Sandvikin vasaratehdas Lahdessa laajenee lähivuosina

”Suomen teknologiateollisuuteen kuuluvat elektroniikka, kone- ja metalli, tietotekniikka sekä metallien jalostus. Nämä teollisuuden alat vastaavat 60 prosenttia koko Suomen viennin arvosta. Suora työllistävä vaikutus on 275.000 ja välillinen 700.000 ihmistä. Tämä vastaa neljäsosaa koko Suomen työvoimasta.”, aloitti Jaakko Väyrynen Teknologiateollisuus ry:stä.

”Vaikka mitään suurta laskua ei teknologiateollisuudessa ole näkyvissä, on tilauskanta tasaantumassa ja tarjoupyyntöjä tulee yrityksiin vähemmän kuin esimerkiksi vuosi sitten. Suomen elektroniikkateollisuuden tuottavuuden taso on maailman ykkösenä, mutta kone- ja laitevalmistuksessa olemme kaukana kärjestä. Ykkösenä on Amerikka, kakkosena Belgia, kolmantena Saksa ja Suomi on vasta sijalla yhdeksän. Voidaankin sanoa että kansainvälisessä vertailussa Suomen teknologiateollisuus pärjää keskinkertaisesti. Kone- ja metallialalla on edelleen työvoimapula. Tänä vuonna ammattilliseen koutukseen hakevien ensisijaishakijoitten määrä on kuitenkin noussut. Myös ”teknikkopulaan” on tulossa lievitystä, sillä kone-, metalli, auto- ja kuljetusaloilla aloitetaan ensi vuonna työnjohtajakoulutus uudelleen”, iloitsee Väyrynen.

Myös Sandvikilla tiedetään, että osaava ja motivoitunut henkilökunta on yrityksen tärkein voimavara. Tällä hetkellä tehtaalla työskentelle noin 200 ihmistä.

”Vielä ihmisiä on tehtaalle riittänyt, mutta tilanne on edellyttänyt tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa.Tarjoamme säännöllisiä yritysvierailuja ja harjoittelupaikkoja opiskelijoille ja koululaisillekin. Harjoittelujakson jälkeen osa yleensä työllistyy palvelukseemme”, kertoo vasaratehtaan johtaja Antti Riipola. Uutta koulutettua henkilökuntaa tarvitaankin, sillä tehtaan laajentaminen on tullut ajankohtaiseksi.

Ympäristönäkökohdat huomioitu

”Olemme tällä hetkellä noin 14.000 vasaraa vuodessa valmistava yritys. Tavoitteena on nostaa vuosituotanto 20.000 vasaraan vuoteen 2012 mennessä. Kasvu tulee Aasiasta ja Intiasta lähivuosina”, jatkaa Riipola. Nämä markkina-alueet on otettu vakavasti ja tehtaalle Lahteen on jo palkattu yksi intialainen ja yksi kiinalainen henkilö.

”Kilpailu tälläkin alalla on kiristynyt. Ennen kilpailukenttä koostui kolmesta globaalista ja 20 paikallisesta valmistajasta. Nyt vasaravalmistajina on viisi maailmanlaajuista ja 100 paikallista. 80-luvun vasaroissa saatavuus oli tärkeintä, 90-luvulla tuli tehokkuus ja 2000-luvulla kustannusten tarkkailu ja taloudellisuus. Näihin haasteisin on vastattu kehittämällä yhä tehokkaampia ja taloudellisempia vasaramalleja.”

”Koko ajan käytettävistä materiaaleista on myös opittu enemmän. Koneistettuja osia on yhä enemmän korvattu valuosilla. Komponenttien määrä vasaroissa on sitä mukaan pienentynyt ja vuosien mittaan olemme oppineet työstämään valuosia entistä paremmin. Alihankinnasta tulee myös komponentteja, mutta kriittisemmät osat valmistetaan Lahden tehtaalla. Esimerkiksi vasaroitten sylinterit tehdään kokonaan itse”, valistaa Riipola.

Hänen mukaansa Kiinassa aletaan tulevaisuudessa koota vasaroita sikäläisille markkinoille. Vaativammat osat ja suunnittelu tehdään Suomessa ja lähetään kokoonpanoon Kiinaan. Lopuksi Riipola toteaa, että vasaravalmistus tapahtuu aika hektisellä aikajanalla. Tilauskanta on yleensä vain noin kaksi kuukautta, joten kovin pitkälle markkinoitten kehitystä ei voi nähdä. Rautaa pitää kuitenkin raaka-aineeksi ostaa jo kahden vuoden päähän.

Ja koska ympäristöasiat ovat nykyään tapetilla ja tärkeitä, on Sandvikin vasaratehdaskin paneutunut asiaan. Esimerkiksi sähkönkulutus per valmistettava tuote on tippunut 33 prosenttia viidessä vuodessa. Tehtaan energiankulutuksesta 72 prosenttia on luonnonkaasua. Valmistusprosessissa käytetään sataprosenttisesti vesipohjaisia pesuliuoksia ja maaleja.

Edelleen kaikki tuotannossa syntyvä jäte lajitellaan ja erotellaan. Terästen leikkausjäte kierrätetään, samoin tehtaalle tulevat pakkausmateriaalit. Kaikkien käytettävien nesteiden käyttöikää on pidennetty viisinkertaiseksi, jolloin syntyvän ongelmajätteen määrä on 45 prosenttia aiempaa pienempi. Myös kiinteän jätteen määrä on puolittunut viidessä vuodessa.