Jyväskylän Messut oy:n marraskuussa järjestämä FinnMateria on kaivosteollisuuden, metallinjalostuksen, kiviainesteollisuuden ja maarakentamisen ammattilaistapahtuma, joka järjestettiin jo seitsemättä kertaa. Tapahtuma palveleekin parhaiten päättäjätason porrasta yrityksissä ja siksi Paviljongin käytävillä ei juuri nähty ”renkaanpotkijoita”. Eipä tosin montaa rengastakaan olisi ollut potkittavana. Seminaarien, luentojen ja tietoiskujen insinööritason sisältökin on suunnattu vahvasti alan ammattilaisille ja niille, jotka niitä renkaita ostavat.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Näyttely tarjoaa hyvää kontaktipintaa järeää kalustoa myyvälle ja ostavalle asiakaskunnalle. Kaivosala on vahvasti läsnä. Maarakentajia ei näyttelyssä juuri näkynyt, vierastanevat tapahtuman teoriatäytteistä valkokaulusmeininkiä ja vähäistä konetarjontaa.
Toki jokainen ymmärtää, että kaivoksilla koneiden kokoluokat ovat sellaisia, että Jyväskylän Paviljongissa ovien korkeus ja lattian kantokyky saattaisivat loppua hyvinkin lyhyeen. Yhtä kaikki, FinnMateria palvelee tapahtumana sitä tiukasti rajattua segmenttiä, mihin se on suunnattu.
”FinnMateria on meidän tämän vuoden päätapahtumamme”, kertoi Sandvik Mining and Rock Technologyn aluejohtaja Ville Keinänen.
”Messut toimivat hyvänä kohtauspaikkana asiakkaidemme kanssa. Esittelemme täällä uutuustarjontaamme kaivosteollisuuteen, osallistumme seminaareihin ja järjestämme lisäksi messujen aikana oheisohjelmaa, kuten koulutustilaisuuksia asiakkaillemme. Nämä kaikki tukevat onnistunutta kokonaisuutta”, Keinänen lisää.
FinnMateria ja samaan aikaan järjestetty, automaatioon, konenäköön, robotiikkaan ym. keskittynyt Smart Factory -tapahtuma herättivät kiinnostusta ja tapahtumiin tutustui 4 504 kävijää. Seuraavat FinnMateria-messut järjestetään kahden vuoden kuluttua.
Kaivosala myötätuulessa
Jyväskylässä julkaistiin myös uusi Työ- ja elinkeinoministeriön kaivosalan toimialaraportti.
”Tämä tilaisuus tarjoaa oivalliset puitteet toimialaraportin julkaisemiseen ja paikalla ovat läsnä kaikki relevantit tahot”, kertoi TEM:n kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen.
”Samaan aikaan järjestetyt Smart Factory -messut tukivat hyvin raportin julkaisua, koska muun muassa teemat robotisaatio ja tekoäly nousivat esille myös toimialaraportissa.” Uusi raportti tullaan Aaltosen mukaan julkaisemaan myös seuraavilla FinnMateria 2020 -messuilla. Alla olevat tiedot on poimittu edellä mainitusta raportista.
Sen mukaan Suomessa toimi vuonna 2017 yhdeksän metallimalmikaivosta ja 27 teollisuusmineraalikaivosta. Kaivosteollisuuden arvonlisän vaikutuksen kansantalouteen mainitaan raportissa olevan 1 200 miljonaa euroa. Vuonna 2017 metallimalmien ja teollisuusmineraalien tuotannon liikevaihto Suomessa oli noin 2 miljardia euroa.
Vuonna 2017 Suomen metallimalmikaivoksista louhittiin malmia yhteensä 32 miljoonaa tonnia (sivukiveä 53,2 milj. tonnia). Molemmat luvut ovat suurempia kuin koskaan Suomen kaivoshistoriassa. Kasvu oli 13 prosenttia. Eniten metallimalmeja louhittiin Terrafame oy:n sinkkiä, kuparia ja nikkeliä tuottavassa kaivoksessa Sotkamon Talvivaarassa eli 17,5 miljoonaa tonnia, mikä vastaa 55 prosenttia koko louhintamäärästä.
Teollisuusmineraalien hyötykiveä louhittiin 16,5 miljoonaa tonnia ja sivukiveä noin 18 miljoonaa tonnia. Hyötykiven louhintamäärä kasvoi viime vuonna seitsemän prosenttia vuoteen 2016 verrattuna, mikä johtuu raportin mukaan yksinomaan Yara Suomi oy:n Siilinjärven apatiittikaivoksen kasvaneesta tuotannosta. Sen osuus louhitusta hyötykivestä olikin leijonanosa eli 11,1 miljoonaa tonnia.
Uusia hankkeita vireillä
Suomen yhdeksästä metallimalmikaivoksesta neljä on kultakaivoksia. Muista kaivoksista saadaan kromia, kuparia, nikkeliä, sinkkiä, rikkiä, kobolttia, hopeaa ja platinaryhmän metalleja. Talvivaara on metallimalmikaivosten suurin työllistäjä (694). Toisena Agnico-Eagle Finland oy:n Kittilän Suurikuusikon kultakaivos (487). Koko kaivosteollisuuden suora henkilöstömäärä oli noin 4 500 henkilöä ja välillisen työllisyysvaikutuksen kanssa noin 13 000 henkilötyövuotta.
Teollisuusmineraalikaivoksista/-louhoksista ylivoimaisesti suurin työnantaja on Siilinjärvi (887). Luvussa on tosin mukana kaikki Suomen toiminnot. Nordkalk oy ab, joka louhii kalsiittia, dolomiittia ja wollastoniittia usealla eri paikkakunnalla, antaa työtä 407 ihmiselle.
Suomessa on tällä hetkelläkin käynnissä monia malminetsintä- ja kaivoshankkeita, joista kaksi on varsin lähellä kaivostoiminnan aloittamista.
Sotkamo Silver oy:n Taivaljärven hopeakaivos on hankkeena pisimmällä. Sille on jo myönnetty kaivos-, ympäristö- ja vesitalousluvat. Rakentamispäätös on tehty vuonna 2018 ja rikastamorakennuksen, patojen ja kaivoksen rakennustyöt ovat käynnissä. Ensimmäinen räjäytys on jo takanapäin ja maanalaisen kaivoksen valmistelevaa louhintaakin on jo aloiteltu. Tuotanto on tarkoitus käynnistää vuonna 2019.
Dragon Mining oy suunnittelee aloittavansa kultamalmin louhinnan Valkeakoskella Kaapelinkulmassa vuoden 2018 aikana. Kaivoksen suunniteltu toiminta-aika on kaksi vuotta. Myös muutamia jo suljettuja kaivoksia avataan uudelleen. Esimerkiksi kanadalainen Firesteel Resources inc. on ostanut Raahessa sijaitsevan Laivakankaan (Laivan) kultakaivoksen konkurssipesän ja suunnittelee käynnistävänsä kaivostoiminnan uudelleen loppuvuodesta 2018. Uusi nimi on Nordic Gold Corp.
Myös investoinnit malmin etsintään kasvoivat edelleen vuonna 2017.
Koko kattava kaivosalan toimialaraportti on ladattavissa tästä linkistä.