Purkupäivä 2024 – purku- ja kierrätysalan tuoreet kuulumiset

Purkupäivä 2024 tapahtumassa kuultiin tänäkin vuonna useita asiantuntijoita, jotka puhuivat esitelmissään niin purku- kuin kierrätysalasta. Osallistujia oli 130 ja he saivat mukaansa tuhdin kiertotalouden tietopaketin. Tapahtuman järjesti Suomen purkuliikkeiden liitto FDA, joka kuuluu Kierrätysteollisuus ry:hyn.

Kaukana ovat ne ajat, kun kaikki purkutyömaalta syntyvä materiaali kipattiin yhtenä massana kaatopaikalle tai jopa maastoon. Nyt purkutyömailla syntyville massoille yritetään mahdollisuuksien mukaan löytää uutta elämää. Kierrätys ja uudelleenkäyttö nousivat kantaviksi teemoiksi Purkupäivä-tapahtumassa.

Rakentamislaki määrittää sen, miten purkukohteissa toimitaan ja miten syntyneitä purkujätteitä erotellaan ja kierrätetään. Se myös luo säännöt valvoa toimintaa ennen purkuun ryhtymistä, purkamisen aikana kuin myös lopputulosta. Lain noudattaminen ja raportointi edellyttävätkin nyt ja tulevaisuudessa urakoitsijoilta valppautta ja jatkuvaa dokumentointia.

Uusi rakentamislaki vaikuttaa myös purkuhankkeisiin. Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä avasi rakentamislakiin tehdyn, niin sanotun korjaussarjan sisältöä. Rakennuslaissa määritellään varsin tarkkaan, milloin rakennus saadaan purkaa. Purkuluvan hakijan on työhön ryhtyessään muun muassa selvitettävä purkamistyön järjestäminen ja edellytykset huolehtia syntyvän rakennusjätteen käsittelystä sekä käyttökelpoisten rakennusosien uudelleen käyttämisestä.

Tästä rakennusosien uudelleenkäytöstä saatiin tilaisuudessa myös käytännön esimerkkejä, kun esimerkiksi kokonaisena purettuja betonielementtejä saatetaan käyttää tarkistusten ja kunnostuksen jälkeen uudelleen. Usein purettaville osille osoitetaan uusi käyttötarkoitus vähemmän vaativissa rakenteissa. Ja purettua materiaalia voi myös jättää purkutyömaalle odottamaan uusiokäyttöä uudessa rakennuksessa tai sen pihamaalla.

Korjaussarjalla täydennetty rakennuslaki tulee voimaan ensi vuoden alusta. Purku- sekä kierrätysalan toimijoiden kannattanee tutustua siihen huolella. Oleellista on, että jo purkuluvan hakuvaiheessa kaikki eri purkutyössä syntyvät materiaalit on eriteltävä ja selvitettävä massoina. Näihin kuuluvat esimerkiksi betoni, tiili, asfaltti, puu ja puupohjaiset tuotteet, muovi, eristeet ym. Uudisrakentamisessa syntyvistä maa- ja kiviaineksista on ilmoitettava erikseen pilantuneet ja pilaantumattomat massat.

Purkutyömaalta poiskuljetettavien rakennus- ja purkujätteiden tiedot on myös päivitettävä Syken ylläpitämään purkumateriaali- ja rakennusjätetietojärjestelmään. Sen pitäisi olla valmis niin ikään vuoden 2025 alussa.

Katja Lehtonen kiertotaloutta edistävästä Ytekki Oy:stä avasi enemmän tulevaa, edellä mainittua purkumateriaali- ja rakennusjätetietokantaa. Kunnissa on vielä tällä hetkellä kirjavia käytäntöjä purkulupia käsiteltäessä, mutta uuden järjestelmän toivotaan keräävän dataa paremmin yhteen ja samaan järjestelmään. Tässä kohtaa kuntien rakennusvalvontaviranomaisten toivotaankin ottavan uuden tietokannan nopeasti käyttöön.

Uudelleenkäyttö tulee

Professori Matti Kuittinen Aalto-yliopistosta valotti kiertotaloutta purkuhankkeissa. Ihmiskunta kohtaa tällä hetkellä globaalisti melkoisia haasteita. Vuosisadan loppuun mennessä asuntoja pitäisi rakentaa kaksi miljardia kappaletta ja samalla päästöjä vähentää 90 prosenttia. Maalaisjärkikin sanoo, että yhtälö nykymenolla on aika mahdoton toteuttaa.

Suomessa rakentaminen kuluttaa eniten teollisuuden raaka-aineita ja sama suhde on muuallakin maailmassa. Kuittisen mukaan meillä rakennus- ja purkujätteitä kierrätetään noin 60-prosenttisesti. Tällä määrällä olemme Euroopan pohjatasoa, joten parannettavaa sillä sektorilla on runsaasti.

Yksi materiaalivirtojen ja kulutuksen vähentämiseen tähtäävä keino on käyttää uudelleen purkutöissä syntyviä rakennuksen osia. Tällöin purkaminen edellyttää erityistä huolellisuutta ja vie aikaa sekä rahaa paljon perinteistä rikkovaa purkua enemmän. Purettavissa rakennuksissa on runsaasti materiaaleja, jotka voitaisiin käyttää uudelleen.

Risain Oy tarjoaa uudelleenkäyttöpalveluita ja on omien sanojensa mukaan kierrätysoperaattori. Myynti- ja asiakkuusvastaavan Heta Simpasen mukaan ongelma on, että Suomesta puuttuu kunnollinen kiertotalouden myyntialusta.

Oikein ajoitettu uudelleenkäyttö ei Simpasen mukaan myöskään vaikeuta tai viivästytä purkuprojektia. Uudelleenkäyttöön tähtäävä myyntityö kannattaa toteuttaa pääasiassa ennen purku-urakan kilpailutusta. Erilaisten irrotustöiden hinnoittelu tulee huomioida jo purku-urakan tarjouspyynnössä. Arviointikäynti kannattaa Simpasen mukaan tehdä jo kiinteistön käytön päättyessä. Useampi myyntivaihe sijoitetaan eri purku-urakan vaiheisiin saumattomasti. Esimerkiksi irtaimisto voidaan myydä jo ennen purkuluvan saamista.

Purkupäivillä esiteltiinkin myös muutamia hankkeita, joissa on purettu ehjänä rakennuksen osia uudelleenkäyttöön.

A-Insinöörit Oy:n tekninen johtaja Jarmo Leskelä kertoi Roihupellon kampusalueen ja Kannelmäen koulun uudelleenkäytettävien tiilien, alakattolevyjen ja sisäovien kelpoisuuden selvittämistyöstä. Esimerkiksi kokonaisille purkutiilille (10 000 kpl) löydettiin kelpoisuuden tutkimisen ja muun muassa puristuslujuuden mittaamisen jälkeen uusi käyttökohde toisarvoisista tiloista.

Elementit kiertoon

Betonielementtien kokonaisena purkuun ja uudelleenkäyttöön tähtäävästä, EU:n 12,5 miljoonalla eurolla rahoittamasta ReCreate-hankkeesta kertoivat Tampereen yliopiston professori Satu Huuhka ja Umacon Oy:n projektipäällikkö Antti Lantta. Vuosina 2021–2025 toteutettavassa, hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävässä hankkeessa on mukana 24 partneria viidestä EU-maasta eli Suomen lisäksi Ruotsista, Saksasta, Hollannista ja Kroatiasta.

Purkutöitä ja metallin kierrätystä (tytäryhtiö Romuta Oy) tekevä Umacon irrotti Tampereen keskustassa purettavan toimistorakennuksen elementtejä syksyllä 2023. Ennen työhön ryhtymistä tehtiin purku- ja työturvallisuussuunnitelma sekä irrotusohjeet ja elementtien tiedot sisältävä purkuohje. Erityistä huomiota suunnittelussa piti kiinnittää irrotusjärjestykseen sekä väliaikaisten tuentojen asennukseen. Elementeille piti tietenkin suunnitella myös nostoaukkojen paikat. Nosto-ohjeet eri elementtityypeille kuten ontelolaatoille, pilareille ym. oli nekin tehtävä huolella.

Elementtien irrotus tehtiin piikkaamalla tai sahaamalla. Nostovaurioiden tarkistusten ja nimilaputusten jälkeen elementit kuljetettiin laboratorioon testattavaksi tai elementtitehtaalle kunnostukseen. Ensimmäistä erää kunnostetaan uudelleenkäyttöä varten parhaillaan ja sitä tullaan käyttämään uudelleen Skanskan kohteissa. Edellä kuvattu menetelmä on tietenkin kallista. Paljonko kalliimpaa kuin uusien elementtien käyttö, sitä ei vielä pystytty arvioimaan.

Betonia ilman sementtiä

Projektipäällikkö Saara Hakamaa kiertotalouskonserni EcoUP Oyj:stä muistutti esitelmässään, että rakennus- ja purkujäte on yksi suurimmista jätevirroista maailmassa ja se kasvaa edelleen. Nykyhetken 1,3 miljardista tonnista määrän ennustetaan kasvavan 2,2 miljardiin tonniin vuoteen 2025 mennessä.

EcoUP onkin edelläkävijä edellä mainittujen jätevirtojen muuntamisessa uusiksi tuotteiksi. Se on esimerkiksi kehittänyt purkujätteitä hyödyntävän Geoblend-nimisen tuotteen, joka on Hakamaan mukaan betonia ilman sementtiä. Lujuusominaisuuksiltaan se vastaa perinteistä betonia. Valmistuksessa syntyvät päästöt ovat kuitenkin Geoblendillä vain murto-osa betonin vastaavista. Siitä on jo tehty esimerkiksi erilaisia valutuotteita kuten kaiteita ja erilaisia jalustoja. Myös kalusteita, tila- sekä ulkosisustuselementtejä on valmiina tuotteina.

Malminkartanossa Helsingissä on ensimmäinen lähes täysin kierrätysmateriaaleista rakennettu puisto. Myös tulevassa Laakson sairaalassa käytetään vanhan sairaalan purkutöissä syntyviä materiaaleja uudelleen jalostettuina Geoblend-tuotteina.

Tapahtuman yhteydessä oli myös pienimuotoinen näyttelytila: