Uutiset

Työkoneet

Palavikivi irtoaa Komatsulla

Palavakiven tuotanto vaatii järeät koneet. Puskukoneella on suuri rooli kiven irrottamisessa ja kasaan puskemisessa. Tosin kaivosalueella on paljon muutakin vain puskukoneelle sopivaa työtä. Esimerkiksi kaivosteiden kunnostuksessa ja rakentamisessa. Komatsu on luottomerkki ja niiden käyttöhistoria ulottuu neuvostoaikaan eli vuoteen 1982 asti, jolloin Eesti Energian ensimmäinen Komatsu D155A-1 pääsi töihin.

Maailman ensimmäinen uuden mallisarjan Komatsu D475A-8 (120 t/697–777 kW) kastettiin käyttöön heinäkuussa Narva Karjäär -kaivoksella. Kaikkiaan Komatsun puskukoneita on ollut energiayhtiön käytössä viitisenkymmentä itsenäisen Viron aikana eli vuodesta 1991 lähtien. Tällä hetkellä käytössä on seitsemän Komatsu-puskukonetta, joista neljä on nyt hankitun 120 tonnin kokoluokassa.

Video Komatsu D475A-8 -puskukoneen maailmanensi-illasta Virossa.

Virolainen Meelis Mitt on ollut mukana Komatsujen kaupoissa alusta saakka. Hän myi vuonna 2004 oman osuutensa nykyisestä maahantuojasta Baltemista. Japanilainen Sumitomo omistaa kaikissa Baltian maissa toimivan Baltemin, aivan kuten meidän maahantuojamme Suomen Rakennuskone Oy:nkin. Meelis on edelleen Baltemin palkkalistoilla, eräänlaisena vanhempana neuvonantajana. Mies on kävelevä tietopankki, mitä tulee Komatsuihin ja Baltian historiaan.

”Tämän uudenkin Komatsun hankinta kulki julkisen tarjouskilpailun kautta, kuten nykyään on tapana”, kertoo Meelis Mitt aluksi.

Suomen Rakennuskoneellakin on myös ollut merkittävä rooli puskukoneiden toimittamisessa ja myös pään avaamisessa Eesti Energialle.

Meelis Mitt on Baltian Mr Komatsu. Pitkä kokemus maahantuonnista ja myynnistä pitää miehen edelleen vankasti työelämässä kiinni. Miehen kartalta merkkaamassa Viron koillisosassa on tehty paljon Komatsu-kauppaa. Siellä sijaitsevat kaikki palavakiven kaivokset.

”Ensimmäinen Viroon, Narvan sähkövoimalaan toimitettu puskukone oli mallia D155A-1 ja vuosi oli 1982. Se oli käytössä kymmenisen vuotta. Suomen Rakennuskone peruskunnosti sen vuonna 1992 ja kone palasi Eesti Energialle. Toukokuussa 1995 toimitimme koekäyttöön ensimmäisen 70-tonnisen uuden Komatsu-puskukoneen (D375A-2)”, kertaa Suomen Rakennuskoneen maajohtaja Kari Kokkonen.

Sopimuksessa oli, että kaivosyhtiö voi palauttaa koneen, mikäli se ei täytä sille asetettuja vaatimuksia ja odotuksia.

Baltem Tallinnassa kunnostaa muun muassa Eesti Energialta tulevat vaihtokoneet ja uusi koti niille löytyy lähes poikkeuksetta Siperian kultamailta.

”Se oli murroskohta koko palavakiven tuotannossa. Tuolloin irrotuksessa aiemmin käytettyä räjäytystä alettiin korvaamaan puskukoneen repijällä. Tarkkojen tutkimusten ja laskelmien jälkeen asiantuntijat huomasivat, että räjäytyksen korvaaminen repimisellä säästää huomattavia summia rahaa ja lisää tehokkuutta sekä kapasiteettia”, jatkaa Mitt.

Ensimmäinen nyt toimitetun kokoluokan puskukone otettiin Narvan kaivoksella käyttöön vuonna 2002. Uusi kasisarjalainen on jo yhdeksäs Baltemin toimittama 120 tonnin painoluokkaan. Kaikkiaan Eesti Energialla on ollut käytössä jo 51 yli 40 tonnin painoista Komatsu-puskukonetta.

”Vuodessa täällä tulee puskukoneiden mittariin noin 6 000–7 000 tuntia. Reilussa 20 000 käyttötunnissa ne menevät vaihtoon eli noin kolmen vuoden iässä. Käytettyjä kunnostetaan meillä Tallinnan korjaamolla ja yleensä ne menevät kultakaivoksille Siperiaan, ikiroutaa repimään. Siellä on kaivoksia, jonne pitää ensin ajaa kone metsää pitkin 300 kilometriä”, toteaa Mitt lopuksi.

D475A-8 -puskukonetta hallitaan sähköisesti esiohjatuilla vivuilla.

120 tonnia raakaa voimaa

Palavakivi on melko pehmeää, mutta senkin irti repiminen vaatii rutkasti tehoa. Uuden Komatsun takana on varsin järeää tekoa oleva repijä, joka raastaa kiven irti puskulevyllä työnnettäväksi.

”Uusi D475A-8 on suunniteltu erityisesti kuljettajaa silmällä pitäen. Työmaalla voidaan hyödyntää Komtrax- ja Komtrax Plus -etähallintajärjestelmiä työn tehostamiseksi ja kaluston hallinnan parantamiseksi. Komatsu Care -huolto-ohjelma antaa omistajalle Komatsun täyden tuen huoltojen ja ylläpidon suhteen”, sanoo Komatsu Europen tuotepäällikkö Gregory Peeters kaivoksella Virossa.

Suomen Rakennuskoneen avainasiakasjohtaja Jari Salomäki (vas.) ja maajohtaja Kari Kokkonen antavat mittasuhteet Komatsun uudelle puskukoneelle.

Moottori on Komatsun omaa valmistetta oleva SAA12V140E-7. Päästöluokka on nyt Stage V ja lisääntynyt teho antaa valmistajan mukaan isommat puskuvoimat ja nopeutuneen työkierron. Momentinmuuntimessa on automaattinen mekaaninen lukitus, kun tehdään pitkää puskua.

Työskentelyyn on kaksi tehoaluetta eli P (power) ja E (economy). Vaihtaminen voidaan jättää automaatin huoleksi tai sitten pykäliä voi kepittää manuaalisesti puskulevyn vivussa sijaitsevien painonappien avulla. Automaatti tarjoaa pienempiä vaihteita silmään sitä mukaan, kun kuorma puskulevyn edessä kasvaa. Alavaunun rakenne (K-Bogie) maksimoi telakosketuksen maahan ja lisää näin tukevuutta ja pitoa. Entistä paremmin pehmustein varustettu istuin on uusi ja ilmajousitettu. Se pitää sisällään myös lämmitysmahdollisuuden.

Ohjaamo on ripustettu uusien vaimentimien päälle, minkä kerrotaan vähentävän tärinöitä ja melua. Ison LCD-näytön avulla hallitaan muun muassa automaattista tyhjäkäyntitoimintoa, kuljettajan tunnistautumista sekä repijän ja puskulevyn ominaisuuksia, kuten kallistuksia. Myös peruutuskameran taltioima takanäkymä on katseltavissa näytöltä.

Hallintavivut ovat nekin uutta muotoilua ja koko konsolin korkeus on säädettävissä sähköisesti. Joystickit ovat sähköisesti esiohjattuja Komatsu lupaa puskulevyn ja repijän hallinnan olevan tarkempaa ja nopeampaa kuin aiemmissa malleissa.

Turvavyön kiinnittämättä jättäminen aiheuttaa hälytyksen. Istuimessa on myös lukitukset hydrauliikalle. Eli kuljettajan pitää istua työpaikallaan ennen kuin konetta voi käyttää. Turvallisuusnäkökohta on myös moottorin hätäpysäytys, johon ylettyy koneen vierestä maantasossa seisten.

Koneen päälle ja ohjaamoon vievät nyt tukevat portaat. Kaiteet suojaavat niin nousijaa kuin koneen päällä esimerkiksi huoltotoimia suorittavaa.

Lue myös: Viro on energian suhteen omavarainen – Kiitos palavakiven.




Lue seuraavaksi