Uutiset

Työkoneet

Kruunusillat tehostaa joukkoliikennettä Helsingissä

Olli Päiviö

31.03.2023

Helsingissä rakennetaan kovalla tahdilla. Maansiirtokoneet möyrivät kadunkulmissa ja nostureiden silhuetit halkovat taivaanrantaa siellä täällä. Pienempien rakennuskohteiden lisäksi käynnissä on todella isoja hankkeita. VM Suomalainen Oy on juuri aloittanut 2025 valmistuvaksi tarkoitetun Mannerheimintien suurremontin valmistelevat työt. Kruunusillat-hanke puolestaan porhaltaa eteenpäin jo täydellä höyryllä. Se pitää valmistuttuaan sisällään muun muassa Suomen pisimmän eli 1,2 kilometriä pitkän Kruunuvuorensillan.

Uusi Kruunusillat-raitiotielinjaus kulkee yhtäjaksoisesti rautatieasemalta Hakaniemeen ja siitä edelleen Merihaan kautta Nihtiin. Tästä körötellään mukavasti raitsikan kyydissä vielä Korkeasaaren pohjoispuolta edellä mainitulle Kruunuvuorensillalle. Laajasalon Kruunuvuorenrannassa reitti haarautuu kahteen osaan. Toinen vie Haakoninlahdelle ja toisella linjalla päätyy Yliskylään. Yleiskaavassa on varaukset vielä jatkolinjoille edellä mainituilta pysäkeiltä.

Matka-aika rautatieasemalta etäisimmälle pysäkille Yliskylään uutta linjaa pitkin tulee kestämään noin 24 minuuttia. Matkustajat saavat nauttia raitsikan kyydissä merellisen Helsingin tarjoamista näkymistä.

Hakaniemen uuden sillan rakennustyömaalla nostettiin maaliskuussa Kruunuhaan puoleisessa osassa siltaelementtejä paikoilleen. Hakaniemen puolella vastaava työ oli tehty jo tammikuussa. J.Helaakoski Oy oli tuonut paikalle järeimmän mobiilinosturinsa eli 800 tonnin
LTM1750:n. Liikenne soljuu vielä vanhaa, tulevaisuudessa purettavaa siltaa pitkin.

Havainnekuvassa on uusi silta, josta tulee uutta siltaa matalampi. Kaksi ajokaistaa molempiin suuntiin sisältävälle sillalle ei tule lainkaan yläpuolista tuentaa. Nyt rakenteilla oleva kahteen suuntaan kaartuva silta on kiinteästi kiinni vain Hakaniemenrannan puolelta, toinen puoli on vapaasti laakereilla.

Kruunusillat-raitiotie toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä. Kalasataman eteläkärjen eli Nihdin ja Kruunuvuorenrannan väliset kaksi siltaa (Finkensilta ja Kruunuvuorensilta) sekä Korkeasaaren maarakennus toteutetaan kokonaisurakkana.

Yhteyden muu rakentaminen, mukaan lukien Nihdin ja Hakaniemen välinen Merihaansilta, tehdään puolestaan allianssimallilla. Allianssiin sisällytetään myös yhteyden varrella olevia muita maarakennus-, kadunrakennus- ja kunnallisteknisiä töitä. Yksi tällainen työ on uuden Hakaniemensillan rakentaminen ja vanhan purkaminen. Nämä oheistyöt eivät kuitenkaan kuulu varsinaiseen raitiotiehankkeeseen.

Yhteensä Kruunusillat-hankkeeseen ja siihen liittyviin liitännäisurakoihin rakennetaan kaikkiaan viisi siltaa.

Kruunusillat-allianssin osapuolet ovat Helsingin kaupunki, YIT Suomi Oy, NRC Group Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Sweco Finland Oy ja Sitowise Oy. Kruunusillat-kokonaisurakan urakoitsijat ovat YIT Suomi Oy ja Kreate Oy.

Nyt purkutuomion saaneen Hakaniemen vanhan sillan rakennustöitä vuonna 1961. Copyright Helsingin Kaupunginmuseo.

Rakentaminen osuu ajankohtaan, jolloin maailman taloudessa on monia ennalta arvaamattomia, epävarmoja muuttujia. Tämän Helsingin keskustan ja Laajasalon yhdistävän, noin yhdeksän kilometrin pituisen raitiotielinjan rakentamisen lopullista kustannusarviota onkin siksi vaikea ennustaa.

Viimeisin, vuonna 2021 julkisuuteen annettu luku on 326 miljoonaa. Edellisestä, vuonna 2016 annetusta arviosta hinta oli noussut 70 miljoonaa. Inflaatio laukkaa ravihevosen lailla ja raaka-aineiden sekä myös työn hinnat nousevat koko ajan. Hankkeen edetessä hintalappua joudutaan hilaamaan luultavasti ylöspäin vielä useita kertoja.

Kruunusillat-hanke työllistää sillanrakentajien lisäksi myös paljon maarakentajia. On massojen siirtoja, infran rakentamista ja siirtämistä, ruoppausta, paalutusta, pontitusta ja kaikkea sitä, mitä maarakentajat osaavat. Myös nostokalustoa tarvitaan, kun esimerkiksi siltojen osia nostellaan paikoilleen.

Raitiotieliikenteen pitäisi kulkea alkuperäisen aikataulun mukaan Hakaniemen ja Laajasalon välillä uutta rataa pitkin vuoden 2027 alussa.

Hakaniemen ja Laajasalon väliin rakennettava, noin yhdeksän kilometrin mittainen raitiotieyhteys pitää sisällään useita siltoja. 1,2 kilometriä pitkä Kruunuvuorensilta on valmistuttuaan Suomen pisin. Työt koko projektissa ovat täydessä käynnissä ja valmista pitäisi olla vuonna 2027.

Siltaelementit paikoilleen

Kaikkiaan Kruunusillat-hanke ja siihen liittyvät oheisurakat pitävät sisällään viisi uutta siltaa. Varsinaiselle raitiotielinjalle rakennettavat sillat on tarkoitettu vain ratikoille, jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Uusi Siltasaaresta Kruunuhakaan johtava, kahteen suuntaan kaartuva Hakaniemen silta sen sijaan on tarkoitettu tieliikenteelle, kuten vieressä kulkeva vanha siltakin. Kevyenliikenteen väylät uudella sillalla kulkevat eri tasossa kuin ajokaistat. Sillan rakentaminen kestää kolme vuotta.

Vuonna 1961 rakennettu nelikaistainen vanha silta on jännitetty laakapalkkisilta ja se on tullut tiensä päähän. Liikenne tällä lähes 400 metriä pitkällä sillalla on ollut runsasta ja kuluttavaa, valtateiltä 4 ja 7 sisään ja ulos kulkeva liikenne kun on sekin ohjattu Hakanimen sillan kautta.

Uusi Hakaniemensilta rakennetaan vanhan sillan itäpuolelle. Uusi liittopalkkisilta yhdistää vanhan sillan tavoin Kruununhaan pohjoispuolen ja Sörnäisten rantatien, mutta siitä tulee uutta siltaa matalampi. Matalampi rakenne tarkoittaa nykyisten, massiivisten ramppien poistumista ja samalla lisätilaa uudisrakentamiselle. Uudelle, kaksi ajokaistaa molempiin suuntiin sisältävälle sillalle ei tule lainkaan yläpuolista tuentaa. Sen alla oleva aukko on 100 metriä leveä ja alta pääsee menemään korkeintaan 4,7 metrin korkuinen alus.

Viime vuonna perustukset sillalla saatiin valmiiksi ja kantavia teräsrungon osia on alkuvuonna 2023 nostettu paikoilleen. Konepörssi vieraili maaliskuussa uuden Hakanimen sillan rakennustyömaan Kruunuhaan puoleisessa osassa katsastamassa, kuinka J.Helaakoski Oy:n ja samalla Suomen suurin mobiilinosturi siirteli raskaita siltaelementtejä paikoilleen kuin Lego-palikoita konsanaan. Hakaniemen puolella vastaava työ oli jo tehty.

Yhdeksänakselinen, 800 tonnin Liebherr LTM 1750-9.1 olikin vierailuhetkellä jo toisella visiitillään Hakaniemen sillalla.

Nostopaikat minimiin

”Työ aloitettiin pohjoisrannalta viikolla kaksi ja nostoihin käytetään yhteensä kolmea eri nostopaikkaa. Pohjoisrannan puolella oli kaksi nostopaikkaa ja täällä etelärannan puolella nostot hoituvat yhdeltä nostopaikalta”, kertoi J.Helaakosken laatupäällikkö Niko Kärmeniemi.

Vaativa nostotyö meren päälle rakennetulta työsillalta on vaatinut vahvaa ennakkosuunnittelua. Nostopaikkojen määrän minimointi helpotti tukijalkojen asettelua. Samalla säästettiin kustannuksissa, kun meren pohjaan iskettyjen teräspaalujen määrää pystyttiin pienentämään.

Liebherr LTM1750 valikoitui työhön, koska kyseisellä koneella pystyttiin minimoimaan nostopaikkojen määrä kolmeen, niin että nostopaikkojen yksi ja kaksi kesken käytettiin vain yhteensä kuusi tukijalkojen paikkaa. Eli konetta siirrettäessä nostopaikka yhden takatukijalkojen paikat toimivat nostopaikka kahden etutukijalkojen paikkoina.

Raskaimmat siltapalkit painavat 100 tonnia. Vastapainoa nosturissa on 204 tonnia. Teräspaaluin tuetulle työsillalle tukijalkojen paikat suunniteltiin tarkasti ennen nostotöihin ryhtymistä. Nosturin hydraulipuomin pituus on 52 metriä. Erilaisilla jatkeilla päästään maksimissaan 154 metrin nostokorkeuteen.

”Tukijalkojen paikat suunniteltiin 210 tonnin tukijalkakuorman mukaan. Tarvittavan lisäpaalutuksen ja työsillan rakenteen vahvistamisen kohteessa hoiti YIT”, jatkaa Kärmeniemi.

”Tammikuussa Hakaniemen puoleisessa päässä nostetut raskaimmat teräsosat painoivat 70 ja 100 tonnia. Nyt koukussa on huomattavasti kevyempiä teräsrakenteita. Tulossa on vielä noin 60 tonnia painavia osia. Nostotyöt ovat sujuneet hyvin. Mitään sellaista ei ole tullut vastaan, mitä ei olisi pystytty ratkaisemaan”, sanoi asennustyötä johtanut Markku Roininen. Hän edustaa teräselementit valmistanutta, oululaista Steel Group Pohjanmaa Oy:tä.

Raskain elementti siirtyi 22 metrin nostosäteellä, kun vastapainoa Liebherrissä on 204 tonnia. Kauimmaiselle palkille tuli nostosädettä 42 metriä, jonne pystyy nostamaan 44 tonnia.

”Yhteensä raskaita palkkeja täällä nostetaan 12 kappaletta. Niiden lisäksi väliin tulevat vielä palkit ja kymmeniä pienempiä tukiosia”, jatkaa Kärmeniemi.

J Helaakosken toimitusjohtaja ***Tomi Sulonen*** (oik.) ja myynti- sekä markkinointiasioista vastaava **Joel Helaakoski** totesivat huolellisen ennakkosuunnittelun olevan tärkeä osa vaativia nosto-operaatioita.

Paikasta A paikkaan B

Liebherr LTM1750:n mobilisointi on Kärmeniemen mukaan suhteellisen helppoa ja tehokasta.

”Peruskone ajaa itsensä paikalle 108 tonnin kokonaispainolla ja 12 tonnin akselipainoilla. Siirtonopeus on maksimissaan 80 kilometriä tunnissa. Takatukijalat ja koukku asennetaan erikseen työmaalla vastapainojen, ylämoottorin ja muiden tarvittavien varusteiden kanssa. Tämän projektin rekoilla kuljetettavia varusteita oli yhteensä 250 tonnia.”

”Keskimäärin tämän kokoluokan nosturin siirtäminen työmaalta toiselle sitoo noin 10 rekkakuormaa. Kasaaminen täällä kesti päivän. Varusteiden lisääntyessä siihen kuluu kyllä toinenkin työpäivä”, täydensi työmaavierailulle piipahtanut J.Helaakosken toimitusjohtaja Tomi Sulonen.

Kun mobiilinosturijättiläinen jättää Hakaniemen sillan, tuo J.Helaakoski paikalle vielä 130-tonnisen koneen jatkamaan pienempien osien asennusta. LTM1750:lle on tiedossa lisää silta-, teollisuus- ja tuulivoimaprojekteja.

”Projekti on mennyt ilman yllätyksiä ja ongelmia hyvän etukäteissuunnittelun ansiosta. Nostopaikat, etäisyydet yms. suunniteltiin autocad- ja cranimax cranebee -ohjelmistoja käyttämällä”, päätti Kärmeniemi.

”J.Helaakosken kalustossa on noin 60 kappaletta 30–800 tonnin mobiilinosturia. Sen lisäksi on vielä viisi ristikkopuominosturia, johon on tulossa täydennystä keväämmällä. Tuulivoimalatyömaat ovat työllistäneet meitäkin paljon. Etenkin viime vuosi oli erittäin vilkas. Tämä vuosi on ehkä hieman hiljaisempi sillä sektorilla, mutta ensi vuonna taas vilkastuu”, päättää Sulonen.