Uutiset
Metallipylväs on pitkäikäinen ja kierrätettävissä
Toisessa koneessa oli kiinnitettynä uusi ruotsalaisvalmisteinen, mutta nyt Lännen edustuksessa oleva RF -pylväskaira. Pylväiden pystytyksessäkin oli siis pilottiprojektin ainekset. Linjatöitä palvelevia toimilaitteita edustavat myös kaapelinkelauslaite, kaapeliaura sekä vielä hydraulinen täryaura. Näiden avulla Lännen –koneet varustellaan yhä perusteellisemmin johtotöihin. Onpa johdon veto sitten ilmaan pylväiden varaan tai maan alle. Yhdellä koneella onnistuu kaikki linjarakennuksen työvaiheet rakentamisesta huoltoon ja purkamiseen.
”Tämä pylväsreiän kairaaminen on Ruotsissa hyvinkin käytettyä, mutta meillä uutta. Se soveltuu pehmeille maalaaduille, mutta ei tietenkään koville moreenimaille. Kaira on pikakiinnitteinen, eli kuljettaja saa sen nopeasti vaihdettua kauhan tilalle. Kairaaminen on oma konstinsa. Kaira pyöritetään teränsä mitalta maahan. Maa-aines jää kairan ”kyytiin” ja se kipataan montun reunalle. Montaa minuuttia ei parin metrin syvyisen pylväskuopan tekemiseen kulu”, kertoo Hannu Siukkola Lännen Tractors Oy:stä.
Ja näin juuri on. Tien reunaan 47 senttimetrin halkaisijalla oleva pylväskuoppa syntyy joutuin . Tämän jälkeen pylväs nostetaan pystyyn ja se asettuu kuoppaansa. Kuopan ulkoreunat täytetään soralla ja koko toimitus kestää korkeintaan noin 20 minuuttia.
”Työmenetelmä on uusi ja esimerkiksi pylvään kääntämistä oikeaan suuntaan pitää vielä kehittää. Nyt se vivuttiin käsipelillä kohdalleen. Kuoppa on suhteellisen jämpti verrattuna kaivamalla tehtyyn kuoppaan, mikä on tietenkin hyvä asia”, lisää Siukkola. Galvanoidusta teräksestä tehty pylväs on pinnastaan puupylvästä arempi ja pihdillä siihen tartuttaessa on leukoihin laitettava pehmuste, tässä tapauksessa kumimatto. Tolppakengillä ei metallipylväisiin myöskään enää kiivetä. Valmistaja lupaa metallipylvään iäksi jopa 50-60 vuotta, tähän ei puupylväällä päästä. Puupylväiden kyllästykseen käytetty, PAH –yhdisteitä sisältävä kreosootti on myös terveydelle vaarallista ja käytöstä poistetut pylväät ovat ongelmajätettä. Metallipylväät ovat tietenkin puupylväitä kalliimpia.
Arka pinta pylväässä
Leo Kukkola on Nurmijärven Sähköverkko Oy:n verkostorakennuttaja. Miehellä on kokemusta verkkojen rakentamisesta lähes 40 vuoden ajalta. Nurmijärven Sähköverkon palveluksessa on vierähtänyt jo 23 vuotta. Nurmijärvellä kaava-alueiden verkot rakennetaan pääsääntöisesti maan alle, haja-asutusalueilla toimitaan maanpäällisillä linjoilla.
”Tämän projektin tavoitteena on tutkia ja selvittää puupylvään korvaavaa metallipylvästä ja sen soveltuvuutta sekä kestävyyttä linjarakentamiseen. Tähän kohteeseen tulee yhdeksän metallipylvästä ja johtimena käytetään teräsalumiinijohdinta (Raven). Meillä ei metallipylväitä ole aiemmin pystytetty. Niiden pituus on 12 metriä. Maan sisään tuleva alaosa on pituudeltaan kaksi metriä ja on bitumikäsitelty”, aloittaa Kukkola.
”Metallipylväällä on huomattavasti pidempi käyttöikä kuin puupylväällä ja myös mahdollisuus uudelleen käyttöön. Käytöstä poistetut teräspylväät ovat kierrätettäviä. Kierrätys on todella hyödyllistä sekä rahallisesti että ympäristön kannalta. Laitteiden ja komponenttien kiinnittäminen teräspylväisiin tosin on vaikeampaa kuin puupylväisiin. Näitä teräspylväitä käsiteltäessä joudutaan varomaan, ettei rikota pylvään pintarakennetta. Käytön ja kokemuksien jälkeen tehtyjen yhteenvetojen jälkeen päätämme, käytämmekö jatkossa metallipylväitä”, jatkaa Kukkola.
Hän tutkailee keskittyneenä pylväsreiän poraamista maahan.
”Mielenkiintoinen kokemus, mutta pylvään suojaamisessa pystytysvaiheessa on kehittämistä. Reiän poraaminen soveltuu hyvin sellaiseen paikkaan, jossa kaivutila on vähäinen. Soveltuu savi- ja hiekkamaahaan, mutta kiviseen ja kantoiseen maastoon huonosti. Porattu pylväsreikä joudutaan etenkin savimaassa täyttämään lisäsoralla, josta tietenkin aiheutuu lisäkustannuksia.”
”Metallipylväitä käytettäessä asennustyöskentely joudutaan tekemään nostokoriautolla tai vastaavalla. Asennuskohde joudutaan autoa käytettäessä valitsemaan tien varteen, koska maastokelpoisia nostokoriautoja on vähän tarjolla. Pylväänpystytyslaittella ja henkilönostokorilla varustettu kaivurikuormain soveltuu parhaiten näihin töihin ja etenkin hankalissa maasto-olosuhteissa . Kaluston vaatimus on, että kaikissa maasto-olosuhteissa pitää pystyä pylväiden pystytykseen, kaapelien ja johtimen asennukseen sekä vielä kaapeliojien kaivamiseen ja auraukseen. Puisto- ja pylväsmuuntamoiden asennus pitää myös onnistua”, valistaa Kukkola.
Taivaalta pöllyää valkoista puuteria, mutta Kukkolan mukaan lumesta ei ole viime vuosina ollut heille juuri haittaa.
”Olemme panostaneet helikopteriraivaukseen ja johtokatujen rakentamiseen teiden varsiin. Kokemukset ovat olleet erittäin hyviä”, päättää Kukkola.
Lehtimäki pohojanmaalta
Pylvästä nostaa Länkkärin ohjaamossa pystyyn Tiiko Oy:n kuljettaja Jukka Lehtimäki. Mies on ajanut Länkkäriä 15 vuotta ja kaapelointia tehdään Pohjanmaallakin maan alle ja päälle.
”En ole ennen pystyttänyt metallipylväitä. Alajärven kaupungissa olen nähnyt vastaavia betonialustaan kiinnitettynä. Metallipylväs on puupylvästä liukkaampi ja pinnaltaan arka. Nostovaiheessa pylväs pitääkin suojata hyvin. Tämä painaa arviolta noin 200 kiloa, kun vastaavan pituinen puupylväs painaa yli puolet enemmän. Pohjanmaalla ei enää ole pylväskuoppiin laitettu hiekkaa pitkään aikaan, koska sitä ei mistään saa. Nykyään käytetään kivituhkaa, kivi ei lakeuksiltakaan lopu”, kertoo Lehtimäki.
Molemmat kuljettajat; Lehtimäki ja reikiä kairaava Kauko Koivisto ovat molemmat ammattimiehiä. Länkkärin hallinta on selkärangassa, sen huomaa kyllä.
”Jatkamme Lännen -koneiden konseptin markkinoimista erikoistehtäviin, joihin se laajan varustevalikoimansa ansiosta on tehty. Kaapeliaurauksessakin pyöräalustainen kone on hyvä. Se ei riko asvaltin reunoja kuten tela-alustainen helposti tekee. Maavaraa on reilusti (550 mm), joten sillä päästään pahassakin paikassa linjalle. Myös runkonivelen 42 asteen kallistuskulma parantaa maastoajo-ominaisuuksia. Maantiellä kone kulkee 45 kilometriä tunnissa. Alumiininen henkilökori on pikakiinnitteinen tarkoitettu kahdelle ja korista voidaan ohjata puomistoa yksivipuhallinnalla. Kori on aina vaakatasossa ja maksimissaan päästään 19 metrin työskentelykorkeuteen. Edelleen kannattaa muistaa, että pylväspihtiä voidaan myös käyttää koria irroittamatta”, listaavat Siukkola ja tuoteryhmäpäällikkö Jan Aspvik Lännen koneiden etuja linjatöissä.
Katso korkearesoluutioinen Youtube-video tästä.
Internet –osoitteet: