymmenien kokemus erilaisista vesirakenteista ja niiden kunnossapidosta sekä korroosionhallinnasta. Hän vakuuttui oikein pintakäsiteltyjen ja suojattujen teräsrakenteiden ylivoimaisuudesta jo vuosikymmeniä sitten. Hän korostaakin, että teräsputkiponttonirakenne on jämäkkä, kestävä ja elinkaarikustannuksiltaan edullisin vaihtoehto, kun tavoitteena on vähintään 50 vuoden käyttöikä. 

Lähtökohtana asiakkaan tarve

Reittitiimi suunnittelee ja valmistaa erilaisia kelluvia teräsrakenteita laitureista ja silloista veneiden jätevesien tyhjennysasemiin. 

”Lähtökohtanamme on aina asiakkaan tarve ja etsimme siihen teknisesti ja ympäristön kannalta parhaan mahdollisen taloudellisen ratkaisun. Otamme huomioon eri vuodenaikojen olosuhteet, jotta rakenne voi olla paikoillaan vuosikymmeniä”, kertoo Sarkola.

Standardien mukaiset teräsrakenteet valmistaa ilmajokelainen Botnia-Korro Oy. Pintakäsittelyyn käytetään upotusrasitukseen hyväksyttyjä, kestäviä epoksimaaleja. Katodisella suojauksella lisätään vaikeasti korjausmaalattavien vedenalaisten rakenteiden ikää. Pinnat katetaan kotimaisella puulla tai muulla kierrätyskelpoisella materiaalilla asiakkaan toiveiden mukaan.

”Suomessa käytetään paljon EPS-täytteisiä, pohjattomia betoniponttonirakenteita. Vesitiivistä ponttonia ei tarvitse täyttää millään muulla kuin ilmalla! Se ei maksa mitään eikä myöskään saastuta vesistöjä, kuten vuosikymmeniä vettynyt styrox tekee murentuessaan mikromuoviksi. Lisäksi käytöstä poistettavan, vettyneen ja todella painavan betoniponttonin nostaminen vedestä on riskialtista ja hävittäminen kallista”, muistuttaa Sarkola.

Hänellä onkin tärkeä viesti suomalaisille kelluvien rakenteiden tarjouspyyntöjen tekijöille:

”Toivon, että asiakkaat lähtisivät tarjouspyynnöissään liikkeelle omista tarpeistaan ja laatuvaatimuksistaan eikä etukäteen lyötäisi lukkoon, millaisella rakenteella tavoitteeseen on päästävä. Tällöin ei suljeta pois sellaisia kestäviä ratkaisumahdollisuuksia, joita asiakas ei mahdollisesti tunne.”

Teräsponttonisilta yli Kokemäenjoen

Reittitiimi Oy:n Tapio Sarkola kiittelee Porissa Kokemäenjoen ylittävän kävelysillan tarjouspyyntöä. 

”Se oli lyhyt ja ytimekäs, todellinen suunnittele ja toteuta -tarjouspyyntö, josta ilmeni kaikki tärkeät asiat. Sillasta haluttiin kelluva ja jokeen muodostuvan hyydepadon vuoksi talveksi pois siirrettävä. Vedenkorkeusvaihtelu on kohdassa 3–4 metriä. Sillan kantavuus on 500 kilogrammaa neliömetrille ja sen alla on kuusi metriä leveä ja 3,5 metriä korkea kulkureitti veneille. 

Teksti: Maija-Liisa Saksa