Uutiset

Maa- ja metsätalous

Turve on paikallisesti toimiva energialähde

Turpeen kohtelu suomalaisessa politiikassa on mielestäni erikoista, samoin ihmisten tietämys biologiasta. En ole ajatuksineni yksin. Koulussa on luultavasti ainakin kerran asiat aikoinaan käyty läpi, mutta vuosien saatossa tuo vanha tieto on hukkunut mielestä. Ehkä moni ihminen on vieraantunut biologiasta, jos sitä ei normaalipäivänä juurikaan näe. Monissa tiedotusvälineissä turpeelle tarjotaan myös erikoisia luokitteluja, eikä sen muodostumisesta juurikaan puhuta. Suo on eksoottinen paikka. Monille se on myös työpaikka.

Suomen tiettävästi vanhin tunnettu turve on 10720 vuoden takaa Kuhmosta ja se on löytynyt suon pohjalta. Turvekerros kun kasvaa ylöspäin, joten tuorein turve on kerroksen päällä. Turvetta on luultavasti muodostunut ennen jääkauttakin, mutta kaikki nykyinen turve on muodostunut jääkauden jälkeen. Vanhat kerrostumat ovat kulkeutuneet jään mukana etelämmäksi.

Jottei pelattaisi aivan vanhan turpeen varassa, niin tilanne ei ole kuitenkaan huolestuttava. Viime vuonnakin uutta turvetta muodostui vanhan kerroksen päälle. Uutta turvetta kertyy vanhan päälle joka vuosi, tänä vuonnakin. Turvetta siis muodostuu joka vuosi näissä olosuhteissa.   

Monen mielessä turve on fossiilista, mutta fossiilien kanssa turpeella on kovin vähän tekemistä. Turve ei ole syntynyt saman prosessin kautta kuin perinteinen fossiilinen energia. Fossiilista energiaakin jossain muodostuu, mutta sitä muodostuu kovin hitaasti. Tuleva fossiilinen energia saattaa olla esimerkiksi merien pohjalla, jonne vähitellen laskeutuu sedimenttejä ja jotka jossain vaiheessa tiivistyvät. Turvekerros sen sijaan kasvaa vuosittain ylöspäin, se on siis uusiutuvaa. Samalla tavalla puut kasvavat pituutta ja paksuutta, mutta puiden kasvaminen huomataan toisella tavalla.

Turvevaranto Suomessa kasvaa nopeammin kuin turvetta käytetään. Emme käytä edes kasvun korkoa. Toki suosta kerroksittain kerätty turve on pitkä, vuosia kestävä työmaa. Maisema ei ole sama kuin ennen noston aloittamista turvesuolla eikä maisema muutamaan vuosituhanteen samaksi palaudu. Toisaalta sama on maankäytössä yhteiskunnassa muuallakin. Osa rakenteista on pysyviä ja osa tilapäisiä.

Kun turvekerrokset on käytetty loppuun, turvesuolle löytyy uusiokäyttöä. Se voi olla peltoa, jossa tuotetaan ruokaa yhä kasvavalle väestölle tai kiitorata linnuille. Turvesuo voi olla myös tulevaisuudessa metsää, jolloin sen kiertoaika hiilen kierrossa lyhenee.  

Palaturpeen nostossa ei juurikaan pölyä. Palaturve on kuitenkin kuivaa ja siten energiaa siitä irtoaa paljon.

Suhteellisuutta keskusteluun

Metla-vainaan eli nykyisen Luken ansiokkaasti tutkimasta puulustoaineistosta, jota on Suomestakin kerätty yli 7000 vuoden ajalta, voidaan huomata, että ilmasto on vaihdellut kovin tänä aikana, www.lustia.fi. Jääkauden jälkeen noin 4500 eKr. Inarissa on kasvanut tukkipuuta ja Keski-Suomessa on tavattu pähkinäpensasta. Ihminen ei silloin vaikuttanut kehitykseen ilmastossa millään tavalla. Ihmisestä huolimatta ilmasto on jäähtynyt niistä ajoista. Nyt elämme syklisessä muutoksessa kautta, jolloin ilmasto on lämmennyt ja se vaikuttaa moneen asiaan ympäristössämme. Ihminen on toki vaikuttanut tekemisillään ainakin paikalliseen ilmastoon, kun lämpötilat kaupungeissa ovat pari astetta lämpimämmät kuin muualla. Myös turpeen muodostuminen on riippuvainen ilmastosta ja säätilasta.

Turvetuotanto on aiheuttanut aikoinaan ongelmia vesistöissä, mutta niin on moni muukin ihmisen aiheuttamaa. Vanhoista synneistä kaivetaan edelleen julkisuutta, vaikka ympäristöstä pidetään huolta aivan toisella tavalla kuin aikaisemmin. Lupajärjestelmä on rakennettu nykytiedon perusteella ja päästöjä seurataan.

Palaturve aumataan. Aumaa puretaan lämmityskauden kuluessa.

Kukaan ei ole lopettamassa suomalaista rakennusteollisuutta tai vaatimassa sitä tilille, vaikka se esimerkiksi tuotti aikoinaan uudella ja hienolla aineella, asbestilla, valtavan ongelman. Asbesti on aiheuttanut vuosien varrella monen sairastumisen ja tulee aiheuttamaan. Asbestin purusta on tullut vuosittain valtava lasku ja laskua maksetaan vielä vuosia. Maksajaksi vahinkoihin ei ole ilmeisesti koskaan esitetty rakennusteollisuutta?

Turpeen muodostumisen pystyy paikallisesti estämään, kun olosuhteita muutetaan epäsuotuisiksi. Suon kuivattaminen on yksinkertaisin tapa. Turpeen muodostuminen kuitenkin jatkuu muualla. Suomessa sellaisia paikkoja on ilmastostamme ja maan pintamuodoista johtuen valtavasti. Vesi vain tuppaa kerääntymään painanteisiin, joissa metsä ei enää lopulta kasva. Siinä alkaa sitten turpeen muodostuminen. Saman tyyppinen kehityskaari on ollut monella suolla. Jutussa Pohjanmaalta pohditaan turpeen merkitystä energiapolitiikassa ja sitä miksi sen käyttöä ei ole syytä enempää rajoittaa.