Taratest Oy on maaperätutkimusten taitaja

Jokaista merkittävän rakennustyömaan tai väylähankkeen ensimmäistä aloittavaa kauhallista edeltää aina maaperätutkimus. Geoteknisillä tutkimuksilla on tarkoitus selvittää maaperän koostumus maa- ja kallioperässä. Maaperätutkimuksilla hankitun tiedon avulla hallitaan tulevaa hanketta tarkemmin sekä kartoitetaan riskejä. Taratest Oy on erikoistunut juuri muun muassa maaperätutkimuksiin, jota varten sen kalustossa on kymmenkunta toimintaan soveltuvaa kairausvaunua.

Taratest oli kesällä lopettelemassa kuukausia kestäneitä kairauksia Lahden eteläisen kehätien hankkeessa. Aikataulut ovat olleet tiukat ja parhaimmillaan Lahden eteläpuolen tielinjauksilla liikkuikin lähes koko yrityksen kairauskalusto.

”Tienrakentajat painavat täällä jo päälle ja teemme nyt täydentäviä kairauksia eli homma alkaa olla paketissa. Olemme työskennelleet täällä sekä hankeosilla 1A että 1B. Kohta pillit lyödään pussiin ja suuntana on seuraavaksi Loimaa”, aloittaa pääasiassa infrakohteista vastaava projekti-insinööri Mikko Ylipulli heinäkuussa työmaalla.

Ylipullin puheessa vilisee erilaisia kairaustermejä kuten heijarikairaus, puristinheijarikairaus, siipikairaus ja porakonekairaus. Maallikolle ne eivät kerro mitään, mutta geosunniittelijoille menetelmän oikealla valinnalla on ratkaiseva merkitys maa- ja kallioperän ominaisuuksien kartoittamisessa. Myös näytteitä maa- ja kallioperästä on Lahden tulevan kehätien maastoissa otettu runsaasti. Tulokset palvelevat tietenkin tienrakentajia.

Mitä eroja eri kairausmenetelmillä sitten on? Ylipulli selventää.

1. Painokairauksella saadaan selville maaperän pehmeät kerrokset. Tankoa painetaan maahan maksimissaan sadan kilon voimalla, ja mikäli tanko ei uppoa maahan painamalla, sitä pyöritetään. Tällöin lasketaan puolikierrosten määrää. Jos tanko ei painu kiertämällä, sitä lyödään. Tarkoituksena on ohittaa mahdolliset pienet kivet tai lyhyet tiiviit kerrokset. Painokairaus pysähtyy kiveen, kallioon tai tiiviiseen maahan.

2. Puristinheijarikairaus muistuttaa paljon painokairausta. Kun tanko ei uppoa maahan puristamalla eikä kiertämällä, lyödään tankoa punnuksella. Tällä pyritään pääsemään ohi pienistä kivistä tai lyhyistä tiiviistä kerroksista.

3. Porakonekairauksia tehdään silloin, kun halutaan selvittää kallionpinnan asema mahdollisimman varmasti. Porakonekairauksessa tangot porataan kallioon, ja poran tunkeutumaan käyttämää aikaa havainnoidaan. Näin saadaan tietoa myös kallion laadusta.

4. Näytteenotossa nimensä mukaisesti otetaan näyte maaperästä. Näytteet tutkitaan myöhemmin laboratoriossa, jolloin niistä voidaan selvittää tarkemmin erilaisia ominaisuuksia, kuten vesipitoisuus ja rakeisuus.

”Teimme Lahden kehätiellä noin 1 400 kairausta. Menetelmistä eniten käytettiin paino- sekä puristinheijarikairausta”, summaa Ylipulli syyskuun alussa, kun kaikki työt alueella on saatu päätökseen.

Kolme konetta – kolme menetelmää 

Ensimmäisestä tutustumiskohteesta löytyy ruotsalaisvalmisteinen, kolme vuotta vanha monitoimikairausvaunu Geotech 607. Sillä voidaan tehdä eri kairauslajeja porakonekairauksesta puristinheijarikairaukseen osia vaihtamatta. Tela-alusta tekee siitä maastokelpoisen. Näytteitä mennään yleensä ottamaan koskemattomaan maastoon, vastassa voi olla niin tiheätä metsää, kivikkoja kuin suotakin. Reitit kohteisiin vaativat yleensä huolellista ennakkosuunnittelua. Geotech 607:n työpaino on 6–8 tonnia varustuksesta riippuen. Taratestin kalustossa on vielä tätäkin pari tonnia raskaampia yksiköitä.

Mittaustyönjohtaja Petri Mäkipää kertoo, että tarkoituksena on ottaa näyte vettä johtavista kerroksista. Mittauskohdassa tuleva tie tulee kulkemaan betonitunnelissa.

”Tätä aluetta on kairattu jo viime vuonna ja nyt tehdään viimeisiä varmistavia kairauksia. Nyt näyte otetaan noin 20 metristä, mutta tällä laitteella päästään maksimissaan noin 50–60 metriin”, valistaa Mäkipää.

Ylipulli auttaa nyt hetken porakankien ruuvaamisessa paikoilleen, mutta yleensä porari liikkuu yksin näytteitä ottamassa. Näyte maaperästä otetaan alimpana kulkevaan putkeen ja puhalletaan sitten maan päällä kompressorilla talteen.

Toisessa kohteessa koko projektin viimeinen kallionäyte oli porattuna ja avoin reikä odotti betonitäyttöään. Tutkimuskohdassa tie tulee kulkemaan maanalaisessa tunnelissa ja tulevaisuuden tunneliräjäytysten takia reikä pitää tietenkin täyttää. Poravaununa on kotimaisen Geomachine Oy:n valmistama GM85GT, joka sijoittuu malliston puoliväliin. Työpainoa sillä on 5 100–5 500 kiloa.

”Tämän 34 metrin reiän poraamiseen kului aikaa noin 1,5 vuorokautta. Joskus tehdään 100 metrinkin syvyistä kallioreikää, ja silloin poraus voi kestää 1–2 viikkoa. Kallioporausryhmässä on aina kaksi miestä, ja porakangetkin ovat raskaampia. Kallionäyte painaa yli 30 kiloa”, kertoo Ylipulli. Geologi käy vielä myös kuvaamassa reiän ennen sen sulkemista. Muun muassa ruhjeisuus selvitetään kuvaamalla.

Kolmannessa kohteessa tehdään puristinheijarikairausta niin ikään edellistä raskaammalla GM 100 GT -poravaunulla. Sen työpaino liikkuu noin 7 500 kilossa. Koneen löytäminen pöheiköstä oli vaikeaa. Telajälkiä risteili metsässä moneen suuntaan. Erittäin vaikeakulkuinen maasto asettaa sekin kuljettajan ammattitaidolle vaatimuksia.

”Kokenut porari on kyllä onnistuneiden kairausten tärkein tekijä”, päättää Ylipulli, joka on itsekin aloittanut juuri poravaunua ajamalla.

Taratest Oy on vuonna 1978 perustettu geotekniikkaan ja pohjarakentamisen suunnitteluun, konsultointiin sekä ympäristötutkimuksiin erikoistunut insinööritoimisto. Yritys tarjoaa palveluita infran, talonrakentamisen ja teollisuuden tarpeisiin. Organisaatio koostuu yli 30:stä alan ammattilaisesta ja toiminta-alueena on koko maa. Toimipisteet sijaitsevat Pirkkalassa ja Vantaalla. Palveluihin kuuluvat esimerkiksi geosuunnittelu, maaperätutkimukset sekä rakennusmittaukset ja mittauspalvelut. 10/2016 päättyneen tilikauden liikevaihto oli 3,8 miljoonaa euroa. Yrityksen toimitusjohtaja on toisen sukupolven yrittäjä Tero Mäkinen.