Uutiset

Työkoneet

Strabag laajentaa verkostojaan

Rakennusalan suurtoimija Strabag SE:n toiminta kattaa koko rakennusteollisuuden talonrakentamisesta infran ja vaativien pohjarakennustöiden kautta tunnelirakentamiseen. Konserni aloitti Skandinavian valloituksen Ruotsista nelisen vuotta sitten ja sillä on jo Suomessakin tytäryhtiö, joka urakoi parhaillaan yhtä osuutta Länsimetrosta Espoossa. Huolellisella projektinsuunnittelulla ja tarkkaan harkitulla resurssienhankinnalla uudelle markkina-alueelle tullut yhtiö on osoittanut strategiansa toimivaksi.

Strabag SE on Euroopan suurimpia rakennusliikkeitä; sen kotipaikka on Wien. Yrityksen juuret juontavat 1800-luvulle, mutta nykyisessä laajuudessaan se ei ole ollut pitkään. Konserni on kasvanut lukuisten yrityskauppojen myötä.

Vuonna 2008 Strabag osti ruotsalaisen Oden Anläggningsentreprenad Ab:n ja tuli näin Ruotsin markkinoille. Ruotsin kautta Strabag tuli myös Suomen markkinoille, kun Espoon metrohanketta, eli Länsimetroa lähdettiin toteuttamaan. Strabag sai toteutettavakseen urakan viimeisen, noin kahden kilometrin rataosuuden, joka käsittää lisäksi Matinkylän metroaseman sekä kaksi kääntöhallia. Strabag perusti samalla Suomeen Strabag Oy:n, joka raportoi tekemisistään Ruotsin yhtiölle.

”Nyt tuotanto Matinkylässä on saatu toimimaan ja panostamme tarjouslaskentaan ja olemme muutenkin aktiivisia Suomen markkinoilla”, sanoo Strabagin Suomen maajohtaja Bjarne Liljestrand. Suomessa Strabag tähtää ensisijaisesti tunnelitöihin, sekä louhintaan että kalliotilojen rakentamiseen niin erikseen kuin kokonaisurakointinakin. Myös Ruotsin yhtiö toimii pääasiassa tunnelitöiden parissa, joten sillä oli Strabagin luonteva tulla myös Suomeen. ”Tunnelitöiden ja maanalaisen rakentamisen lisäksi tarjoamme radanrakentamista ja infrarakentamista, esimerkiksi isoja tiehankkeita, joissa tarvitaan laajaa projektinjohtoa”, jatkaa Liljestrand.

Metro jatkuu länteen

Suomi on harvaan asuttu maa, mutta suurimmissa kaupungeissa rakennustiheys on jo korkea. Suhteellisen luja kallio antaa mahdollisuuksia laajentaa rakentamista maan alle ja Helsingin alla onkin jo varsin mittava tunneliverkosto. Metro Helsingissä on ollut vuodesta 1982 ja sitä on laajennettu vaiheittain. Nyt tekeillä on Länsimetro, yhteys läntiseen naapurikaupunkiin Espooseen. Pituutta tällä osuudella on 13,9 kilometriä ja sen kaksi rinnakkaista tunnelia tulevat kulkemaan maan alla koko matkan.

Omaa osuuttaan Strabag lähti toteuttamaan lokakuussa 2011. ”Ensimmäisen osuuden kivilaatu osoittautui kovin rikkonaiseksi, mikä teetti ennakoitua enemmän töitä. Alkuhankaluuksien takia olimme heti alkuvaiheessa myöhässä aikataulusta, mutta sittemmin valittu strategia on osoittautunut oikeaksi ja olemme kirineet aikataulun kiinni.”

Pääosin Strabag toimii täällä suomalaisin voimin. ”Suomalaisen työvoiman käyttö on oleellista, että pystymme toimimaan kannattavasti täällä. Strabag Oy pyrkii olemaan pääosin suomalaisin voimin työskentelevä yhtiö, joka tarjoaa koko yhtiön palveluja”, toteaa Liljestrand.

Suomalainen kova kivi vaatii erilaiset koneet kuin Keski-Euroopan pehmeä kivilaatu. ”Koneet valitaan tapauskohtaisesti eikä mitään pakkoa ole käyttää Strabagin konepankin kalustoa. Tällä työmaalla on kolme jumboa, jotka kaikki on hankittu Suomesta Strabag Oy:n käyttöön. Emme ole lähteneet toteuttamaan urakkaa keskiverokalustolla, vaan olemme valinneet parhaiten eri työtehtäviin soveltuvat laitteet”, sanoo Liljestrand.

”Urakkaamme mahtuu montaa erilaista profiilia; esimerkiksi pientä tunnelia, metroväylää, raiteenvaihtohallit ja asemahalli, joka on leveä ja korkea. Vaatimukset koneilta ovat erilaisia eri profiileita louhittaessa. Suuressa hallissa tarvitaan suuri ulottuvuus siellä pitää myös porata pitkiä reikiä tuentaa varten. Pienessä tunnelissa taas pitkällä syöttölaitteella ei päästäisi poraamaan pultitusreikiä kohtisuoraan. Lisäksi täällä tulee porattavaksi esi-injektointireikiä”, esittelee Liljestrand. ”Näillä kolmella jumbolla meillä on paras mahdollinen kone joka osa-aluetta varten.”

Pienin jumbo on Sandvik DT920i. Tässä on lyhyt syöttöpalkki, jolloin pieniin tunneliprofiileihin päästään pultitukset poraamaan kohtisuoraan. Kaksi muuta jumboa ovat Sandvik DT1130i -mallia ja niistä toinen on varustettu TRH-kaseteilla injektointiporauksen tehostamiseksi.

”Koneet on hankittu Sandvikilta Suomesta taktiikkaan sopivalla sopimuksella. Erityisesti tällä markkinalla uudella toimijalla keskeisten työkalujen luotettavuudella on suuri merkitys. Meillä on Sandvikin kanssa pitkät perinteet yhteistyöstä ja voimme luottaa niin koneisiin kuin heidän palveluidensa toimivuuteen. Tällaiseen projektiin on hankittava ne koneet, joihin pystyy parhaiten luottamaan, kiteyttää Liljestrand.

Sandvikilla huolto pelaa

Tuotantopäällikkö Arto Savonen on poikkeuksellisen tyytyväinen Sandvikin huoltoon. ”Huolto on tällä urakalla kyllä parasta. Hyvät ja luotettavat huoltomiehet, joiden kanssa yhteistyö pelaa ja molemminpuolinen joustavuus, niistä syntyy hyvä tulos. Jo koneiden hankinnassa pitää huomioida huolto ja ketä siellä on.”

”Kun tuotanto lähti oikeasti toimimaan, huollon merkitys korostui. Nyt otetaan 20 000 kiintoa irti kuukaudessa, niin koneiden pitää toimia luotettavasti. Pienten ongelmien kanssa, joita aina on, on päästy hyvin eteenpäin.”

Strabagilla on jumboissa huoltosopimus, joka sisältää varaosatuen. Porakalustot tulevat myös Sandvikilta erillisen sopimuksen mukaisesti. Tunnelilouhintaa tässä urakassa on 240 000 kiintokuutiometriä, josta 165 000 kiintoa oli louhittuna joulukuun puolivälissä. Lisäksi urakkaan kuuluu avolouhintaa ja neljä pystykuilua.

Alun myöhästyminen on jo kiritty kiinni suunniteltua paremman tuotantotehon avulla. Keskeistä tässä on ollut, että jumbot on optimoitu omiin erikoistöihinsä ja niillä voidaan tehdä vapaan kapasiteetin mukaan toisia avustavia tehtäviä. Louhinnat ovat valmiit aikataulun mukaisesti heinäkuussa 2013 ja koko urakka luovutuskunnossa marraskuussa 2013.

Tärinät ovat, kuten pitää, hyvin hallussa eikä ylityksiä ole pitkään aikaan tullut. Porauskaaviot ja niiden pohjalta myös räjäytyskaaviot Strabagilla tehdään Sandvikin iSure-ohjelmiston avulla. ”Tärinänhallinnassa iSure on toimiva työkalu. Panostuksen teemme emulsiolla, jonka hallinnan osoittaminen tilaajalle oli varsin työlästä. Hyvä louhintateho ja pienet tärinät todistavat suunnittelun onnistuneen. Vielä enemmänkin iSure-ohjelmistosta olisi saatavissa irti, sen käyttöön kannattaisi panostaa vieläkin enemmän. Siinä olisi mahdollisuuksia projektinhallintaan vieläkin enemmän kuin mitä nyt hyödynnämme”, aprikoi Savonen. Esimerkiksi, kun jumbo on navigoitu pulttausasemaan, saadaan siitä dokumentti jokaisesta toteutuneesta pultin lähtöpaikasta ja suunnasta.

Injektointiporausta urakassa on erittäin paljon ja Savonen pitää TRH-kasetteja erittäin tarpeellisina. ”Tuo automaattinen tankojen jatkaminen on parasta kehitystä injektoinnin alalla. Nyt ei tarvita miestä korissa jatkamassa tankoja, joka on erittäin raskasta ja kuluttavaa työtä.” Raudan raskauden Savonen kyllä tietää, sillä hän on muun muassa yhdeksänkertainen Suomen mestari painonnostossa ja edusti Suomea Barcelonan olympialaisissa 1992.

Kun injektointia varten on siihen sopiva jumbo, ei varsinaisen tuotantojumbon tarvitse olla poissa varsinaisesta työtehtävästään. ”Ilman tätä toista jumboa aikataulu olisi ollut todella haasteellinen”, arvelee Savonen.

Strabagin Suomen maajohtaja Bjarne Liljestrand kuuntelee tuotantopäällikkö Arto Savosen raporttia työvaiheesta. Miehet ovat tyytyväisiä, kun tuotantovauhti on saatu erittäin hyväksi metroprojektin alun hankaluuksien jälkeen.

Työturvallisuudessa on onnistuttu tällä työmaalla eikä urakan aikana ole tapahtunut kuin kaksi lievää tapaturmaa. Turvallisuuteen onkin panostettu ja muun muassa käyttöön on otettu rusnauspöytäkirja omasta aloitteesta haastavien kiviolosuhteiden takia. Kalliota tutkitaan paitsi geologien puolesta, myös omasta toimesta.

Vaikka Strabagin työporukka on pääosin suomalaisen työnjohdon alla, on se varsin monikansallinen. Strabagilla on onnistuttu luomaan erittäin hyvä me-henki, mikä varmasti osaltaan on avittanut saavuttamaan loistava työteho. Varmasti kolmas tekijä, joka vaikuttaa molempiin edellä mainittuihin asioihin, on Strabagin suuri panostus projektinhallintaan.

”Olen hyvin tyytyväinen, että olemme onnistuneet loistavasti resurssien hankinnassa, niin työvoiman kuin koneidenkin osalta. Valittu strategia on toiminut”, iloitsee Liljestrand.

Strabag Oy:n varsinainen tuotantojumbo Sandvik DT1130i ”Cecilia” poraamassa raiteenvaihtohallin seuraavaa katkoa.

construction.sandvik.com

Juha Kuusjärvi

Lue seuraavaksi