Jättiläinen satamaa rakentamassa – Havator Oy

Havator on näkyvästi esillä Rauman sataman konttiterminaalin laajennusprojektissa. Siellä Destian urakoimalla työmaalla on ollut jo viime lokakuusta lähtien yksi suurimmista kanaalikaupungissa koskaan nähty työkone. Todellisia raskaan sarjan nostoja tekevän tela-alustaisen Liebherr LR1750 -ristikkopuominosturin omapaino on hulppeat 1150 tonnia. Satamaprojektissa tämä jätti nosteli laiturin reunaelementtejä paikoilleen, jotka nekin painoivat 250 tonnia kappaleelta.

Yksi maamme suurimmista yleis- ja konttisatamista kasvaa edelleen. Viime vuonna käynnistyneessä projektissa konttisataman koko kolminkertaistuu ja eteläinen sisääntuloväylä syvennetään kahdentoista metrin kulkusyvyyteen. Arvoltaan yli 60 miljoonan euron investointi on Rauman sataman historian suurin. Merta on Raumalla jo aikaisemminkin taltutettu maa-alueeksi. Niin tälläkin kertaa.
Uutta konttilaituria syntyy 350 metriä ahdin valtakuntaan entisen 160 metrin jatkeeksi. Näin syntyvä yhtenäinen, yli puoli kilometriä pitkä laituri ja samalla kasvava kenttätila tehostavat konttisataman toimintaa oleellisesti. Täyttölouhe tälle uudisrakenteelle saadaan läheiseltä, satama-alueella olevalta kallioleikkaukselta, joka myös näin muuntuu lisäkenttätilaksi konteille. Laituriprojekti väylän ruoppauksineen käynnistyi viime vuoden aprillipäivänä ja valmista pitäisi olla kuluvan vuoden lopulla.

Punttia mereen
Laiturin reuna syntyy kirjatuen kaltaisista ammattikielellä K-elementeiksi kutsutuista betonirakenteista. Äkkiseltään kuulostaa helpolta, mutta on huomioitava, että nämä raskaat elementit ovat valettu läheisyydessä kuivalla maalla. Ja raskaista rakenteista voidaan todellakin puhua, sillä yksi K-elementti painaa 250 tonnia. Yhteensä näitä suuria kirjatukia valettiin viime kesänä 36 kappaletta 24/7-toiminnassa olevan sataman seassa.
K-elementtien väleihin tulee vielä lisäksi hieman pienempiä S-elementtejä yhteensä 35 kappaletta, jotka nekin valettiin samassa yhteydessä paikan päällä. Aikaa valujen suorittamiseen meni viisi kuukautta. Niiden yhteydessä tarvittiin jatkuvasti neljää Hiab-nosturilla varustettua autoa sekä yhtä mobiilinosturia muotin teon apuna. Destian työnjohtaja Antti Korkeaoja sanoo valuihin kuluneen yli 3000 kuutiota P-lukubetonia ja yli 1000 tonnia betonirautaa. Toinen samanmoinen kuluu vielä, kun laiturimuurin reunapalkki viimeistellään. Destian mukaan nämä olivat suurimmat koskaan Suomessa valmistetut K-elementit. Betonin laatua valvottiin säännöllisin välein otetuin näyttein.

Yksi sun toinen on varmaan joskus kippaillut kiviä mereen, mutta tällä kertaa rakenteet piti saada asettumaan millintarkasti merenpohjaan viidentoista metrin syvyyteen. Esivalmisteluna tehtiin runsaasti pohjatyötä ruoppaamalla ponttoonien päältä sekä maalta käsin. Sen jälkeen voitiin vasta aloittaa massiivisten elementtien hukuttaminen mereen. Sitä varten oli paikalle värvätty jättiläismäinen ristikkopuominosturi.
Destian alihankkijana työmaalla toimiva Havator Oy järjesti paikalle kapasiteetiltaan riittävän Liebherr LR1750 -nosturin ja huolehtii samalla kaikista rakennusprojektin nostoista. Toki työtä tehtiin niin sanotusti lomittain eli valmiita elementtejä nostettiin lopulliseen paikkaansa meren pohjaan pois valettavien tieltä. Destialla ei ole omia koneita tällä työmaalla, vaan kaikki koneelliset työt tapahtuvat aliurakoitsijoiden laitteilla. Koneyksiköitä toimii alueella säännöllisesti parisenkymmentä.
”Täällä pörrää jatkuvasti kaivukoneita, dumppereita, kiviautoja, pyöräkuormaajia ja telanostureita”, luettelee Korkeaoja. Kalliolouhinnan yhteydessä oli paikalla myös poravaunuja ja murskaimia. Nähtiinpä satama-altaassa jossain vaiheessa Vaasalaisen Wasa Dredgingin Hector-ruoppaajakin muokkaamassa merenpohjaa. Nyttemmin tämä Hector operoi edellä mainitun väyläsyvennyksen parissa avomerellisemmissä olosuhteissa.

Isolla koneella

Havatorin jättinosturi saapui Raumalle lokakuussa meriteitse Kemistä.
”Toki kuljetus onnistuu maantiekuljetuksenakin, mutta merta pitkinkin se onnistuu yhtä lailla ja useinkin pienemmillä purkamisilla”, sanoo Havatorin Rauman työmaata johtava projektipäällikkö Arto Salo. Liebherr LR1750 -ristikkopuominosturi on superlatiivien laite. Kaikki on todella suurta, joskaan ei maailman suurinta. Jo pelkkä omapaino vastapainoineen on 1150 tonnia, joten ajoalustojen pitää todellakin olla kunnossa ennen kuin tällaisen laitteen voi taluttaa paikalle. Rauman työmaalla juuri tämä pohjien tasaaminen vei runsaasti aikaa, koska jättinosturi operoi aina vastikään täytetyn maan päällä nostoja tehdessään.
Toki 1,5 metrin levyiset telat tasaavat kuormaa, mutta siitä huolimatta alla käytettiin paksuja teräslevyjä. K-elementit nostettiin lähes 50 metrin päähän kääntökehästä, joten vastapainojen kanssa taitelu oli jatkuvaa. Tasapainoa hallittiin vastapainojen reaaliaikaisella lisäämisellä ja poistamisella sekä takana olevan etäisyyssäädettävän painon avulla. Nostot jouduttiin usein toistamaan eli pohjaan laskettu elementti saattoi asettua hieman kallelleen, jolloin sen asento mitattiin tarkkaan. Laiturielementti nostettiin takaisin ylös ja pohjat tasattiin uudelleen. Sen jälkeen voitiin tehdä vasta laiturielementin lopullinen paikalleen asemointi. Jotkut sanoivat tätä myös teepussin liottamiseksi, tosin aika raskas on pussi.

Nyt oli käytössä 70 metrin ristikkopuomi, mutta nosturi voidaan varustaa jopa 196 metrin puomilla. Voimat tarvitsevat aina vastavoimia ja tähän LR1750:een voidaankin latoa parhaimmillaan 400 tonnia vastapainoja tasapainon säilyttämiseksi. Itse asiassa työmaalla oli toinenkin Havatorin suuri nosturi, Sennebogen 5500 180 tonnin nostokapasiteetilla, käsittelemässä isomman koneen vastapainoja.
Tosin jättiläisen rinnalla se näyttää hieman vaatimattomalta. Liebherrin nostokapasiteetiksi ilmoitetaan 750 tonnia. Arto Salo sanoo Havatorilla olevan kymmenkunta tämän Liebherrin kokoluokan nosturia ja kolmisenkymmentä Sennebogenin kokoluokkaa. Yksi Liebherriäkin suurempi nosturi talosta löytyy, Terex-Demag CC/PC 6800. Sen nostokapasiteetti on 1250 tonnia. Sillä nostaisi kevyesti ilmaan kerralla kaksi maailman suurinta Airbus A380 -matkustajalentokonetta.

Jättiläinen numeroin

Liebherr LR1750 -ristikkopuominosturin tekniset tiedotkin ovat massiiviset. Erilaisten puomivaihtoehtojen myötä lista on loputtoman pitkä. Painoltaan parhaimmillaan yli 1100 tonnin nosturissa on Liebherr LH D 9408 TI-E A4 -dieselmoottori. Tehoa siitä irtoaa 400 kilowattia (544 hv). Kone ryömii kohteeseensa 1,65 kilometrin tuntivauhdilla. Nostopaikaksi ei sovellu mikä tahansa rinne, vaan alustan tulee olla kaltevuudeltaan alle puolen asteen luokkaa. Maksimi nostokuormaksi ilmoitetaan 750 tonnia, nostokorkeudeksi 191 metriä ja säteeksi 156 metriä. Puomi-, jatkopuomi- ja jibivaihtoehtoja on lukematon määrä. Peruskoneen paino ilman puomeja ja vastapainoja on noin 125 tonnia. Vastapainoja voidaan latoa kyytiin yhteensä 400 tonnia, joista osa tulee kiinni alavaunun rungon keskelle. Raumalla nähdyn kokoonpanon kokonaispaino kaikkine varusteineen oli noin 1150 tonnia. Nostokoukku ja siihen liittyvät varusteetkin painavat yksin 20 tonnia.
”Kone pilkotaan kuljetuksen ajaksi aina paloiksi. Maantiekuljetuksia varten tulee molemmat telatkin irrottaa. Yksi tela painaa 44 tonnia. Yhteensä laitteesta tulee noin 30 rekka-autollista tavaraa siirrettäväksi”, sanoo Arto Salo. Purku- ja kokoonpanotyö kestää yleensä noin kolme päivää.

Meri-Lapista maailmalle
Torniolaisen Hanhirovan perheyritys otti nimen Havator käyttöön 1980-luvulla. Samalla yritys rekisteröitiin sekä Suomen että Ruotsin yritysrekisteriin. Yritystoiminta oli tosin alkanut jo heti sotien jälkeen lähinnä rakennus- ja maansiirtourakoinnilla. Niistä kuitenkin luovuttiin matkan varrella ja 80-luvulla keskityttiin erilaisiin nostotöihin. 2000-luvulla yritys on tehnyt runsaasti yrityskauppoja ja nyt Pohjanlahden perukoilta alkanut toiminta on laajennut kaikkiin Pohjolan ja Baltian maihin sekä Venäjälle. Noin 50 miljoonan euron liikevaihtoa tekevä konserni työllistää kuutisensataa henkeä.
Nostoihin keskittymisen myötä yrityksellä on nyt yli 350 erikokoista nosturia ja puolensataa kurottajaa. Nostojen ohella Havator on mukana paljon erilaisissa erikoiskuljetuksissa ja siirroissa, kuten oheisesta talonsiirtojutusta selviää. Lavettivetureitakin on talossa reilut puolensataa.
Kaikkia yrityksen koneita ja laitteita yhdistää sama monille tuttu sinikeltainen väritys. Sen on nykyisen konsernijohtajan Erkki Hanhirovan isä Ahti aikoinaan valinnut ehkä hieman länsinaapurimme valloitus mielessään. Ja se nimi? Havator? Se taasen on johdettu sanoista HAnhiroVA TORnio. Lopuksi voisi kotimaista huumoriohjelmaa myötäillen todeta, että kyllä nousee.