Uutiset
Hailuodossa kivi kulkee – kiinteän yhteyden rakentaminen hyvässä vauhdissa
Kiinteän yhteyden rakentamisen tiesuunnitelma Oulunsalon Riutankarista Hailuodon Huikkuun valmistui vuonna 2018. Vesilupa hankkeelle tuli lainvoimaiseksi tammikuussa ja valmistelevia töitä päästiin Riutankarissa tekemään jo huhtikuussa. Saman kuun lopussa tänä vuonna Väylävirasto, GRK Suomi, Afry Finland ja A-insinöörit allekirjoittivat allianssin toteutusvaiheen sopimuksen ja rakentaminen käynnistyikin heti toukokuussa. Sopimuksen arvo on noin 105 miljoonaa euroa. Ensimmäiset kumipyörät pääsevät testaamaan uutta yhteyttä loppuvuodesta 2026.
Kuvat: Väylävirasto ja Afry Finland Oy
Hanke on pohjoiselle Suomelle merkittävä ja rakennusvaihe tuo paljon työtä Perämeren pohjukoille. Rakentamisen aikaiseksi työllistämisvaikutukseksi on laskettu 500–600 henkilötyövuotta. Hankkeella on myös paljon välillisiä, alueen taloutta merkittävästi nostavia vaikutuksia.
Noin 200 neliökilometrin kokoinen, 50 kilometrin päässä Oulusta sijaitseva Hailuoto on Perämeren suurin saari. Se koostuu kolmesta, 1800-luvulla maan kohoamisen seurauksena yhteen liittyneestä saaresta. Koska maan kohoaminen jatkuu yhä lähes 10 millimetrin vuosivauhtia, niin Hailuoto tulee joskus hamassa tulevaisuudessa olemaan kiinni mantereessa.
Varsin monille tuleville sukupolville tarvitaan sitä ennen kuitenkin hyviä kulkuyhteyksiä. Oulunsalosta vajaan seitsemän kilometrin pituinen lauttamatka Hailuotoon kestää nyt puolisen tuntia. Liikennettä hoidetaan kahdella lautalla, joista isomman kapasiteetti on 290 ja pienemmän 170 tonnia. Talvella kelien salliessa saarelle kuljetaan perinteisesti jäätietä pitkin. Hailuodossa vakituisia asukkaita on nykyään tuhatkunta, kun 1800-luvun lopussa oltiin vielä tuplamäärässä. Kesäaikaan saarella on toki huomattavasti enemmän ihmisiä ja liikenne on paljon vilkkaampaa.
Tällä hetkellä Hailuodon lossien keskimääräinen liikennemäärä vuorokaudessa on lähes 1 000 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen osuus on viitisen prosenttia. Kun kiinteä yhteys parin vuoden kuluttua on valmis, liikennemäärän oletetaan kasvavan noin 1 400 ajoneuvoon vuorokaudessa. Pääosin tiellä tulee olemaan 80 kilometrin tuntinopeus.
Kaksi siltaa
Uuden tieyhteyden pituus tulee olemaan kaikkiaan 8,4 kilometriä, josta meriosuutta on noin 7,7 kilometriä. Tieosuuden kokonaisleveys tulee olemaan noin yhdeksän metriä. Ajokaistojen leveys on 3,25 ja molemmin puolin sijaitsevien pientareiden 1,25 metriä. Maapengertä täytetään peräti 6,9 kilometrin matkalta. Siltoja rakennetaan kaksi, joiden yhteispituus on puolitoista kilometriä.
Huikun silta sijoittuu noin kilometrin päähän Hailuodosta. Sillan kokonaispituus on 767 metriä ja alituskorkeus 18 metriä meriväylän kohdalla. Isommat alukset kulkevat tämän sillan alta.
Riutun silta sijoittuu Riutunkariin, nykyisen lauttarannan pohjoispuolelle. Sillan kokonaispituus on 737 metriä ja alituskorkeus sillan keskiaukon kohdalla on viisi metriä. Sen alta sopivat kulkemaan huviveneiden lisäksi hieman suuremmatkin veneet.
Terästä siltoihin uppoaa yhteensä 6,7 miljoonaa kilogrammaa ja betoniakin yli 21 000 kuutiometriä. Perämeren kovissa olosuhteissa siltoihin kohdistuu suuria tuuli- sekä jääkuormia ja betonilta vaaditaan normaalia suurempia lujuus- sekä pakkaskestävyysominaisuuksia. Valmiin tien pinta tulee olemaan noin 3,5 metriä keskimääräisen vedenpinnan yläpuolella. Se on metrin enemmän kuin nykyisten lauttarantojen taso. Siltojen välissä olevan pengertiejakson puoliväliin on tulossa pysäköintialue.
Riutun sillan paalutustyöt ovat jo edenneet pitkälle. Kaikkiaan Huikun siltaan lyödään 2,4 ja Riutun siltaan 1,46 kilometriä paaluja. Koko Huikun silta rakennetaan työsiltaa käyttäen. Riutun sillan rakennus onnistuu työpenkereeltä käsin.
Läpi vuoden
Merkittävän kokoisella työmaalla on vilskettä, kun monessa eri paikassa tapahtuu samaan aikaan. Väki vielä lisääntyy, kun siltojen rakentaminen pääsee kunnolla vauhtiin.
”Työmaalla on käynyt työskentelemässä jo yli 70 eri koneyksikköä, mutta keskivahvuus maanrakennuskoneilla pyörii lähellä 20 kappaletta. Louheenkuljetusyhdistelmiä (kasetti+ puolikas) on ajossa noin 25 kappaletta. Perehdytettyjen henkilöiden määrä on kaikkiaan hankkeen alusta lähtien 326. Päivittäinen vahvuus vaihtelee työvaiheiden mukaan 50–70 henkilön välillä. Määrä kasvaa siltojen rakennustöiden päästessä kunnolla vauhtiin.
Hankkeella on tähän mennessä töitä suorittanut 34 aliurakoitsijaa”, luettelee GRK:n projektipäällikkö Timo Takala syyskuun alussa. Kesän yli on päästy työskentelemään seesteisissä merkeissä, mutta talvi vaanii jo nurkan takana.
”Täällä Perämerellä nopeasti vaihtelevat meriolosuhteet tuulen, jäätilanteen ja vedenkorkeuden suhteen asettavat tiettyjä haasteita”, toteaa Väyläviraston projektipäällikkö Jukka Päkkilä.
Rakentamisen on toki tarkoitus jatkua vuoden ympäri, mutta esimerkiksi siltojen eristystyöt ja vaikkapa päällystäminen tehdään tietysti sulaan aikaan. Siltojen kannet on tarkoitus valaa kevätkuukausina.
”Työt ovat edenneet suunnitelmien mukaan. Olemme rakentaneet työsatamia, Huikun sillan työsiltaa merelle ja työpengertä Riutun sillan rakentamista varten. Riutun sillan paalutustyöt alkoivat heinäkuussa. Huikun siltapaikalle on rakennettu työsilta ja jatkettu kasuunien rakentamisella. Varsinaista pengertietä on rakennettu ykköstasolle Hailuodon suunnasta Huikun sillalle. Elokuun alussa siirryttiin pengertämään myös siltojen väliin jäävää pengertieosuutta. Penkereen verhousrakenteen rakentaminen käynnistettiin syyskuun alussa”, täydentää Väyläviraston projektipäällikkö Terhi Honkarinta.
Työ toteutetaan allianssimallilla.
”Allianssimallilla työskentely on ollut mukavaa ja asiat saadaan ratkottua porukalla. Yhteistyö eri osapuolten kesken toimii hyvin. Myös vuoropuhelua sidosryhmien suuntaan helpottaa, kun mukana allianssissa on rakentaja, suunnittelija ja tilaaja. Esimerkiksi Ely-keskuksen liikennevastuualue paransi louheenkuljetusreittien liikenneturvallisuutta ennen hankkeen kuljetusten käynnistymistä ja parannuksia on tehty myös hankkeen aikana”, tiivistävät projektipäälliköt.
Elämänlanka
Projektipäälliköt kertovat, että penger on mitoitettu huomioiden vedenkorkeuden vaihtelut ja aallokko alueella. Se rakennetaan kahdessa vaiheessa lopulliseen korkeuteen, jotta saadaan työmaan logistiikka toimivaksi Huikun sillan rakentamista varten. Louhetta ajetaan Kiimingin Alakylän ja Muhoksen suunnasta kolmelta ottoalueelta. Ajomatkat vaihtelevat 40–60 kilometrin välillä. Kaikki kivi tulee mantereelta. Merenpohja pengerten alla on siltistä hiekkaa/hiekkaa.
Pengertien rakentaminen siis alkoi vapun jälkeen. Louheen kuormauksesta, ajosta ja vastaanotosta vastaa GRK:n työnjohdon alaisuudessa Oulun Maa- ja Vesirakennus Oy. Kaikkiaan pengerteiden perustamiseen tarvitaan noin 1,3 miljoonaa kuutiota louhetta, mikä vastaa noin puolta Kheopsin pyramidin tilavuudesta. Määrällä myös täyttäisi noin neljä kertaa entisen Hartwall-areenan eli Helsinki-hallin.
”Ouluhallin täyttäisi muuten kahdeksan kertaa”, aloittaa johtaja Pentti Eskola.
Louhinnasta vastaavat aliurakoitsijat ja Eskolan suojatit hoitavat kiven meren pohjaan.
”Autot kulkevat viitenä päivänä viikossa ja 24 tuntia vuorokaudessa. Tällä hetkellä penkereeseen ajetaan 0–600-louhetta, joka pitkälti on suoraan ampukiveä. Myös 300–900-verhoilukiveä tarvitaan”, kertoo Eskola.
Noin neljäsosa kivestä oli ajettuna syyskuun alussa. Hailuodon puoleiseen päähän kivi kuljetetaan kasettiautoilla, jotka ajetaan lauttaan. Kesällä homma keskeytyi, kun isompi lautta oli remontissa kuukauden päivät. Sinä aikana ei kivi Hailuotoon kulkenut lainkaan, kun pienempi lautta ei ottanut raskasta kalustoa kyytiin.
”Lautan rikkoutuminen viivästytti tämän ”elämänlangan” rakentamista, mutta olemme silti aikataulussa. Syyskuun loppuun on sen valmistumisen takaraja ja siihen pääsemme.”
Elämänlanka on siis Hailuodon puoleinen pengeryhteys ennen siltaa. Myös Oulun Maa- ja Vesirakennuksella maarakennuskalustoa on runsaasti töissä. Esimerkiksi penkoilla oli kolme kaivukonetta, kaksi pyöräkuormaajaa, jyräkalustoa sekä puskukone.
”Toukokuussa lastaukseen hankkimamme Volvo 220 -kaivukoneen mittarissa on jo noin 2 000 tuntia. Kyllä täällä autot, koneet ja miehet työntouhussa ovat”, päättää Eskola.
Hänen mukaansa projekti on edennyt aivan suunnitelmien mukaan ilman suurempia yllätyksiä. Kaikki kivi pitäisi olla ajettuna viimeistään kevääseen 2026 mennessä, jonka jälkeen päästään muun muassa päällystystöihin. Hailuodon kiinteän yhteyden rakentaminen on vuonna 1992 perustetun Oulun Maa- ja Vesirakennuksen kautta aikain suurin urakka.
Meri siis nielee kiveä ahnaasti. Tosin vesisyvyys pengerteiden kohdalla on vain yhdestä kolmeen metriin ja toki linjaus onkin alun perin tehty juuri matalikkoja hakien. Sillat on sijoitettu syvimpiin kohtiin ja niiden alla onkin vettä kuudesta kahdeksaan metriin.
Louhetta ei pystytä kuljettamaan proomuilla juuri alhaisesta vedensyvyydestä johtuen. Myös kustannukset maanteitse tapahtuvalle louheenajolle ovat matalammat.
Lue myös:
Lue seuraavaksi
