1990-luku on Venäjän historiassa varsin vaiherikas vuosikymmen. Perestroika ja Glasnost olivat tehneet tehtävänsä ja Neuvostoliitto lakkasi olemasta 25.12.1991. Meno oli hajoamisen jälkeen aika villiä. Moni teki hyvän tilin sekasortoisessa tilanteessa ja valtion omaisuutta ilmaantui myyntiin maan rajojen ulkopuolellakin. Kaikenlaista kommunismin ajan hedelmää pyrittiin myös valjastamaan uusiokäyttöön orastavaa kapitalismia palvelemaan.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Vientiäkin näille itärajan takaisille ihmeille yritettiin aloittaa. Yhteen Neuvostoliiton ajan teollisuuden uuteen kukoistukseen nostamiseen tähtäävään keksintöön törmäsi myös Vantaan kaupungin ylitiemestari Erkki Tammisto, joka on tehnyt pitkän uran Vantaan kaupungin palveluksessa. Nyt palataan vuoteen 1997.
Konsultti ilmaantui Erkin työhuoneelle kuin Jeesus opetuslapsilleen ja ilmoitti itärajan takana olevan ylivertaisen ratkaisun katujen puhdistukseen. Siellä kun olisi nähtävillä keksintö, joka mullistaa lakaisutekniikan. Niinpä Vantaan, Helsingin ja Espoon ihmisistä koottu arvovaltainen valtuuskunta lähetettiin tutustumismatkalle.
”Reissuun lähdimme virallista reittiä, matkamääräykset oli tehtynä ja raportointivelvollisuus pisti ottamaan kuvia paljon”, muistelee Erkki. Seuraavassa Erkin arkistoista koottua kuvakertomusta reissusta Primorskiin (Koivisto), jossa vanhassa laivastotukikohdassa tutustuttiin kommunismin ajalta pohjautuvaan koneenrakennustaitoon.
Erkki Tammisto (2. oik.) ja voitonriemuinen lakaisukonekonsultti skoolaa toivorikkaana tuleville kaupoille. za vaše zdorovje.
Yli-insinööri on käynyt lakaisukoneen periaatetta läpi ennen työmaa-alueelle siirtymistä. Jonkinlainen imemisefekti ilmeisesti saa pölyn ja roskat liikkeelle. Koneen tekninen ylivoima hymyilyttää suomalaisia vielä tässä vaiheessa. Nytkö saataisiin pääkaupunkiseudun pölyongelmat kerralla kuriin?
Ensikosketus ja käyttöopastus tapahtuvat melko massiiviseksi osoittautuvan koneen vieressä. Vielä ei olla varmoja, ovatko muutaman vodkapaukun jo nauttineet velivenäläiset tuoneet vahingossa lumitykin paikalle.
Paikalle saapuu elämää jo nähnyt kuljettaja, joka päähineestä päätellen on tehnyt aiempaa uraa T-34 -panssarivaunun puikoissa. Lämpimään kesäkuiseen ilmaan hieman vääränlainen lakkivalinta, naureskelevat suomalaiset. Selviää myös, että lakaisukoneen käynnistämiseen tarvitaan melko massiiviset käynnistysyksiköt. Startti puuttuu.
Käyttökytkinpaneeli paljastuukin kuin panssarivaunusta nöösityksi. Jännittävä hetki koittaa, kun nakkipipoinen mies painaa starttinappulaa.
Vankkarakenteisen hatun tarkoitus paljastuu. Suomalaisryhmän hymy hyytyy ja se siirtyy nopeasti takavasemmalle korviaan pidellen. Koneen kuljettaja jää ylpeänä niille sijoilleen suihkuturbiinin yskiessä ilmoille ensimmäiset sihahduksensa.
Suihkuturbiini koneen päällä hönkii helvetillisellä metelillä. Maasta imetty roska ja pöly sinkoutuvat yläilmoihin. Nakkipipoinen mies ei hengityssuojaimista piittaa, vaan jatkaa kuolemaa halveksuvaa työrupeamaansa.
Käy myös ilmiselväksi, että lakaisukone ei kulje omin avuin, vaan sen eteen on valjastettu Belarus tai jokin muu itäisen maan traktori. Nerokas konstruktio työllistää siis kaksi yksikköä.
Ensimmäisellä lakaisukerralla ei päästä täysin isäntiä tyydyttävään lopputulokseen ja koe uusitaan, kun venäjän kielellä ja pikakiväärin laukaisunopeudella puhuttu pikakokous on saatu päätökseen. Sinipaitainen konsulttimme lapion varressa on katsonut parhaimmakseen siirtyä suojaan kiviaidan taakse. Lieneekö turbiinista irtoavista siivistä jo kokemusta. Suomalaisryhmä on edelleen hengessä mukana. Ja hengissä.
Paluumatkalla pysähdytään tietenkin Viipurissa ostoksilla ja bussimatkalla tiivistetään vierailun antia. Tullaan siihen tulokseen, että melutasossa lienee kehittämisen varaa. Myös jonkinlainen pölyä keräävä järjestelmä lintukuolemien välttämiseksi voisi olla paikallaan. Ainakin parveekkeella oleminen pitäisi kaupungissa kieltää koneen ollessa töissä omalla kadunpätkällä. Suihkuturbiinin uskotaan myös kuluttavan koko konevarikon vuoden polttoainevarat juhannukseen mennessä. Selvittämättä jäänyt varaosien toimitusvarmuuskaan ei rohkaise konekauppoihin. Myöhemmin selviää, että laitetta on käytetty lentotukialusten kansien siivoukseen, jolloin merituuli on puhaltanut pölyt ilmasta merelle. Laskevien ja nousevien hävittäjien melussa ei yhden lakaisukoneen suihkuturbiinin äänellä ole juuri merkitystä. Mainittakoon, että Erkki Tammisto ei tehnyt Vantaan kaupungille esitystä laitteen hankkimisesta.
Konepörssi kiittää Erkki Tammistoa näistä ainutkertaisista kuvista.
