Operaatio Lemmenjoki eli Åkerman pois kultamailta

Moni on jo nähnyt Youtubessa videon, jossa rallimaailmasta tuttu Henri Haapamäki kertoo tulevasta reissusta Lapin kultamaille. Mikään piknik-tyyppinen keväinen huviretki ei ole kyseessä, sillä tarkoituksena on noutaa tunturista pois vanha Åkerman H16B. Koneellinen kullankaivu päättyi Lemmenjoella vuonna 2020 ja alueella kultaa kaivaneet on velvoitettu paitsi siivoamaan jälkensä myös rahtaamaan kaiken käytetyn kalustonsa pois. Kokonaisena tai paloina. Alunperin takaraja oli vuodessa 2022, mutta lisäaikaa on saatu.

Haapamäen ideoiman, 1.4.2023 starttaavan retken pyhä tarkoitus on tuoda Åkerman ajamalla pois, ei pilkottuna romurautana. Viikko on alustavasti varattu aikaa, mutta se saattanee käydä lyhyeksi, vaikka ajoa on tarkoitus tehdä vuorokauden ympäri, jahka kaivukonevanhus saadaan ensin osoittamaan halukkuutta yhteistyöhön.

Mistä ihmeestä tällainen ajatus oikein syntyi?

”Yksi pohjoisen kaveri linkitti minulle Instagramissa Åkermanin myynti-ilmoituksen. Kysyi ilmeisesti leikillään, että käydäänkö hakemassa Åkeri pois Lemmenjoelta? Puhuttiin tästä kavereiden kanssa ja todettiin, että totta kai se haetaan, vaikka kukaan miestä ei ole edes käynyt ikinä vaeltamassa Lapissa”, virnistää Haapamäki aluksi.

Pelastuspartion eli ”Operaatio Lemmenjoen” muodostavat viisi muutoin korpimaisemiin tottunutta kaverusta Sastamalasta; Henri ja Juha Haapamäki, Ville Innanmaa, Pekka Kömi ja Santeri Wilpola.

Monenmoista osaajaa ryhmässä on. Henrin isä Juha omaa eniten kokemusta koneista. Hän kun on toiminut 40 vuotta maarakennusurakoitsijana.

”Tässä sitä on naureskeltu, että porukka näyttää paperilla varsin hyvältä. Matkalle lähtee kaksi cnc-koneistajaa, tv-juontaja, seurakuntamestari ja sairaseläkkeellä oleva linja-auton kuljettaja. Kaikilla on kuitenkin kokemusta erilaisista koneista.”

Edellä mainitulla videolla porukan nestori Juha tekee listaa tarvikkeista, joita reissulla mahdollisesti saatetaan tarvita. Lista ei ole lyhyt. Sponsoreita on etsitty hartaudella ja paljon hyödyllistä kalustoa sekä tarviketta on jo koossa.

”Hieno operaatiossa käytettävä kalusto on yksi retkemme syistä. Pääsemme ajamaan kairassa ihan uusilla vehkeillä. Loukko.com on tarjonnut käyttöömme 1 000-kuutioisen Can-Am Traxter HD10 pro:n. Kyseinen laite on teloilla kulkeva, iso hytillinen lavamönkijä. Tämän perässä on omatekoinen reki, jolla kuljetamme polttoaineet ym. maastoon. Kyseisen Can-Amin vetokyky on pitkälti yli 1 000 kilogrammaa. Toisena vetojuhtana meillä on Lynxin uusi turbokoneinen juhlamalli Commander GLX5900 -moottorikelkka. Tällä voimme tehdä nopeita siirtymiä majapaikalle ja kuljettaa pikkutavaroita. Kaikki tavarat ja miehet viedään etelästä Inariin Levorannan Autoliikke Oy:n tarjoamalla isolla pakettiautolla ja trailerilla”, luettelee Haapamäki yhteistyökumppaneita.

Matkaan tulee mahtumaan monenlaista kommellusta, se on varma. Miehet ovatkin luvanneet päivittää retken aikaisia kuulumisiaan sosiaaliseen mediaan ja Youtubeen.

Sinä sa…an kone älä hyydy

Pelastusta odottava Åkerman H16B sijaitsee Jäkälä-Äytsillä. Kun kaivukonevanhus ensin on saatu herätettyä tulille, pitää sillä ajaa noin 40 kilometrin pituinen matka tien varteen. Kyseinen Åkerman-malli on peräisin 70-luvulta.

”Koneen kunnosta ei oikein selvää kuvaa ole. Malli on H16B ja se on ollut 25 vuotta kultaa kaivamassa. Talutusmatkaa kultamailta tien varteen kertyy noin 40 kilometriä. Koneen työtunneista ei ole mitään tietoa, mutta moottoriremontti siihen on tehty pari vuotta sitten. Koneen pitäisi olla suurin piirtein käynnistyskunnossa, mutta teemme siihen kattavan huollon ja vaihdamme akut ym., ennen kun virta-avainta aletaan kääntää”, valistaa Haapamäki.

Varaosiakin pitää ottaa mukaan aimo annos. Kun vaan tietäisi, mitä kaikkea tarvitaan.

”Kaikki mahdollinen koitetaan ottaa mukaan, jotta kone ei jää taipaleelle. Saatiin ITR Finland tukemaan projektia ja heiltä tulee kattava telaston osapaketti mukaan. Motulilta tulee öljyjä. Niiden lisäksi mukaan pakataan generaattori, hitsauskone, polttoleikkausvehkeet, työkaluja jne. Paljon tarvitaan tarvikkeita.”

Varsin ennakkoluulottomasta hankkeesta siis on kysymys.

”Tietysti pitkä ajomatka ja heikot alkutiedot koneesta vähän hirvittävät, mutta kyllä asioilla on tapana ollut järjestyä”, lopettaa Haapamäki.

Jos ja kun Åkerman on Via Dolorosansa taivaltanut, sen toivotaan päätyvän edelleen työkäyttöön. Kun kone on tien varressa, se julkaistaan Huutokaupat.comissa myyntiin. Koneelle on kyytikin jo hommattu Lapista ostajan pihaan.

Jokainen voi edelleen tukea tätä retkeä tilaamalla projektille omistetun teepaidan tästä.

Henri Haapamäki, mies media ja ralli

”Olen 34-vuotias perheenisä Sastamalasta. Kai sitä jonkinlainen mediapersoonan ja kilpa-autoilijan risteytys myös olen. Olen ajanut kilpaa koko ikäni ja rallicrossista on pari Suomen mestaruuttakin. Tällä hetkellä kilpailen yli 600-hevosvoimaisella 4wd Supercarilla rallicrossissa. Työkseni teen erilaisia media-alan hommia, kuten toimin Ylellä Rallin SM-sarjan tv-ohjelmien juontajana, rallin MM-sarjan asiantuntijana jne. Olen tottunut olemaan esillä paljon ja sen takia tämä ”Operaatio Lemmenjokikin” videoidaan ja julkaistaan koko kansan huviksi Youtube-kanavallani.”

Leino on tonttinsa tyhjentänyt

Vierailin vuonna 2009 Lapin kultamailla, tarkemmin sanottuna Miessijoella. Tuolloin koneellinen kaivaminen oli kovassa vauhdissa. Tapasin tuolla retkellä monia mieleen jääneitä persoonia, joista yksi oli lemulainen Tauno Leino (75 v.). Mies toi ensimmäisen kaivukoneensa Lemmenjoelle vuonna 1997 ja siitä saakka aina vuoteen 2020 mies kaivoi, rännitti ja seuloi Lapin kesässä. Kultaa tuli, toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän.

Soittelin Taunolle pitkästä aikaa ja kysyin ensitöikseni, että onko nyt ollut vierotusoireita, kun Lappi ja Lemmenjoki eivät enää esitäkään jokavuotista kullanhohteista kutsuaan.

”Minulla ei ole sinne ikävä, ehdin sen touhun nähdä. Vaimolla tosin tunturiin tekee vieläkin mieli. Tein kyllä lapiokaivuulle valtauksen ja hain luvat, mutta en aio sitä kuitenkaan hyödyntää. Minusta ei lapiokaivajaksi ole. Mökki on myynnissä jollekin kovalle lapionheiluttajalle. Menemme nyt keväällä hakemaan sieltä loppuja tavaroita pois”, toteaa Leino.

Taunolla ja vaimollaan Pirjo Kylä-Laasolla on tosiaan tunturissa viihtyisä asumus ja muun muassa myös sauna. Siellä tulikin makoisat löylyt nautittua sillä ainoaksi jääneellä käynnilläni noin 14 vuotta sitten. Samana vuonna Tauno oli muuten löytänyt valtaukseltaan 118 grammaa painavan isomuksen. Se jäi Taunon hipuista suurimmaksi ja on sijalla 19 kaikkein suurimpien löytyneiden isomusten listalla. Pääasiallinen tuotos on kuitenkin hienokulta, isot hiput ovat harvinaisia.

Kullankaivajien pitää maisemoida jälkensä ja siis ajaa kaikki koneet alueelta pois. Ja jos ei ajamalla onnistu, niin sitten vaikka kilon paloina.

”Sain suurimmaksi osaksi maisemoitua omat jälkeni jo 2020, kun koneellisen kaivamisen kielto astui voimaan. Keväällä 2021 toimme pois neljä kaivukonetta ja traktorin vetämänä seulan. Kaivukoneista kaksi oli toisen kaivajan. Yhden koneen toin etelään, muut romppeet myin puoli-ilmaiseksi pois Lapissa”, sanoo Leino.

Tauno kertoi, että kolme päivää kestänyt paluumarssi sujui kommelluksitta. Metsähallituksen edustaja oli merkannut ajettavan reitin, mutta aika ahtaaksi. Taunon mukaan puiden välit olivat monin paikoin liian kapeita ja pahimmat käännökset 90 astetta. Ajoreitti kulkee luonnonsuojelualueella, joten naarmutetuista puista tulee yleensä lasku perässä.

”Tästä pakoretkestä ei laskua tullut. Olivat ilmeisesti tyytyväisiä, kun pääsivät meistä eroon.”

Kerron puhelimessa Taunolle Sastamalan hurjien tulevasta Åkermanin hakuretkestä.

”Kyllä viikko riittää, jos telat kestävät. Kävin jotain remonttia kyseiseen yksilöön tekemässä ja muistaakseni sen alakerta on aika loppu. Telatappien vaihto esimerkiksi on erittäin hankalaa maastossa. Kun vein Volvoa aikoinaan valtaukselle, niin siitähän tappi katkesi. Mukana olleesta prässistä ei ollut mitään hyötyä, kun poikki mennyt tappi kiilasi itsensä poikittain. Polttoleikkaamalla se piti lopuksi poistaa. Kaksi päivää siinä tuhrautui”, muistelee Leino.

”Koneet on ajettava suojasäällä pois. Pakkaslumi jäätyy alakertaan kiinni ja loppujen lopuksi perusketjut alkavat hyppiä rattaiden yli. Märkä suojalumi myös voitelee osaltaan ja helpottaa asiaa”, vinkkaa Leino.

Ensimmäinen takaraja maisemoinneille ja tonttien tyhjentämiselle oli siis kesä 2022. Tauno kertoo, että tunturissa on vielä paljon kalustoa odottamassa poisajoa, tai muuta rahtausta.

Lue tarinat Lemmenjoelta vuodelta 2009 (PDF)

• Lue myös: Romuralli pois tunturista alkoi – koneellinen kullankaivuu päättyi.