Uutiset
Maanrakennus Kokko Oy Pohjanmaalta on valokuituverkkojen osaaja
Maanrakennus Kokko Oy Evijärveltä on erikoistunut valokuituverkkojen asennukseen. Työnantajana on varsin laajalla sektorilla Suomessa operoiva Lounea. Ari Kokon omistama yritys oli marraskuussa Kaarinassa muutaman koneyksikön ja miehen voimin vielä tekemässä viimeisiä tonttivetoja ennen talvitaukoa. Valokuitujen asennus vaatii runsaasti kaivavaa kalustoa ja Rinta-Jouppi Machinelta on hankittuna useampikin kaivukone.
Artikkelikuva: Ari Kokko on valokuituverkkoihin erikoistunut maarakentaja. Kalustoa on sulan maan aikaan liikkeellä paljon ja Rinta-Jouppi Machine on vakiintunut yhdeksi luottokumppaneista konehankinnoissa. Marko Koivukangas tasoitti Kaarinassa Airman-minikaivukoneella juuri kaivettua tonttilinjaa.
Varsinais-Suomeenkin oli juuri luvattu talven ensimmäinen lumipyry seuraavaksi päiväksi, kun Ari Kokko oli kahdella kaivukoneella tekemässä liittymiä aiemmin asennettuun verkkoon liittyville kotitalouksille.
Kokko on tehnyt valokuituverkkoja omana urakkana Lounealle viime vuodesta lähtien ja sitä ennen aliurakoitsijana kuutisen vuotta. Lounean mukaan valokuituverkko yltää jo yli 200 000 kotitalouteen ja sen vaikutuspiirissä on yli 500 000 suomalaista. Vuosittain yhtiö rakentaa tuhansia liittymiä. Viimeaikaiset yritysostot ovat kasvattaneet Lounean maantieteellistä toiminta-aluetta merkittävästi. Kokonkin miehille tämä tietää reissupäiviä.
”Tässä kulkee Lounean vanha kuitulinja. Nyt tehdään näitä syksyn viimeisiä vetoja. Tänään kausi kutakuinkin loppuu tähän ja pääsemme kotiin Evijärvelle. Jokaisen talon kohdalle on runkojohtoon jo hitsattu kieppi valmiiksi. Se riittää talon nurkalle saakka. Nyt kaivamme kiepit esiin ja teemme tonttivedon. Kuitu on kaivettu noin 70 senttimetrin syvyyteen tähän tieojan pohjaan. Tonttilinjoihin riittää kaivusyvyydeksi 40 senttimetriä”, valistaa Ari Kokko.
Työnjohtaja Marko Vesala on sondinhakulaitteella merkinnyt kiepin kohdan ja hetken varovaisen kaivamisen jälkeen se sieltä löytyykin. Vesala tekee myös suunnittelutyötä ja hommaa työmaille kaapelinäytöt ym.
Kaarinan keikkaa on edeltänyt 60 kilometrin pituinen valokuidun veto Kokkolassa, joka työllisti koko 15-päisen henkilökunnan ja täyden kaluston. Siihen kuuluu muun muassa 11 kaivukonetta, joista neljä on pyöräalustaista. Merkkikirjo on monivärinen. Myös traktoreita ja kuorma-autoja on.
”Vetoja tehdään auraamalla aina siellä, missä se on mahdollista. Monin paikoin maan alla alkaa kuitenkin olla jo sen verran paljon kaapeleita, että aurata ei voi. Tonttivetoja varten meillä on käytössä omilla teloilla kulkeva täryaura, joka on osoittanut erinomaisuutensa. Se ei jätä juuri jälkiä nurmikoille”, jatkaa Kokko.
Työmailla päivät venyvät kesäaikaan jopa 14-tuntisiksi, joten pakkasten tultua siirrytään ansaitulle talvitauolle. Kolme miestä jää talveksi hallille töihin, sillä koneissa riittää tietenkin paljon huollettavaa ja korjattavaa rankan kauden jälkeen.
”Koneet ostamme huollettuina ja sen jälkeen hoidamme itse jatkon. Päiväsaikaan ei ehdi koneita seisauttamaan, joten huollot tehdään viikonloppuisin tai öisin. Kaikki kuitutöissä tarvittavat erikoisemmat lisälaitteet teemme myös itse.”
Viidestä 20 tonniin
Rinta-Jouppi Machine (RJM) on osoittautunut luotettavaksi kumppaniksi, jolta on hankittu useita kaivukoneita. Kaarinan työmaalla hääri esimerkiksi yksi RJM:ltä vuokrattu, noin neljä tonnia painava Airman AX38U-7. Aiempia hankintoja ovat esimerkiksi käytettyinä hankitut pyöräalustainen Takeuchi TB295W perävaunulla, tela-alustainen Volvo ECR88D ja pyöräalustainen Volvo EW140D.
”Yhden koneen ostin näkemättä sitä. Soitin Sepolle (Salomäki) ja kysyin, että onko se hyvä. Hommat hoituu ja aina löytyy sopiva kone, kun valikoimaa on tarpeeksi. Kiirehommiin vuokraan myös heiltä koneita. Kuukausivuokralla töihin otettu kone on sitten helppo palauttaa, kun työt on tehty”, jatkaa Kokko.
Kaivukonekalusto koostuu eri kokoluokista. Työn luonteesta johtuen painoluokat painottuvat niin sanottuihin mini- ja midiluokkiin.
”Meillä on kaivavaa kalustoa painoluokkiin viisi, kahdeksan, 10, 15 ja 20 tonnia. Käyttökelpoisin kokoluokka valokuituhommissa on 8–10 tonnia.”
Volvon isolla pyöräalustaisella koneella tehdään niin sanottuja jälkitöitä. Sen perävaunulla kuljetetaan työmaalla mullat ja sepelit. Tärylätkällä tiivistetään kaivannot ja siivotaan ylijäämämaat. Lunta tosiaan saatiin heti seuraavana päivänä siitä, kun Kokon työt loppuivat Länsi-Suomessa. Puomit vedettiin suoriksi siis aivan oikeaan aikaan.