Uutiset
Suokoneelta lisää laitteita jyrsinturpeen tuotantoon
Suokone on hankkinut talliinsa uutta kalustoa. Urakointi Uutisissa alun perin vuonna 2008 esitelty Ecofieldin turpeennostovaunu on liiketoimintakaupalla saanut uuden isännän, kun Suokone on hankkinut laitteen kaikki tuoteoikeudet Ecofield Oy:ltä, kertoo Suokone Oy:n Tuomo Meriläinen.
– Erilaisia turvemaan käsittelyyn ja turpeen nostoon valmistavia laitteita on meillä rakennettu jo vuosikymmeniä, mutta turpeen noston traktorikäyttöistä perävaunukalustoa meillä ei ole ollut. Sitä ovat asiakkaat toki pitkään jo kyselleet, Tuomo kertoo. Ecofieldin vaunu sopii meidän tuoteperheeseen, kun siinä on selkeät valmistuskokonaisuudet ja se täydentää tuotevalikoimaamme.
– Olen soitellut vaunun omistajille ja aliurakoitsijoille, jotka ovat käyttäneet vaunua. Ne, jotka vaunua ovat käyttäneet, ovat siihen tyytyväisiä, joten tämä on helppo ottaa valikoimiimme, Tuomo kehuu.
Nostovaunu käyttäjien tarpeeseen
Alun perinhän Ecofieldin nostovaunun on suunnitellut Pertti Rytkönen asiakkaiden toiveiden mukaan. Ecofield on piirrättänyt ja valmistuttanut vaunun alihankkijoilla piirustusten mukaan. Vaunuja on myyty reilu parikymmentä, joista kaksi kolmannesta lähinnä Pohjois- ja Itä-Suomeen. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla ei ole vielä yhtään Ecofieldin vaunua.
Loput valmistetuista vaunuista on viety ulkomaille; Venäjälle, Latviaan ja Irlantiin.
Vaunun rakenteita on käytetty myös muualla, kuten paalivaunuissa. Tästä oli maininta Urakointi Uutisten 8/2010 numerossa kiuruveteläisen Mikko Elovaaran tilalta.
Pitkä projekti
– Olemme noin kymmenkunta vuotta puhuneet, että oma lastaava vaunu ja peräkärry pitäisi olla, mutta projektin käynnistäminen on vain jäänyt tekemättä, kun kaikkea muutakin on ollut työn alla. Toisaalta, kun olemme keskittyneet raskaampaan ja paksumpaan rautaan, lastaavan vaunun suunnittelu olisi ollut jopa ehkä hieman vierasta. Kun Pertin kanssa tavattiin ensimmäisen kerran pari vuotta sitten yhteisten asiakkaiden puitteissa, niin keskusteltiin yhteistyömahdollisuuksista lähinnä markkinoinnin suhteen.
Liiketoimintakaupasta juteltiin ensimmäisen kerran noin kaksi kuukautta sitten, ja nyt kauppa on tehty, Tuomo kertoo.
– Sitä ei olla vielä päätetty, miten vaunujen valmistaminen tapahtuu, mutta mahdollisuuksia on monta, Tuomo pohtii. Tuomo jatkaa, että itse emme kuitenkaan ehkä ohutpeltiseiniä ala valmistamaan, kun työkalut ja kokemus on hankittu rankemman raudan käsittelyyn.
Vaunu jyrsinturpeelle
Ecofieldin lastaava vaunu on tarkoitettu nimenomaan jyrsinturpeelle. Nosto tehdään kumikolaketjukuljettimella edestä ja kuljettimen lavat kaapivat karhoa alakautta ylös kuljettimelle. Tästä on omat hyvät ja huonot puolet, Tuomo tunnustaa. Kaikki karholla oleva tavara noukitaan kyytiin, mahdolliset hienommaksi jyrsimättömät juurenpalaset mukaan lukien. Pienet puutkaan eivät nostoa haittaa, kun hihnakuljetin on oikeassa kulmassa verrattuna ajosuuntaan. Koko jyrsitty ja kasalle koottu karho noukitaan mukaan jyrsimättömään kerrokseen saakka ja jälki on todella puhdasta.
– Kun nosto tapahtuu edessä, nostotyö on huimasti nopeampi kuin muilla menetelmillä, Tuomo kehuu. Nostoa on myös mahdollista seurata ohjaamosta, kun nosto tapahtuu traktorin ja vaunun välissä.
Keveys ja ketteryys valttia
Vaunu kulkee kevyesti myös pehmeissä olosuhteissa. Vaunu on rakennettu niin, että turpeen paino on pääosaltaan vaunun telillä. Kun paino on telillä eikä sitä tule ylimäärin takarenkaille, eivät traktorin levikepyörät ja akselit ole erityisellä koetuksella tällä vaunulla nostettaessa.
Vaunuun on saatavilla myös teli, jossa renkaat ovat myös keinun sisäpuolella, vaunun alla. Tällöin pintapaineet ovat pienet.
Vaunun voiman tarve on pieni, kun nosto tehdään hydrauliikalla käytettävällä kuljettimella. Kaikki muutkin vaunun toiminnot ovat hydraulisia veto mukaan lukien. Normaalisti vaunu kulkee perässä ilman vetoa ja hydraulinen veto on lisävaruste.
– Tarvittaessa napavedon saa ohjaamosta napista päälle, kun tulee tiukka paikka, Tuomo kertoo.
Kun kaikki toimii hydrauliikalla, ei nostotraktorissa tarvita ajovoimanottoa ja yhteensovittamisen kanssa ei tule ongelmia. Tämä taas vähentää turveyrittäjän kustannuksia ja lisää valinnanvaraa, kun vaunun eteen voidaan ottaa lähes mikä traktori vain, jolla pysyy pinnalla ja jonka voima riittää vaunun kanssa.
– Onhan tässä mahdollisuus kehittääkin vaunua vielä, Tuomo pohtii. Nykyisellä rakenteella vaunu on kuitenkin ketterä korjuussa ja aumalla, kun telissä on kaksi akselia.
Jotkut urakoitsivat ovat arvelleet, että kuormatilaa voisi jopa jonkin verran kasvattaa nykyisen telirakenteen päälle. Täytyy kuitenkin muistaa, että turvetta on monen painoista.
45 kuutiota
– Vaunun bruttotilavuus on nyt 45 kuutiota, ja sisällöstä saadaan noin 20 poljettua turvekuutiota aumalla, joten vaunussa kuljetuksen hyötysuhde on hyvä, Tuomo pohtii.
Vaunuun kerättyä turvetta ei kipata sivuun vaan vaunu tyhjennetään taakse ja se voidaan tehdä ajon aikana. Kun vaunu purkaa taakse ilman kippaamista, vaunulla ei ole missään vaiheessa riskiä kaatua. Hydrauliikalla toimiva tyhjennys on nopea, jolloin aumalla ei kulu paljoa aikaa.
Kätevä kuljettaa
– Meille ei ole vielä aivan selvää, miten valmistusta jatketaan. Se lienee kuitenkin selvää, että kaikkea ei tehdä kuitenkaan itse. Kun rakenne koostuu alunperinkin moduleista, tarjoaa se mahdollisuuden käyttää alihankkijoita.
– Modulirakenne antaa mahdollisuuksia myös valmistuksessa, kun taas vaunun rakentaminen hitsaamalla vaatii aina pitkäksi ajaksi reilusti hallitilaa. Modulirakenteinen vaunu vie suuren hallitilan vain kokoonpanon ajan, Tuomo pohtii.
– Vaunun suunnittelutyö on tehty huolellisesti, Tuomo kehuu.
Kun vaunu on modulirakenteinen, sen kuljettaminen asiakkaalle on kätevää. Yläkoppa on koottu kahdeksasta eri levystä, jotka kokoonpanossa pultataan paikalleen. Valmistuskustannus reikineen on toki hieman suurempi, mutta kokonaiskustannus on pienempi.
Vaunu sopii purettuna normaaliin kuorma-autoon tai 40 jalan merikonttiin, eikä siirtoon asiakkaalle tarvita erikoiskuljetuslavettia. Tästä on merkittävä etu etenkin ulkomaankaupassa. Rahdeissa säästetään vaikka valmistuksessa tehdäänkin paikat pulttiliitoksille ja vaunu pitää koota asiakkaalla. Toisaalta kymmenestä taivutetusta pellistä koottava kuormatila tuo myös tapaturmatilanteessa etuja, kun osia voidaan lähettää vain tarpeellinen määrä.
Uusi korjuukausi lähellä
Vaikka tuleva kesä ja turpeen korjuukausi on olevinaan kaukana, se on kuitenkin yllättävän lähellä. Ne urakoitsijat, joilla sopimukset jatkuvat, ovat jo pääosiltaan investointinsa päättäneet.
Hankalammassa tilanteessa ovat urakoitsijat, joilla sopimus on ollut katkolla ja jotka mahdollisesti saavat sopimuksen aikaan vasta keväällä. Jotta tilatut tuotteet saadaan ensi kesäksi heti työmaalle, pitäisi tilaukset tehdä pikapuoliin, Tuomo toteaa. Kun kevään tuotantokapasiteettia kuitenkin myydään koko ajan, ei myöhään tilattuja tuotteita välttämättä ehditä tehdä ennen korjuusesongin alkamista.
www.suokone.com
Suora linkki Ecofield-nostovaunuvideoon:
http://www.autokanta.com/urakointi_uutiset/yritysuutisia/?x136533=230104
– Se aina pohdituttaa energiapolitiikassa, että miksi vaikka Ruotsissa turve on ”vihreämpää” kuin Suomessa. Jos meillä on uusiutuvaa energiaa, kuten Ruotsissa ja siellä vaikka sähkö, joka on tuotettu turpeella, saa ekomerkinnän. Meillä myös kotimaista ja uusiutuvaa energiaa rangaistaan veroilla.
Ehkä meillä sitten vielä yhteiskunnan kannaltakin on riittävästi varaa tuoda energiaa maan rajojen ulkopuolelta. Toivottavasti tässä ei vain käy niin, että ulkomaalaiset tulevat ja ostavat vähitellen Suomen suot. Tällöin merkittävimmät taloudelliset hyödyt on mahdollista siirtää ulkomaille. Ja taas Suomi-poika on menettänyt etsikkoaikansa ja omalla sinisilmäisyydellään myynyt aarteensa muille.
Kun valtion velkaa jossain vaiheessa halutaan oikeasti pienentää, oman energiantuotannon kehittäminen on yksi hyvä keino. Saksassa esimerkiksi omaan energiantuotantoon panostetaan voimallisesti aurinkosähkön ja biokaasun tuotannossa. Tavoitteena Saksassa on pitää eurot oman maan taloudessa ja kasvattaa energiaomavaraisuutta.
Energiaa voisimme tuottaa vielä laajemmassa mittakaavassa myös itse omista raaka-aineista ja samalla työllistää. ”Ekoihmiset” tekevät hurskastelullaan tässä todellista hallaa turvepuolen yrittäjille, yhteiskunnalle ja valtiontaloudelle. Kohoava ulkomaisen ostoenergian hinta ja valtiontalouden tasapainottaminen alkavat konsultoida jossain vaiheessa kotimaisen energian puolesta. Tässä on kyse ihan kotikutoisesta ongelmasta. Kun Ruotsissa turpeen tuotantoa ollaan samaan aikaan lisäämässä, Suomessa uusia soita ei oteta käyttöön.
Luonnontilaisia soita on riittävästi suojelukäyttöön, jonkun vain pitää lunastaa ne omistajiltaan markkinahintaan. Joko suojelijoilla tai yhteiskunnalla pitäisi nämä lunastuksiin tarvittavat varat vain olla. Toisen omaisuuden suojeleminen on nimittäin monin verroin ”hauskempaa” kuin oman.
Aikoinaan ojitettuja ja siinä mielessä ”ei luonnontilaisia” soita on myös runsaasti, joiden hyödyntäminen energiaksi on järkevää. Mikä on oikeastaan luontevampaa energiatuotantoa kuin se, että maanomistaja hakee turvetuotantolupaa omalle suolle ja aloittaa turvetuotannon? Lähiseudun yritykset ovat lähes poikkeuksetta olleet kiinnostuneita paikallisesta energiasta ja siitä, että muutkin alueen yritykset menestyvät. Hyvinvoinnin jakaminen ja yhteisen edun saaminen on sitten helpompaa.
Ajettavien jyrsinkoneiden aika
Ajettavat työlaitteet ovat yleistyneet nopeasti myös jyrsinnässä. Ajettavien jyrsinkoneiden edut on huomattu, kun yhä useampi urakoitsija tekee jyrsintää päätyönään. Siinä vaiheessa työn ergonomiaan kiinnitetään toisella tavalla huomiota.
Kun työnteossa on ergonomia kunnossa, voidaan sesonkiaikaan tehdä pitkää päivää.
Kun ajettavia jyrsimiä on rakennettu, ne on suunniteltu sopivaksi hyvin kovemmalle maalle pellon raivaukseen ja pehmeille soille. Jyrsintätyö ei merkittävästi urakoitsijalla eroa, kunhan kone on sellainen, että se pysyy pinnalla ja se on maastokelpoinen.
Lue seuraavaksi
